Koulun tulevaisuus 2030Futura 2/2015

“TIEDE, TAIDE, TULEVAISUUS”- Mihail Bahtin

kohti hiljaisuutta punoo kello aikaamittaamatonta luulee mittaavansakieleksi kääntymätöntä kääntävänsäja lopulta loppuvansa

väistämätön elämisen sydänääniolemisen keveässä jaloudessaeikä ihmeestä tule loppua

pirstaleleijuu painottomanakaukana ykseydestä johon kuuluaalkuperänsä kadottanutkauneudesta tietoinenja kauneutensa tyhjään tuhlannut

vaan valoyksi ja yksinkertainenliittää takaisinyhdistää ykseyteensähyväksyy syvyyteensäTäydellisyyteensäalkuperäisyyteensä

enkä enää kapinoien taistele sitä vastaanvaan menen sinne minne johtaa sisäinen kipukoska koettelemuksen kauttatuskan läpija lahjananousevat valon kyyneleet

taistelemattomuusei tarkoita periksi antamistavaan luottamustaja uskoa ottaa vastaan palava lahja

ja periaateon käyttää aikaasen arvoa vastaavalla tavalla

Ani 5.2.2015

Anita Rubin 1953-2015

OHJELMA12.00-12.10 Avaus, Hannu ja Jenni Linturi12.10-12.20 Nousu, Katja Raunio12.20-12.50 Peruskoulu 2030, Hannu Linturi, Iida-Maria Peltomaa12.50-13.20 Lukio 2030, Tiina Airaksinen, Aki Luostarinen13.20-13.40 Some-pedagogia, Kari A. Hintikka13.40-14.00 Pelipedagogia,Mikko Tarmia14.00-14.10 Runo syntymättömälle lapselle, Ilkka Tahvanainen14.10-14.40 Kahvitauko14.40-15.00 Tulevaisuusoppiminen, Johanna Ollila (vaihtoehtona Learning in the open)15.00-15.20 Tulevaisuuden kaunokirjallistaminen, Heikki A. Kovalainen15.20-15.40 I+: Ihmisen ja teknologian muuttuva suhde, Ville Venäläinen15.40-16.00 Scrum - skaalautuvaa prosessioppimista, Tommi Issakainen (etänä)16.00-16.30 Sivistyksen hinta, Eero Ojanen16.30-17.00 Viisi jatkoteemaa

Futura 2/2015Koulun tulevaisuus 2030

01Jatkokertomus: Futura 3/2014: Oppimisen tulevaisuus 2030 (OPH:n barometri)

02Koulun tulevaisuus 2030: kouluartikkelit, kairaukset (kokeilut) ja katsaukset

03Tiede, taide ja tulevaisuus: kirjalliset novellit ja runot (Kriittinen korkeakoulu)

04Konflikti, ristiriita, dialektiikka dialogi

05Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita

06Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat)

07Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus

08eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali-aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit)

09Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”

Herakleitos 535-475 eaa. (Pimeä) • Vastakohdat rakentavat kosmoksen. Olemassaoloa voisi luulla kaaokseksi ja

anarkiaksi, mutta ikuista muuttumista ohjaa kuitenkin järki, tapahtumisen rautainen logos.

• “Kaikki tulee yhdestä ja yksi tulee kaikesta”• “Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi” (tuli = energia)• “Samaan virtaan astumme emmekä astu, me emmekä me.”• “Kuoltua kohtaa ihmisiä sellainen, mitä he eivät odota eivätkä oleta.”

Parmenides 515-450 eaa.• Kaikki olevat ensi sijassa ovat• Mikään ei muutu. Muuten joudutaan ristiriitoihin.• Oleva on yksi, pysyvä ja pallonmuotoinen.• Erotti toisistaan todellisuuden ja ilmentymän: aistit tuottavat doxaa, harhaa ja

luuloa, pelkkää mielipidettä (= sotkuinen ja sekava ilmenevä maailma)• Järjen avulla päästään tietoon olevasta aletheiasta (= täydellinen oleva maailma)

Herakleitos ja Parmenides

Molemmat jakavat käsityksen todellisuuden kätketystä luonteesta!

Herakleitos ja ParmenidesVain vastakohdat, oikeastaan vastakappaleet, luovat kokonaisuuden, kauniin ja taistelussakin sopuisan kosmoksen; κόσμος tarkoittaa järjestystä. Ilman vastakappaleita havaintomaailma raukeaisi tyhjiin. Aivokuorella (cortex) asuvat ulkomaailman representaatiot eli edustukset tuhoutuisivat. “Vastaanhangoitteleva yhteensopiva: niistä mitkä pyrkivät eri suuntiin syntyy kaunein harmonia.”

Vastakohtien kamppailua, kosmista köydenvetoa, hän korostaa korkeimpana oikeutena, liikettä levon asemesta, agonismia velttoilun, sotaa rauhan tilalle. Siksikö Herakleitos jaksaa kiehtoa modernia länsimaalaista, faustista ihmistä, joka tietää television luonto-ohjelmia katsottuaan, että elämä on saalistusta?

Ristiriita ilmenee poikkeamina• Häiriö: distruptiivinen poikkeama tavanomaisesta

toiminnan käsikirjoituksesta• Katkos: tiedonkulussa tai yhteisymmärryksessä• Dilemma: toiminnassa, puheessa tai ajattelussa

näkyvä epäloogisuus ja ristiriitaisuus (monet teoriat)• Innovaatio: yritys ylittää tavanomaisen toiminnan

käsikirjoituksen rajat

Kari Hannonen

Ristiriidat1. asteen ristiriita: jännite käyttö- ja vaihtoarvon

välillä2. asteen ristiriita: jännite toimintajärjestelmän eri

osien välillä3. asteen ristiriita: jännite uuden toimintatavan ja

vanhan käytännön välillä4. asteen ristiriita: jännite uuden toiminnan ja

ympäröivien toimintojen välillä

Kari Hannonen

Lähikehityksen vyöhyke• Vygotsky: aktuaalisen ja potentiaalisen kehitystason välinen etäisyys

– Aktuaalinen = taso, johon lapsi yltää itsenäisesti– Potentiaalisen tason lapsi saavuttaa vain korkeammalla kehitystasolla olevan

avulla – Kasvattajan ja opettajan tulisi tunnistaa lapsen aktuaalinen ja potentiaalinen taso

kullakin kehitysaskelmalla ja siten tehdä mahdolliseksi siirto potentiaalisesta aktuaaliseen

– Ei siis voi oppia asioita, jotka eivät ole lähikehityksen vyöhykkeellä

• Kehittävässä työntutkimuksessa kehittymismahdollisuuksien alue– Ts. välimatka nykyisen toimintatavan ja kehittyneemmän toimintatavan välillä– Toiminnan ristiriitojen ratkaisemiseen tarjolla olevien ratkaisujen kenttä– Muutospaineiden alue– Työn tutkijan toimintakenttä, jossa toiminnan aktuaalisesta tasosta tutkijan tuella

pyritään siirtymään potentiaaliseen tasoon

Kari Hannonen

Peruskoulun lähikehityksen vyöhyke?

Lisääntyvä yhteistyö

Lisääntyvät psyko-sosiaaliset ongelmat

Opettajajoh-toinen työs-kentely luokassa

Oppimisen (opettamisen) ongelmat

Opettajan (erityisopetuksen) osaamisen lisääminen

Työnjako eri työntekijöiden kesken

Opettajan keinot psykososiaalisiin ongelmiin

Yhteistyö eri työntekijöiden kanssa opetustilanteissa?

eDELFOI

METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA2013

Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla• Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys)• Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)• Kairaukset (mitä on pinnan alla)• Leirit (kokeilut ja dialogit)• Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot)• Maailmankartta (toimintaympäristö

drivereineen, isokuva)

Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien, organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimysten uudelleenasemoituminen.

• Standarditestausmalli• demokraatit (Common Core, TDR)• curriculum-ajattelu

• Markkinakoulu• republikaanit (Hobbesin 10%)• Ruotsi (avoin järjestämislupa)

• “Suomen tie”• OPS2016• Kanada, Skotlanti• Lehrplan-ajattelu

Kolme systeemiparadigmaa

Heikkona signaalina voi pitää sitä, miten

kouluasiat nousevat yhä useammin tärkeiksi

teemoiksi kansallisissa parlamenttivaaleissa.

Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at P.S. 11 in Queens who was pilloried in the Murdoch owned tabloid New York Post as the city’s “worst teacher” based solely on her TDR reports.

Upon investigation, Mauclair proved to be an excellent teacher who had the unqualified support of her school, one of the best in the city: her principal declared without hesitation or qualification that she would put her own child in Mauclair’s class, and her colleagues met Mauclair with a standing ovation when she returned to the school after the Post’s attack.

Pascale Mauclair

Henig, J. (2013) The Politics of Testing When Measures “Go Public”. Teachers College Record Volume 115 Number 9, 2013.

Sivistysdialektiikkaa2030

Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu.

Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.

Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-oppimisesta ja sivistys opetuksesta!

MAALI

Yleissivistys

Kompetenssit

Sivistys

Kolme näkökulmaa kouluun

Koulun NATO-kysymys?

1. (SYN)TEESI: TAVOITEOHJAUS• Organisaatioiden evoluutio: sääntöperustainen hallinto vs

arvoperustainen itseohjaus• Tarkoitus: “kasvatettavan puolella” kantilaista kasvatuksen

paradoksia luovasti soveltaen• 1. tehtävä: yleissivistys (yhteinen prosessi ja

tavoiteperusta) • 2. tehtävä: sivistys (“järjen käyttö ilman toisten

johdatusta”)• 3. tehtävä: kasvatus (kasvuolosuhteiden tasoittaminen)• OPS 2016: suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja

keskustelujen tuki

02.05.2023 Kari HannonenKehittävän työntutkimuksen lähtökohdat

• Yksilön ja yhteiskunnan yhdistäminen: kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria (Vygotski, Leontjev, Luria)– Toiminnan käsite yhdistävänä tekijänä– Yksilön teot ja ominaisuudet tulkitaan kollektiivisessa

toimintajärjestelmässä muodostuvina ja sitä muokkaavina– Toimintajärjestelmä on historiallisesti kehittyvä, ristiriitainen ja

dynaaminen– Kehittävä työntutkimus on toiminnan teorian työtoimintojen

tutkimiseen (ja kehittämiseen) kehitetty muoto (Engeström)• Demokraattinen ammattikäytäntö: pyrkimys

yhdistää koulutuksessa olevat ja työssä olevat ammattilaiset etsimään ratkaisuja alan sisällöllisiin kysymyksiin– Mahdollisuudet ihmisten kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen

vaikuttamiseen nousevat työn sisällöstä– Työn tekijät ovat vastuussa työn yhteiskunnallisista

seuraamuksista – Vastavoima taylorisismille

02.05.2023 Kari Hannonen

Toimintajärjestelmä

Engeström 2002

Tekijä

KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS

välineet

työnjakonormit

TEKIJÄ KOHDE

YHTEISÖ

• Opettaja oppijana• Ammattispektrin laajeneminen• Menetelmien ja keinojen moninaistuminen• Tutkiva oppiminen, some, ilmiöt ja pelit• Toimintatutkimus (oppiva koulu) rokottaa

uskomuspedagogiasta• Teknologian haaste• Opettajakoulutus

2. (SYN)TEESI: TUTKIVA OTE

• Tulevan ajan yleissivistys perustuu osaamisille (käyttötaidoille)

• Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen vertikaalinen perusta (yksilöllinen ohjaus ja arviointi)

• Yhteinen lähtökohta horisontaaliselle opetukselle ja oppimiselle (projektit, tutkimukset, ilmiöt, simulaatiot)

• Välttämätön yleissivistävien osaamisten vastinpari on sivistysprosessi, jossa “ihminen oppii uutta, muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena.” (Seppo Niemelä)

3. (SYN)TEESI: AVAINTAIDOT

• Kasvatus: kasvatettavan puolella (Nohl, Weniger)• Sivistys: “järjen käyttö ilman toisten johdatusta” yhteisön

hyväksi• Yleissivistys: yhteinen prosessi/tavoiteperusta ja linkki

yhteiskunnan tavoitteisiin• Oppiva koulu: opetusprofessio määrittyy kouluyhteisön

tavoitteiden ja toimintakulttuurin myötä

4. (SYN)TEESI: AUTONOMIA

• Asiantuntijatyö: ratkaisu- ja innovaatiokyky• Identiteetti: jaettu tavoite ja konteksti• Luottamus: vahvat sidokset, koheesio• Heterogeenisyys: heikot sidokset ja innovaatiot,

ryhmäajattelun välttäminen• Toimintakulttuuri: tiedon jakaminen ja yhteisöllinen tiedon

tuottaminen

5. (SYN)TEESI: TIIMI

• In- ja ei-formaali oppiminen: kaikkiallinen oppiminen• Asianosaisuus: vanhemmat, sukulaiset• Asiantuntijuus: Illichin de-instituutioverkostot• Yhteisöt: kolmas sektori, kotikunta, muut oppilaitokset

(hybridin koulutuksen säikeet)• Ilmiöpohjaisuus: autenttiset, pelilliset ja simulaatio-

oppimiset• Eksosomaattinen oppiminen: ihmisen ja koneen liitto

6. (SYN)TEESI: EKSOSYSTEEMI

• Oppimisen evoluutio: aivojen oppiminen, aivojen välinen oppiminen, aivojen ulkopuolinen oppiminen

7. (SYN)TEESI: MONIKKO-OPPIMINEN

• Henkilökohtaistuminen: erilaisen oppijan paradigmamuutos

• Opetus-asiantuntijuuden luonne: neuvottelu, monet keinot, “ei-mitään tietäminen”

• Koulun rakenne ja asenne: formaali, ei-formaali, informaali

8. (SYN)TEESI: MONIPOLKUINEN OPPIMINEN

An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes, doubts, values and challenges in dialectical interaction with their opposites striving towards their fulfilment”. The concrete representation of these constitute the themes of the epoch. For example, we may say that in our society some of these themes would include the power of bureaucratic control or the social exclusion of the elderly and disabled. In social analysis these themes may be discovered in a concrete representation in which the opposite theme is also revealed (i.e., each theme interacts with its opposite).

- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire

“Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.”

Paolo Freire ajan teemoista

Huom. Ylen Hoivakoti kuntoon!