Nota informativa nº 34Noviembre de 1996 - ES

Unión Europea

Política Regionaly Cohesión

Primer Informe sobre la cohesiónEl 6 de noviembre de 1996, la Comisiónadoptó el primer Informe sobre lacohesión previsto en el Tratado deMaastricht. En el Informe se describen lastendencias pasadas y presentes en elámbito de la cohesión, así como laspolíticas llevadas a cabo por los Estados yla Unión Europea para reducir lasdiferencias de desarrollo económico ysocial.

Del informe se desprende un hechoindiscutible: se han realizado avances. Entre1985 y 1995, los cuatro Estados más pobresde la Unión Europea (Grecia, España, Portugale Irlanda) han aumentado su renta per cápitadel 66 al 74% de la media comunitaria.

La creación de más de 7 millones de puestosde trabajo durante el último decenio demuestralas posibilidades de la economía europea. Noobstante, el desempleo continúa siendo elprincipal problema al que se enfrenta la UniónEuropea, con grandes diferencias entre losEstados miembros y sus regiones. En España,el índice de desempleo se eleva al 23% de lapoblación activa, mientras que en Luxemburgoapenas asciende al 2,4%.

Las políticas aplicadas por los Estados han idobien encaminadas, especialmente en lo que serefiere a las medidas macroeconómicas,dirigidas a cumplir los criterios de Maastricht.Estas contribuyen a la instauración de un climageneral favorable para la inversión y elcrecimiento económico. Por otra parte, losgastos sociales de los Estados constituyen elprincipal instrumento de lucha contra lapobreza en Europa.

Varias políticas de la Unión, cuya finalidadprincipal no es la cohesión, ya han tomado odeberán tomar más en consideración esteobjetivo general.

Así, las políticas sociales han aumentado laintegración y la cohesión, especialmente en elámbito del derecho laboral, de la sanidad y laseguridad en el lugar de trabajo, la librecirculación de personas o la igualdad deoportunidades.La instauración del mercado único hacontribuido a mejorar la posición comercial deEstados como España, Portugal e Irlandarespecto de sus socios de la Unión.La reforma de la política agrícola comúnincrementa el papel de esta política en lareducción de las diferencias entre ricos ypobres.Deben proseguir los esfuerzos para que losprogramas de investigación y desarrollo dela Unión no agraven las diferenciastecnológicas en Europa. Asimismo, esnecesario garantizar que las regiones másdesfavorecidas y periféricas pueden accedertambién a las nuevas redes transeuropeas.Finalmente, en materia de competencia, hayque reducir las disparidades entre las regionesque cuentan con la ayuda de políticasregionales nacionales y las que se acogen a lapolítica regional de la Unión Europea.

La repercusión de la política de cohesiónllevada a cabo en la Unión puede medirse entérminos macroeconómicos en los cuatropaíses de la cohesión (España, Grecia, Irlanday Portugal). Gracias a los Fondos estructuralesse ha podido alcanzar una tasa adicional decrecimiento anual del 0,5% y se han podidocrear más de 500.000 puestos de trabajodurante el período 1989-1993.

Además, en los demás países de la Unión, losFondos estructurales han favorecido lareconversión de zonas industriales en crisis yhan contribuido a la diversificación de laszonas rurales con riesgo de despoblación. Deforma general, el Informe sobre la cohesiónconfirma que en torno al 40% de las

Comisión EuropeaDirección General de Política Regional y Cohesión

Editor responsable: J.-P. Berg, CE DG XVI F 2. Los textos de la presente publicación no comprometen a la Comisión.Para toda información complementaria, póngase en contacto con L. Nigri. Fax: +32 2 296 60 03.Dirección electrónica de la DG XVI en Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Esta nota informativa se publica en las once lenguas oficiales de la Unión Europea. Impreso en papel reciclado.

CX-AB-96-011-ES-C

subvenciones concedidas a los Estados miembros másdesfavorecidos revierten a los más ricos en forma deadquisición de bienes de equipo o de conocimientos. Del Informe se desprenden dos conclusiones importantes:hay que aumentar la eficacia de la política de cohesión yadaptarla a las necesidades prioritarias de los ciudadanosde la Unión. Para aumentar la eficacia de los Fondosestructurales, hay que reorientarlos con vistas a mejorar los

resultados, simplificar sus procedimientos y otorgarles unamejor ingeniería financiera.

Al mismo tiempo, los Fondos deben adecuarse a lasnecesidades más urgentes de los ciudadanos de la Unión,centrándose en la creación de empleo, la investigación y eldesarrollo tecnológico, la protección del medio ambiente yla igualdad de oportunidades.

Adopción de tres nuevos programasDurante el mes de octubre de 1996, la Comisión Europeaaprobó la financiación comunitaria de dos nuevosprogramas de desarrollo de zonas urbanas en crisis en elmarco de la Iniciativa comunitaria Urban (véase el cuadro).

Asimismo, la Comisión adoptó un programa dirigido amejorar la información sobre las zonas subvencionablescon arreglo al objetivo n° 1 en España (catastro,

cartografía, etc.). El coste total del programa se calcula en79,4 millones de ecus, tres cuartas partes de los cualesserán financiadas por los Fondos estructurales.Los interesados en obtener información sobre estosprogramas pueden dirigirse a L. Niri, DG XVI F2, (fax: +32 2 296 60 03), o consultar las páginas "ProgramasFEDER" de Internet de la DG XVI (dirección electrónica:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

Iniciativa comunitaria Inversión pública total(millones de ecus)

Contribución de losFondos estructurales

(millones de ecus)Francia Valenciennes Urban 9,7 4,9

Austria Graz Urban 11,7 3,6

Países / ciudades afectadas

Política de cohesión y culturaEl 20 de noviembre de 1996, la Comisión Europeaaprobó una Comunicación (Com (96) 512) relativa a larelación entre la cohesión económica y social y lacultura, y, especialmente, a la contribución de estaúltima a la creación de empleo.

La cultura contribuye considerablemente al desarrolloregional por tres razones. En primer lugar, porque es unaimportante fuente de creación de empleo. Las actividadesrelacionadas con la valorización del patrimonio cultural, asícomo las industrias y las producciones culturales, generandirecta o indirectamente numerosos puestos de trabajo. Ensegundo lugar, porque la cultura es uno de los factores quedeterminan la localización de la inversión, ya que mejora laimagen y el atractivo de una región. A este respecto, lacultura puede constituir un factor importante para regenerarlas zonas urbanas en crisis o las zonas ruralesdespobladas. Por último, porque la cultura desempeña unpapel positivo de promoción y de integración social y, eneste sentido, contribuye a la cohesión social de la Unión.

Entre los instrumentos financieros de la Unión, los Fondosestructurales son los que financian más ampliamenteproyectos relacionados directa o indirectamente con lacultura. Durante el período 1989-1993, se han destinado

más de 400 millones de ecus a proyectos directamenterelacionados con la cultura. En el período actual (1994-1999), los Fondos estructurales financian este tipo deacción a través de los programas de desarrollo regional(objetivos nos 1, 2 y 5b), las iniciativas comunitarias y lasacciones innovadoras. Así, se destinaron 15 millones deecus del Fondo Europeo de Desarrollo Regional (FEDER) ala realización de 33 proyectos piloto de cooperacióninterregional relativos a la cultura o al patrimonio.

En el futuro, será necesario aumentar la integración de lacultura en las estrategias de desarrollo regional o local,para sacar el máximo provecho de su repercusión en elámbito del empleo y la innovación.

Las posibilidades de los Fondos estructurales en esteaspecto no se han agotado por completo. Éstos no debenlimitarse a conservar el patrimonio cultural sino que debentambién apoyar producciones o industrias que cuenten conun importante potencial de crecimiento, como la sociedadde la información.

El texto íntegro de la Comunicación puede solicitarse a laDG XVI F2 (fax: + 32 2 230 49 15).

Nyhedsbrev nr. 34November 1996 - DA

Den Europæiske Union

Regionalpolitik ogSamhørighed

Første rapport om samhørighedenDen 6. november 1996 vedtog Europa-Kommissionen den første rapport omsamhørigheden, således som det erfastsat i Maastrichttraktaten. I rapportengøres der rede for de tidligere ognuværende samhørighedstendenser samtmedlemsstaternes og Den EuropæiskeUnions bestræbelser for at mindskeforskellene mellem de enkelte regionersøkonomiske og sociale udvikling.

Ifølge rapporten er der ingen tvivl om, at der ersket en række fremskridt. I perioden 1985-1995 steg indkomsten pr. indbygger i de firefattigste EU-lande (Grækenland, Spanien,Portugal og Irland) fra 66 til 74% af EF-gennemsnittet.

Oprettelsen af over syv mio. arbejdspladser idet sidste tiår viser, hvad europæisk økonomier i stand til at præstere. Ikke desto mindre erarbejdsløsheden fortsat det største problem iDen Europæiske Union, og på dette område erder store forskelle mellem medlemsstaterne ogmellem deres regioner. I Spanien andragerarbejdsløsheden 23% af arbejdsstyrken, mensden i Luxembourg ligger på 2,4%.

Den politik, som medlemsstaterne har ført,peger i den rigtige retning. Det gælder især forde makroøkonomiske foranstaltninger, somtager sigte på at opfylde Maastricht-kriterierne.Sidstnævnte bidrager nemlig til at skabe etgenerelt gunstigt klima for investeringer ogvækst. I øvrigt er medlemsstaternes socialeudgifter det vigtigste instrument tilbekæmpelse af fattigdommen i Europa.

Adskillige af Unionens politikker, som ikkeprimært sigter mod samhørighed, er alleredeblevet justeret under hensyntagen til dettegenerelle mål.

Således har Unionens socialpolitik styrketintegrationen og samhørigheden navnlig indenfor områder som arbejdsret, sundhed ogsikkerhed på arbejdspladsen, fri bevægelighedfor personer og lige muligheder.Indførelsen af det indre marked har gjort detmuligt for medlemsstater som Spanien,Portugal og Irland at forbedre dereshandelsmæssige position i forhold til derespartnere i Unionen.Reformen af den fælles landbrugspolitik harøget landbrugspolitikkens muligheder for atreducere forskellene mellem rig og fattig.Det er nødvendigt at fortsætte bestræbelsernefor at hindre, at Unionens forsknings- ogudviklingsprogrammer uddyber denteknologiske kløft i Europa. Endvidere bør detsikres, at de fattigste og mest perifere regionerogså får adgang til de nye transeuropæiskenet. Hvad konkurrencepolitikken angår,drejer det sig om at begrænse forskellenemellem de regioner, der støttes af medlems-staternes egne regionalpolitikker, og deregioner, der støttes af EU's regionalpolitik.

Virkningen af den samhørighedspolitik, der erført på EU-niveau, afspejler sig i demakroøkonomiske resultater i de firesamhørighedslande (Spanien, Grækenland,Irland og Portugal). I disse lande harstrukturfondene ført til en yderligere vækst på0,5% om året og til oprettelsen af over500 000 arbejdspladser i perioden 1989-1993.

I de øvrige EU-lande har strukturfondenefremskyndet omstillingen af industriområder itilbagegang. De har bidraget til en spredning aføkonomien i landdistrikter, der var ved at bliveaffolket. Mere generelt bekræfter rapporten omsamhørigheden, at henved 40% af den støtte,der ydes til de fattigste medlemsstater, vendertilbage til de rigeste medlemsstater i form afkøb af udstyr eller knowhow.

Europa-KommissionenGeneraldirektoratet for Regionalpolitik og Samhørighed

Ansvarlig for publikationen: J.-P. Berg, Europa-Kommissionen, GD XVI F 2. Publikationens indhold forpligter ikke Kommissionen.Der kan indhentes yderligere oplysninger ved henvendelse til L. Nigri. Fax: +32 2 296 60 03. GD XVI's adresse på Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Dette nyhedsbrev udgives på de elleve officielle EU-sprog.Trykt på genbrugspapir.

CX-AB-96-011-DA-C

Rapportens vigtigste konklusioner er, atsamhørighedspolitikken skal gøres mere effektiv, og at denskal tilpasses EU-borgernes primære behov. For at øgestrukturfondenes effektivitet er det nødvendigt at gøre demmere resultatorienterede og at forenkle procedurerne og

forbedre finansieringsteknikken. Samtidig skalstrukturfondene opfylde EU-borgernes mest påtrængendebehov, hvilket vil sige, at de skal koncentreres omjobskabelse, forskning og teknologisk udvikling,miljøbeskyttelse samt lige muligheder.

Vedtagelse af tre nye programmerI oktober 1996 godkendte Europa-Kommissionen EF'sfinansiering af to nye udviklingsprogrammer for kriseramtebykvarterer. Begge programmerne henhører under EF-initiativet Urban (se tabellen).

Kommissionen har desuden vedtaget et program tilforbedring af informationerne om det spanske mål 1-område (matrikel, kartografi osv.). De samlede

omkostninger i forbindelse med dette program er anslået til79,4 mio. ECU, hvoraf de tre fjerdedele skal finansieres viastrukturfondene.Faktabladene om disse programmer fås ved henvendelse tilLuigi Nigri, GD XVI F.2 (fax: +32 2 296 60 03) eller ved atkonsultere "EFRU-programmerne" på GD XVI'sinternetadresse (elektronisk adresse:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

E U - i n i t i a t i vSamlet offentlig

i n v e s t e r i n g(mio. ECU)

Tilskud fras t r u k t u r f o n d e n e

(mio. ECU)Frankrig Valenciennes Urban 9,7 4,9

Østrig Graz Urban 11,7 3,6

Land / berørte byer

Samhørighedspolitik og kulturDen 20. november 1996 godkendte Europa-Kommissionen en meddelelse (KOM(96) 512) omforholdet mellem økonomisk og social samhørighedog kultur, navnlig sidstnævntes bidrag tilbeskæftigelsen.

Kultur yder af tre grunde et betydeligt bidrag til udviklingenaf regionerne. For det første er den en vigtigjobskabelseskilde. De aktiviteter, der er knyttet tiludnyttelsen af kulturarven samt de kulturelt betonedeindustrier og produktioner skaber talrige arbejdspladser,direkte eller indirekte. Dernæst er kultur en af de faktorer,der er bestemmende for investeringernes placering, idetden bidrager til at forbedre et områdes image og gør detpågældende område mere attraktivt. Således kan kulturvise sig at være et vigtigt element i f.eks. genoprettelsen afkriseramte bykvarterer eller affolkede landdistrikter. Endeligspiller kultur en positiv rolle i forbindelse med socialefremskridt og social integrering. I den forstand bidrager dentil at øge den sociale samhørighed i Unionen.

Af Unionens finansielle instrumenter er strukturfondene denstørste bidragyder, når det drejer sig om projekter, der har

direkte eller indirekte tilknytning til kultur. I perioden 1989-1993 blev over 400 mio. ECU anvendt til projekter, somhavde direkte tilknytning til kultur. Og i den nuværendeperiode (1994-1999) ydes der tilskud fra strukturfondene tildenne type aktioner ikke blot via regionaludviklings-programmerne (mål 1, 2 og 5b) og EF-initiativerne menogså via de nyskabende foranstaltninger. Således yderDen Europæiske Fond for Regionaludvikling (EFRU) 15 mio. ECU til 33 pilotprojekter vedrørende tværregionaltsamarbejde om kulturelle anliggender.

Fremover bør man satse på i højere grad at integrere kulturi de regionale eller lokale udviklingsstrategier for atmaksimere virkningen, målt i arbejdspladser og innovation.

De muligheder, der ligger gemt i strukturfondene, udnyttesikke fuldt ud. Strukturfondene skal ikke blot bidrage til atbevare kulturarven men også støtte produktioner ogindustrier med et stærkt vækstpotentiale, som f.eks.informationssamfundet.

Den fulde ordlyd af meddelelsen kan fås ved henvendelse tilGD XVI F.2 (fax: +32 2 230 49 15).

Mitteilungsblatt Nr. 34November 1996 - DE

Europäische Union

Regionalpolitikund Kohäsion

Der erste KohäsionsberichtAm 6. November 1996 hat die EuropäischeKommission den ersten im MaastrichterVertrag vorgesehenen Kohäsionsberichtangenommen. In diesem Bericht werden diefrüheren und derzeitigen Entwicklungen imBereich der Kohäsion wie auch die Politikder Mitgliedstaaten und der EuropäischenUnion zur Verringerung des wirtschaftlichenund sozialen Entwicklungsgefällesbeschrieben.

Die Feststellung des Berichts ist eindeutig: Essind Fortschritte erzielt worden. Zwischen 1985und 1995 konnte das Pro-Kopf-Einkommen inden vier ärmsten Ländern der EuropäischenUnion (Griechenland, Spanien, Portugal, Irland)von 66 auf 74% des Gemeinschaftsdurchschnittsangehoben werden.

Die Schaffung von mehr als 7 MillionenArbeitsplätzen im Laufe der letzten zehn Jahrezeigt, was die europäische Wirtschaft leistenkann. Dennoch bleibt die Arbeitslosigkeit dasgrößte Problem in der Europäischen Union, undin diesem Bereich gibt es große Unterschiedezwischen den einzelnen Mitgliedstaaten und ihrenRegionen. In Spanien sind 23% derErwerbspersonen arbeitslos, in Luxemburg sindes nur 2,4%.

Die Politik der Mitgliedstaaten geht in die richtigeRichtung. Dies gilt insbesondere für diegesamtwirtschaftlichen Maßnahmen, deren Zieldie Erfüllung der Kriterien von Maastricht ist.Diese Maßnahmen tragen in der Tat zurSchaffung eines günstigen Investitions- undWachstumsklimas bei. Die Sozialausgaben derMitgliedstaaten stellen darüber hinaus dasHauptmittel zur Bekämpfung der Armut in Europadar.

Mehrere Politikbereiche der Union zielen nichtvorrangig auf die Kohäsion, tragen diesemallgemeinen Ziel jedoch immer mehr Rechnung. So hat die Sozialpolitik der Union die Integrationund die Kohäsion gefördert, insbesondere in denBereichen Arbeitsrecht, Gesundheit und

Sicherheit am Arbeitsplatz, freierPersonenverkehr und Chancengleichheit. DieVerwirklichung des Binnenmarktes hat esStaaten wie Spanien, Portugal und Irlandermöglicht, ihre wirtschaftliche Positiongegenüber ihren Partnern in der Union zuverbessern. Mit der Reform der Gemeinsamen Agrarpolitikwurde deren Rolle bei der Verringerung derUnterschiede zwischen armen und reichenStaaten verstärkt. Diese Bemühungen sind fortzusetzen, damit dieProgramme der Union im Bereich Forschungund Entwicklung das Technologiegefälleinnerhalb Europas nicht verstärken. Gleichermaßen ist dafür Sorge zu tragen, daß dieärmsten und am weitesten abgelegenenRegionen ebenfalls Zugang zu den neuentranseuropäischen Netzen erhalten.Im Wettbewerbsbereich sind schließlich dieUnterschiede zwischen den durch nationale undden durch die gemeinschaftliche Regionalpolitikgeförderten Regionen zu begrenzen.

Die Auswirkungen der Kohäsionspolitik der Unionsind in den vier sogenannten Kohäsionsländern(Spanien, Griechenland, Irland und Portugal)gesamtwirtschaftlich meßbar. Die Strukturfondshaben dort eine zusätzliche Wachstumsrate vonjährlich 0,5% sowie die Schaffung von mehr als500.000 Arbeitsplätzen im Zeitraum 1989-1993ermöglicht.

Außerdem haben die Strukturfonds in denanderen Ländern der Union die Umstellung derGebiete mit rückläufiger industrieller Entwicklunggefördert. Sie haben zur Diversifizierung der vomBevölkerungsrückgang betroffenen ländlichenGebiete beigetragen. Der Kohäsionsberichtbestätigt außerdem, daß fast 40% derFördermittel für die ärmsten Mitgliedstaaten durchErwerb von Ausstattungen oder Know-how andie wohlhabenderen Staaten zurückfließen.

Aus dem Bericht sind in erster Linie zweiSchlußfolgerungen zu ziehen: Die Wirksamkeitder Kohäsionspolitik ist verbesserungsbedürftig,

Europäische KommissionGeneraldirektion Regionalpolitik und Kohäsion

Verantwortlicher Herausgeber: J.-P. Berg, EK GD XVI F 2. Die Kommission ist nicht für den Inhalt dieser Veröffentlichung verantwortlich.Weitere Auskünfte: L. Nigri. Fax: +32 2 296 60 03. Elektronische Adresse der GD XVI im Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Dieses Informationsblatt liegt in den elf Amtssprachen der Europäischen Union vor.Auf Recyclingpapier gedruckt.

CX-AB-96-011-DE-C

und sie ist den vorrangigen Bedürfnissen der Bürger derEuropäischen Union anzupassen. Zur Verstärkung derWirksamkeit der Strukturfonds müssen dieseleistungsorientierter, ihre Verfahren einfacher und ihrFinanzengineering besser werden.

Gleichzeitig müssen sie den dringendsten Bedürfnissen derBürger der Union entsprechen und sich daher auf dieSchaffung von Arbeitsplätzen, technologische Forschung undEntwicklung, Umweltschutz und Chancengleichheitkonzentrieren.

Genehmigung von drei neuen ProgrammenIm Oktober 1996 hat die Kommission dieGemeinschaftsfinanzierung von zwei neuen Programmenfür die Entwicklung von städtischen Problemvierteln imRahmen der Gemeinschaftsinitiative Urban (siehe Tabelle)genehmigt.

Außerdem hat die Kommission ein Programm zurVerbesserung der Daten für die Ziel-1-Gebiete in Spanien(Kataster, Kartographie usw.) genehmigt. Die

Gesamtkosten dieses Programms betragenschätzungsweise 79,4 Mio ECU; drei Viertel dieser Kostengehen zu Lasten der Strukturfonds.

Informationsunterlagen über alle diese Programme sind beiL. Nigri, GD XVI F2 (Fax: +32 3 296 60 03) erhältlich oderauf den Seiten "EFRE-Programme" unter der folgendenInternet-Adresse der GD XVI abrufbar:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm

G e m e i n s c h a f t s -i n i t i a t i v e

Öffentliche Investitioni n s g e s a m t(Mio. ECU)

Beitrag derS t r u k t u r f o n d s

(Mio. ECU)Frankreich Valenciennes Urban 9,7 4,9

Österreich Graz Urban 11,7 3,6

Betroffene Länder / Städte

Kohäsionspolitik und KulturAm 20. November 1996 hat die EuropäischeKommission eine Mitteilung (KOM(96) 512) über dieVerbindung zwischen dem wirtschaftlichen undsozialen Zusammenhalt und der Kultur undinsbesondere den Beitrag der Kultur zurBeschäftigung angenommen.

Die Kultur leistet einen wichtigen Beitrag zur regionalenEntwicklung. Hierfür gibt es drei Gründe: Zunächst ist sie inhohem Maße beschäftigungswirksam. Die mit derValorisierung des kulturellen Erbes verbundenen Tätigkeitenwie auch die Kulturindustrie und -produktion schaffen direktoder indirekt zahlreiche Arbeitsplätze. Zweitens gehört dieKultur zu den Faktoren, die über den Standort derInvestitionen mitbestimmen, da sie zum Image und zurAttraktivität einer Region beiträgt. In dieser Hinsicht kanndie Kultur zum Beispiel ein entscheidender Faktor bei derUmstellung der städtischen Problemviertel oder derverlassenen ländlichen Gebiete sein. Schließlich spielt dieKultur eine wichtige Rolle bei der sozialen Förderung undIntegration und trägt in diesem Sinne zum sozialenZusammenhalt innerhalb der Union bei.

Von den Finanzinstrumenten der Union gewähren dieStrukturfonds den direkt oder indirekt mit der Kulturverbundenen Vorhaben die höchste Förderung. Im

Zeitraum 1989-1993 wurden schätzungsweise mehr als400 Mio ECU für direkt mit der Kultur verbundene Vorhabenaufgewendet. Im laufenden Zeitraum (1994-1999)finanzieren die Strukturfonds Aktionen dieser Art durchRegionalentwicklungsprogramme (Ziele 1, 2 und 5b) undGemeinschaftsinitiativen aber auch durch innovativeMaßnahmen. So wurden 15 Mio ECU aus demEuropäischen Fonds für regionale Entwicklung (EFRE) für33 Pilotprojekte zur interregionalen Zusammenarbeitaufgebracht, in deren Mittelpunkt die Kultur oder daskulturelle Erbe standen.

In Zukunft muß die Kultur weiter in die Strategien zurlokalen oder regionalen Entwicklung integriert werden,damit ihre Auswirkungen auf die Beschäftigung undInnovation maximiert werden können.

Die potentielle Rolle der Strukturfonds in diesem Bereichkommt noch nicht voll zum Tragen. Diese sollten nicht nurdabei helfen, das kulturelle Erbe zu bewahren, sondernauch Produktionen oder Industrien mit hohemWachstumspotential zu fördern, beispielsweise dieInformationsgesellschaft .

Der vollständige Text der Mitteilung ist auf Anfrage bei derGD XVI F2 (Fax: +32 2 230 49 15) erhältlich.

∂ÓËÌÂÚˆÙÈ΋ ÂÈÛÙÔÏ‹ ·ÚÈı. 34

¡Ô¤Ì‚ÚÈÔ˜ 1996 - GR

∂˘Úˆ·˚΋ ŒÓˆÛË

¶ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋ ÔÏÈÙÈÎ‹Î·È ™˘ÓÔ¯‹

1Ë ¤ÎıÂÛË ÁÈ· ÙË Û˘ÓÔ¯‹™ÙȘ 6 ¡ÔÂÌ‚Ú›Ô˘ 1996, Ë ∂˘Úˆ·˚΋ ∂ÈÙÚÔ‹

ÂÓ¤ÎÚÈÓ ÙËÓ ÚÒÙË ¤ÎıÂÛË ÁÈ· ÙË Û˘ÓÔ¯‹, Ë

ÔÔ›· ÚԂϤÂÙ·È ·fi ÙË ™˘Óı‹ÎË ÙÔ˘

ª¿·ÛÙÚȯÙ. ∏ ÂÓ ÏfiÁˆ ¤ÎıÂÛË ÂÚÈÁÚ¿ÊÂÈ ÙȘ

Ù¿ÛÂȘ ÙÔ˘ ·ÚÂÏıfiÓÙÔ˜ Î·È ÙÔ˘ ·ÚfiÓÙÔ˜

Û¯ÂÙÈο Ì ÙË Û˘ÓÔ¯‹ ηıÒ˜ Î·È ÙȘ ÔÏÈÙÈΤ˜

Ô˘ ÂÊ·ÚÌfi˙ÔÓÙ·È ·fi Ù· ÎÚ¿ÙË Ì¤ÏË Î·È ·fi

ÙËÓ ∂˘Úˆ·˚΋ ŒÓˆÛË, ÁÈ· Ó· ÌÂȈıÔ‡Ó ÔÈ

‰È·ÊÔÚ¤˜ ÔÈÎÔÓÔÌÈ΋˜ Î·È ÎÔÈÓˆÓÈ΋˜

·Ó¿Ù˘Í˘.

∏ ‰È·›ÛÙˆÛË Ù˘ ¤ÎıÂÛ˘ Â›Ó·È Û·Ê‹˜: ¤¯ÂÈ

ÛËÌÂȈı› ÚfiÔ‰Ô˜. ªÂٷ͇ 1985 Î·È 1995, ÔÈ

Ù¤ÛÛÂÚȘ Ùˆ¯fiÙÂÚ˜ ¯ÒÚ˜ Ù˘ ∂˘Úˆ·˚΋˜

ŒÓˆÛ˘ (∂ÏÏ¿‰·, πÛ·Ó›·, ¶ÔÚÙÔÁ·Ï›·,

πÚÏ·Ó‰›·) ¤Ù˘¯·Ó ·‡ÍËÛË ÙˆÓ Î·Ù¿ ÎÂÊ·Ï‹

ÂÈÛÔ‰ËÌ¿ÙˆÓ ÙÔ˘˜ ·fi ÙÔ 66 ÛÙÔ 74% ÙÔ˘

ÎÔÈÓÔÙÈÎÔ‡ ̤ÛÔ˘ fiÚÔ˘.

∏ ‰ËÌÈÔ˘ÚÁ›· ¿Óˆ ÙˆÓ 7 ÂηÙÔÌÌ˘Ú›ˆÓ ı¤ÛˆÓ

··Û¯fiÏËÛ˘ ηٿ ÙË ‰È¿ÚÎÂÈ· Ù˘ ÙÂÏÂ˘Ù·›·˜

‰ÂηÂÙ›·˜ ·Ô‰ÂÈÎÓ‡ÂÈ ÙȘ ‰˘Ó·ÙfiÙËÙ˜ Ù˘

Â˘Úˆ·˚΋˜ ÔÈÎÔÓÔÌ›·˜. øÛÙfiÛÔ, Ë ·ÓÂÚÁ›·

·Ú·Ì¤ÓÂÈ ÙÔ ÛËÌ·ÓÙÈÎfiÙÂÚÔ Úfi‚ÏËÌ· ÛÙËÓ

∂˘Úˆ·˚΋ ŒÓˆÛË Î·È ÛÙÔÓ ÙÔ̤· ·˘Ùfi

˘¿Ú¯Ô˘Ó ÛËÌ·ÓÙÈΤ˜ ‰È·ÊÔÚ¤˜ ÌÂٷ͇ ÙˆÓ

ÎÚ·ÙÒÓ ÌÂÏÒÓ Î·È ÌÂٷ͇ ÙˆÓ ÂÚÈÊÂÚÂÈÒÓ

ÙÔ˘˜. ™ÙËÓ πÛ·Ó›·, ÙÔ ÔÛÔÛÙfi ·ÓÂÚÁ›·˜

·Ó¤Ú¯ÂÙ·È Û 23% ÙÔ˘ ÂÓÂÚÁÔ‡ ÏËı˘ÛÌÔ‡,

ÂÓÒ Â›Ó·È ÌfiÏȘ 2,4% ÛÙÔ §Ô˘ÍÂÌ‚Ô‡ÚÁÔ.

√È ÔÏÈÙÈΤ˜ Ô˘ ÂÊ·ÚÌfi˙Ô˘Ó Ù· ÎÚ¿ÙË Ì¤ÏË

ÚÔ¯ÒÚËÛ·Ó ÚÔ˜ ÙËÓ ÔÚı‹ ηÙ‡ı˘ÓÛË. ∞˘Ùfi

·ÏËı‡ÂÈ È‰È·›ÙÂÚ· ÁÈ· Ù· Ì·ÎÚÔÔÈÎÔÓÔÌÈο

̤ÙÚ· Ô˘ ·ÔÛÎÔÔ‡Ó ÛÙËÓ Ï‹ÚˆÛË ÙˆÓ

ÎÚÈÙËÚ›ˆÓ ÙÔ˘ ª¿·ÛÙÚȯÙ. ∆· ̤ÙÚ· ·˘Ù¿

Û˘Ì‚¿ÏÏÔ˘Ó Ú¿ÁÌ·ÙÈ ÛÙË ‰ËÌÈÔ˘ÚÁ›· ÁÂÓÈÎÔ‡

Îϛ̷ÙÔ˜ ¢ÓÔ˚ÎÔ‡ ÁÈ· ÙȘ ÂÂÓ‰‡ÛÂȘ Î·È ÙËÓ

·Ó¿Ù˘ÍË. ∂Í¿ÏÏÔ˘, ÔÈ ÎÔÈÓˆÓÈΤ˜ ‰·¿Ó˜ ÙˆÓ

ÎÚ·ÙÒÓ ÌÂÏÒÓ ·ÔÙÂÏÔ‡Ó ÙÔ Î‡ÚÈÔ fiÚÁ·ÓÔ

ηٷÔϤÌËÛ˘ Ù˘ ¤Ó‰ÂÈ·˜ ÛÙËÓ ∂˘ÚÒË.

¶ÔÏϤ˜ ÔÏÈÙÈΤ˜ Ù˘ ŒÓˆÛ˘, ÔÈ Ôԛ˜ ‰ÂÓ

¤¯Ô˘Ó ˆ˜ ÚˆÙ·Ú¯ÈÎfi ÛÎÔfi ÙË Û˘ÓÔ¯‹, ¤¯Ô˘Ó

‹‰Ë Ï¿‚ÂÈ ˘fi„Ë ·˘ÙfiÓ ÙÔÓ ÁÂÓÈÎfi ÛÙfi¯Ô ‹

ηÏÔ‡ÓÙ·È Ó· ÙÔ Ú¿ÍÔ˘Ó Û ÌÂÁ·Ï‡ÙÂÚÔ ‚·ıÌfi.

ŒÙÛÈ, ÔÈ ÎÔÈÓˆÓÈΤ˜ ÔÏÈÙÈΤ˜ Ù˘ ŒÓˆÛ˘

¤¯Ô˘Ó ÂÓÈÛ¯‡ÛÂÈ ÙËÓ ÔÏÔÎÏ‹ÚˆÛË Î·È ÙË

Û˘ÓÔ¯‹, ȉ›ˆ˜ ÛÙÔ˘˜ ÙÔÌ›˜ ÙÔ˘ ÂÚÁ·ÙÈÎÔ‡

‰Èη›Ô˘, Ù˘ ˘Á›·˜ Î·È ·ÛÊ¿ÏÂÈ·˜ ÛÙÔ ¯ÒÚÔ

ÂÚÁ·Û›·˜, Ù˘ ÂχıÂÚ˘ ΢ÎÏÔÊÔÚ›·˜ ÙˆÓ

ÚÔÛÒˆÓ ‹ Ù˘ ÈÛfiÙËÙ·˜ ¢ηÈÚÈÒÓ.

∏ ÂÁηı›‰Ú˘ÛË Ù˘ ÂÓÈ·›·˜ ·ÁÔÚ¿˜ ¤ÙÚ„Â

Û ÎÚ¿ÙË fiˆ˜ Ë πÛ·Ó›·, Ë ¶ÔÚÙÔÁ·Ï›· Î·È Ë

πÚÏ·Ó‰›· Ó· ‚ÂÏÙÈÒÛÔ˘Ó ÙËÓ ÂÌÔÚÈ΋ ı¤ÛË

ÙÔ˘˜ ¤Ó·ÓÙÈ ÙˆÓ ÂÙ·›ÚˆÓ ÙÔ˘˜ ÛÙËÓ ŒÓˆÛË.

∏ ·Ó·ÌfiÚʈÛË Ù˘ ÎÔÈÓ‹˜ ÁˆÚÁÈ΋˜ ÔÏÈÙÈ΋˜

ÂÓÈÛ¯‡ÂÈ ÙÔ ÚfiÏÔ Ù˘ ÂÓ ÏfiÁˆ ÔÏÈÙÈ΋˜ ÛÙË

Ì›ˆÛË ÙˆÓ ·ÔÎÏ›ÛÂˆÓ ÌÂٷ͇ ÏÔ˘Û›ˆÓ ηÈ

ÊÙˆ¯ÒÓ.

√È ÚÔÛ¿ıÂȘ Ú¤ÂÈ Ó· Û˘Ó¯ÈÛÙÔ‡Ó, ¤ÙÛÈ

ÒÛÙ ٷ ÚÔÁÚ¿ÌÌ·Ù· Ù˘ ŒÓˆÛ˘ ÁÈ· ÙËÓ

¤Ú¢ӷ Î·È ·Ó¿Ù˘ÍË Ó· ÌËÓ ÂȉÂÈÓÒÓÔ˘Ó ÙÔ

Ù¯ÓÔÏÔÁÈÎfi Ú‹ÁÌ· Ô˘ ·Ú·ÙËÚÂ›Ù·È ÛÙËÓ

∂˘ÚÒË.

√ÌÔ›ˆ˜, Ú¤ÂÈ Ó· ÂÍ·ÛÊ·ÏÈÛı› fiÙÈ ÔÈ

Ùˆ¯fiÙÂÚ˜ Î·È ÔÈ Ï¤ÔÓ ·ÔÌ·ÎÚ˘Ṳ̂Ó˜

ÂÚÈʤÚÂȘ ı· ˆÊÂÏËıÔ‡Ó Â›Û˘ ·fi ÙËÓ

ÚfiÛ‚·ÛË ÛÙ· Ó¤· ‰ÈÂ˘Úˆ·˚ο ‰›ÎÙ˘·.

∆¤ÏÔ˜, fiÛÔÓ ·ÊÔÚ¿ ÙÔÓ ·ÓÙ·ÁˆÓÈÛÌfi,

ÂȉÈÒÎÂÙ·È Ô ÂÚÈÔÚÈÛÌfi˜ ÙˆÓ ·ÓÈÛÔًوÓ

ÌÂٷ͇ ÙˆÓ ÂÚÈÊÂÚÂÈÒÓ Ô˘ ÛÙËÚ›˙ÔÓÙ·È ·fi

ÂıÓÈΤ˜ ÂÚÈÊÂÚÂȷΤ˜ ÔÏÈÙÈΤ˜ Î·È ÂΛӈÓ

Ô˘ ˆÊÂÏÔ‡ÓÙ·È ·fi ÙËÓ ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋

ÔÏÈÙÈ΋ Ù˘ ∂˘Úˆ·˚΋˜ ŒÓˆÛ˘.

∏ ›وÛË Ù˘ ÔÏÈÙÈ΋˜ Û˘ÓÔ¯‹˜ Ô˘

ÂÊ·ÚÌfi˙ÂÙ·È ÛÙÔ Â›Â‰Ô Ù˘ ŒÓˆÛ˘ ÌÔÚ› Ó·

ÌÂÙÚËı› Û ̷ÎÚÔÔÈÎÔÓÔÌÈÎÔ‡˜ fiÚÔ˘˜ ÛÙȘ 4

¯ÒÚ˜ Û˘ÓÔ¯‹˜ (πÛ·Ó›·, ∂ÏÏ¿‰·, πÚÏ·Ó‰›·,

¶ÔÚÙÔÁ·Ï›·). ∆· ¢È·ÚıÚˆÙÈο ∆·Ì›· ÚfiÛÊÂÚ·Ó

ÛÙȘ ¯ÒÚ˜ ·˘Ù¤˜ ÚfiÛıÂÙÔ ÔÛÔÛÙfi ·Ó¿Ù˘Í˘

0,5% ÂÙËÛ›ˆ˜, ηıÒ˜ Î·È ÙË ‰ËÌÈÔ˘ÚÁ›· ¿Óˆ ÙˆÓ

500.000 ı¤ÛÂˆÓ ··Û¯fiÏËÛ˘ ηٿ ÙË ‰È¿ÚÎÂÈ·

Ù˘ ÂÚÈfi‰Ô˘ 1989-1993.

∂ÈϤÔÓ, ÛÙȘ ¿ÏϘ ¯ÒÚ˜ Ù˘ ŒÓˆÛ˘, Ù·

∆·Ì›· ‰È¢ÎfiÏ˘Ó·Ó ÙËÓ ·Ó·Û˘ÁÎÚfiÙËÛË ÙˆÓ

‚ÈÔÌ˯·ÓÈÎÒÓ ÂÚÈÊÂÚÂÈÒÓ Û ·Ú·ÎÌ‹.

™˘Ó¤‚·Ï·Ó ÛÙË ‰È·ÊÔÚÔÔ›ËÛË ÙˆÓ ·ÁÚÔÙÈÎÒÓ

ÂÚÈÊÂÚÂÈÒÓ Ô˘ Ï‹ÙÙÔÓÙ·È ·fi ÙË Ê˘Á‹ ÙÔ˘

ÏËı˘ÛÌÔ‡. ∫·È ÁÂÓÈÎfiÙÂÚ·, Ë ¤ÎıÂÛË ÁÈ· ÙË

Û˘ÓÔ¯‹ ÂȂ‚·ÈÒÓÂÈ fiÙÈ Û¯Â‰fiÓ ÙÔ 40% Ù˘

ÚÔ‹˜ ÙˆÓ ÂȯÔÚËÁ‹ÛÂˆÓ ÚÔ˜ Ù· Ùˆ¯fiÙÂÚ·

∂˘Úˆ·˚΋ ∂ÈÙÚÔ‹°ÂÓÈ΋ ¢È‡ı˘ÓÛË ¶ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋˜ ¶ÔÏÈÙÈ΋˜ Î·È ™˘ÓÔ¯‹˜

À‡ı˘ÓÔ˜ ÂΉfiÙ˘: J.-P. Berg, ∂E °¢ XVI F 2. ∆· ΛÌÂÓ· Ù˘ ·ÚÔ‡Û·˜ ‰ËÌÔÛ›Â˘Û˘ ‰ÂÓ ‰ÂÛÌÂ‡Ô˘Ó ÙËÓ ∂ÈÙÚÔ‹.°È· οıÂ Û˘ÌÏËڈ̷ÙÈ΋ ÏËÚÔÊÔÚ›·, ÌÔÚ›Ù ӷ ·Â˘ı‡ÓÂÛÙ ÛÙÔÓ Î. L. Nigri. º·Í: +32 2 296 60 03. ∏ÏÂÎÙÚÔÓÈ΋ ¢È‡ı˘ÓÛË Ù˘ °¢ XVI ÛÙÔ Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.∏ ·ÚÔ‡Û· ÂÓËÌÂÚˆÙÈ΋ ÂÈÛÙÔÏ‹ ‰ËÌÔÛȇÂÙ·È ÛÙȘ 11 ›ÛË̘ ÁÏÒÛÛ˜ Ù˘ ∂˘Úˆ·˚΋˜ ŒÓˆÛ˘.∆˘ÒıËΠ۠·Ó·Î˘Îψ̤ÓÔ ¯·ÚÙ›.

CX-AB-96-011-GR-C

ÎÚ¿ÙË Ì¤ÏË ÂÈÛÙÚ¤ÊÂÈ ÛÙ· ÏÔ˘ÛÈfiÙÂÚ· ˘fi ÌÔÚÊ‹

ÚÔÌ‹ıÂÈ·˜ ÂÍÔÏÈÛÌÔ‡ ‹ Ù¯ÓÔÁÓˆÛ›·˜.

¢‡Ô ·fi Ù· ΢ÚÈfiÙÂÚ· ‰È‰¿ÁÌ·Ù· Ù˘ ¤ÎıÂÛ˘ Â›Ó·È Ù·

·ÎfiÏÔ˘ı·: Ë ·ÔÙÂÏÂÛÌ·ÙÈÎfiÙËÙ· Ù˘ ÔÏÈÙÈ΋˜ Û˘ÓÔ¯‹˜

Ú¤ÂÈ Ó· ·˘ÍËı› Î·È Ë ÂÓ ÏfiÁˆ ÔÏÈÙÈ΋ Ú¤ÂÈ Ó·

ÚÔÛ·ÚÌÔÛı› ÛÙȘ ·Ó¿ÁΘ ÙˆÓ ÔÏÈÙÒÓ Ù˘ ŒÓˆÛ˘ Ô˘

¤¯Ô˘Ó ÚÔÙÂÚ·ÈfiÙËÙ·. °È· Ó· ·˘ÍËı› Ë

·ÔÙÂÏÂÛÌ·ÙÈÎfiÙËÙ· ÙˆÓ ¢È·ÚıÚˆÙÈÎÒÓ ∆·Ì›ˆÓ, Ú¤ÂÈ Ó·

ÚÔÛ·Ó·ÙÔÏÈÛıÔ‡Ó ÚÔ˜ ÙË ‚ÂÏÙ›ˆÛË ÙˆÓ ÂȉfiÛˆÓ, Ó·

·ÏÔÔÈ‹ÛÔ˘Ó ÙȘ ‰È·‰Èηۛ˜ ÙÔ˘˜ Î·È Ó· ÂÊ·ÚÌfiÛÔ˘Ó

ηχÙÂÚË ¯ÚËÌ·ÙÔÔÈÎÔÓÔÌÈ΋ Ù¯ÓÈ΋.

∆·˘Ùfi¯ÚÔÓ·, Ú¤ÂÈ Ó· ·ÓÙ·ÔÎÚÈıÔ‡Ó ÛÙȘ ϤÔÓ

›ÁÔ˘Û˜ ·Ó¿ÁΘ ÙˆÓ ÔÏÈÙÒÓ Ù˘ ŒÓˆÛ˘, Î·È ¿Ú· Ó·

ÂÈÎÂÓÙÚˆıÔ‡Ó ÛÙË ‰ËÌÈÔ˘ÚÁ›· ı¤ÛÂˆÓ ··Û¯fiÏËÛ˘, ÙËÓ

¤Ú¢ӷ Î·È Ù¯ÓÔÏÔÁÈ΋ ·Ó¿Ù˘ÍË, ÙËÓ ÚÔÛÙ·Û›· ÙÔ˘

ÂÚÈ‚¿ÏÏÔÓÙÔ˜ Î·È ÙËÓ ÈÛfiÙËÙ· ÙˆÓ Â˘Î·ÈÚÈÒÓ.

ŒÁÎÚÈÛË 3 Ó¤ˆÓ ÚÔÁÚ·ÌÌ¿ÙˆÓ∫·Ù¿ ÙË ‰È¿ÚÎÂÈ· ÙÔ˘ √ÎÙˆ‚Ú›Ô˘ 1996 Ë ∂˘Úˆ·˚΋

∂ÈÙÚÔ‹ ÂÓ¤ÎÚÈÓ ÙË ¯ÚËÌ·ÙÔ‰fiÙËÛË ·fi ÙËÓ ∫ÔÈÓfiÙËÙ· 2

Ó¤ˆÓ ÚÔÁÚ·ÌÌ¿ÙˆÓ ·Ó¿Ù˘Í˘ Û˘ÓÔÈÎÈÒÓ Ô˘ ‚Ú›ÛÎÔÓÙ·È

Û ÎÚ›ÛË ÛÙÔ Ï·›ÛÈÔ Ù˘ ÎÔÈÓÔÙÈ΋˜ ÚˆÙÔ‚Ô˘Ï›·˜ Urban

(‚Ϥ ›Ó·Î·).

∏ ∂ÈÙÚÔ‹ ÂÓ¤ÎÚÈÓ ›Û˘ ¤Ó· ÚfiÁÚ·ÌÌ·, ÙÔ ÔÔ›Ô

·ÔÛÎÔ› ÛÙË ‚ÂÏÙ›ˆÛË ÙˆÓ ‰Â‰ÔÌ¤ÓˆÓ Ô˘ ·ÊÔÚÔ‡Ó ÙÔ

¤‰·ÊÔ˜ Ô˘ Â›Ó·È ÂÈϤÍÈÌÔ ÁÈ· ÙÔÓ ÛÙfi¯Ô 1 ÛÙËÓ πÛ·Ó›·

(ÎÙËÌ·ÙÔÏfiÁÈÔ, ¯·ÚÙÔÁÚ¿ÊËÛË ÎÏ.). ∆Ô Û˘ÓÔÏÈÎfi ÎfiÛÙÔ˜

ÙÔ˘ ÚÔÁÚ¿ÌÌ·ÙÔ˜ ·˘ÙÔ‡ ÂÎÙÈÌ¿Ù·È Û 79,4 ÂηÙ. ECU, ÂÎ

ÙˆÓ ÔÔ›ˆÓ Ù· ÙÚ›· ٤ٷÚÙ· ı· ¯ÚËÌ·ÙÔ‰ÔÙËıÔ‡Ó ·fi Ù·

¢È·ÚıÚˆÙÈο ∆·Ì›·.

°È· Ó· Ï¿‚ÂÙ ÂÓËÌÂÚˆÙÈο ‰ÂÏÙ›· Û¯ÂÙÈο Ì fiÏ· Ù·

ÚÔÁÚ¿ÌÌ·Ù· ·˘Ù¿, ÌÔÚ›Ù ӷ ÂÈÎÔÈÓˆÓ‹ÛÂÙ Ì ÙÔÓ Î.

L. Nigri, °¢ XVI F2, (fax: +3222966003) ‹ Ó· Û˘Ì‚Ô˘Ï¢ı›ÙÂ

ÙȘ ÛÂÏ›‰Â˜ "ERDF programmes" ÛÙË ı¤ÛË Ù˘ °¢ XVI ÛÙÔ

Internet (ËÏÂÎÙÚÔÓÈ΋ ‰È‡ı˘ÓÛË:

http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

∫ Ô È Ó Ô Ù È Î ‹ Ú ̂ Ù Ô ‚ Ô ̆ Ï › ·

™ ̆ Ó Ô Ï È Î ‹‰ Ë Ì fi Û È ·  ¤ Ó ‰ ̆ Û Ë

(ÂηÙ. ECU)

™˘Ì‚ÔÏ‹ وӢȷÚıÚˆÙÈÎÒÓ ∆·Ì›ˆÓ

(ÂηÙ. ECU)

°·ÏÏ›· Valenciennes Urban 9,7 4,9

∞˘ÛÙÚ›· Graz Urban 11,7 3,6

∂ӉȷÊÂÚfiÌÂÓ˜ ¯ÒÚ˜ / fiÏÂȘ

¶ÔÏÈÙÈ΋ Û˘ÓÔ¯‹˜ Î·È ÔÏÈÙÈÛÌfi˜™ÙȘ 20 ¡ÔÂÌ‚Ú›Ô˘ 1996, Ë ∂˘Úˆ·˚΋ ∂ÈÙÚÔ‹ ÂÓ¤ÎÚÈÓÂ

·Ó·ÎÔ›ÓˆÛË (COM (96) 512) Ô˘ ·ÊÔÚ¿ ÙȘ Û¯¤ÛÂȘ ÌÂٷ͇

ÔÈÎÔÓÔÌÈ΋˜ Î·È ÎÔÈÓˆÓÈ΋˜ Û˘ÓÔ¯‹˜ Î·È ÔÏÈÙÈÛÌÔ‡, ηÈ

ÂȉÈÎfiÙÂÚ· ÙË Û˘Ì‚ÔÏ‹ ÙÔ˘ ÙÂÏÂ˘Ù·›Ô˘ ÛÙËÓ ··Û¯fiÏËÛË.

√ ÔÏÈÙÈÛÌfi˜ Û˘Ì‚¿ÏÏÂÈ ÛËÌ·ÓÙÈο ÛÙËÓ ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋

·Ó¿Ù˘ÍË ÁÈ· ÙÚÂȘ ÏfiÁÔ˘˜. ¶ÚÒÙÔÓ, ‰ÈfiÙÈ ·ÔÙÂÏ› ‚·ÛÈ΋

ËÁ‹ ··Û¯fiÏËÛ˘. √È ‰Ú·ÛÙËÚÈfiÙËÙ˜ Ô˘ Û˘Ó‰¤ÔÓÙ·È ÌÂ

ÙËÓ ·ÍÈÔÔ›ËÛË Ù˘ ÔÏÈÙÈÛÙÈ΋˜ ÎÏËÚÔÓÔÌÈ¿˜, ·ÏÏ¿ Î·È ÔÈ

ÔÏÈÙÈÛÙÈΤ˜ ‚ÈÔÌ˯·Ó›Â˜ Î·È ÚÔ˚fiÓÙ·, ‰ËÌÈÔ˘ÚÁÔ‡Ó ¿ÌÂÛ·

‹ ¤ÌÌÂÛ· ÔÏ˘¿ÚÈı̘ ı¤ÛÂȘ ··Û¯fiÏËÛ˘. ¢Â‡ÙÂÚÔÓ,

‰ÈfiÙÈ Ô ÔÏÈÙÈÛÌfi˜ Â›Ó·È ¤Ó·˜ ·fi ÙÔ˘˜ ·Ú¿ÁÔÓÙ˜ Ô˘

ηıÔÚ›˙Ô˘Ó ÙË ¯ˆÚÔı¤ÙËÛË ÙˆÓ ÂÂÓ‰‡ÛˆÓ, ηıfiÛÔÓ

Û˘Ì‚¿ÏÏÂÈ ÛÙË ‰È·ÌfiÚʈÛË Ù˘ ÂÈÎfiÓ·˜ Î·È ÛÙËÓ

ÂÏ΢ÛÙÈÎfiÙËÙ· ÌÈ·˜ ÂÚÈʤÚÂÈ·˜. ∞fi ÙËÓ ¿Ô„Ë ·˘Ù‹, Ô

ÔÏÈÙÈÛÌfi˜ ÌÔÚ› Ó· ÂÌÊ·ÓÈÛı› ˆ˜ ¤Ó· ÛËÌ·ÓÙÈÎfi

ÛÙÔȯ›Ô, ÁÈ· ·Ú¿‰ÂÈÁÌ·, ÁÈ· ÙËÓ ·Ó·Á¤ÓÓËÛË ·ÛÙÈÎÒÓ

Û˘ÓÔÈÎÈÒÓ Û ÎÚ›ÛË ‹ ÂÁηٷÏÂÏÂÈÌÌ¤ÓˆÓ ·ÁÚÔÙÈÎÒÓ

ÂÚÈÔ¯ÒÓ. ∆¤ÏÔ˜, ‰ÈfiÙÈ Ô ÔÏÈÙÈÛÌfi˜ ‰È·‰Ú·Ì·Ù›˙ÂÈ ıÂÙÈÎfi

ÚfiÏÔ ÎÔÈÓˆÓÈ΋˜ ÚÔ·ÁˆÁ‹˜ Î·È ¤ÓÙ·Í˘, Î·È Ì ÙËÓ ¤ÓÓÔÈ·

·˘Ù‹ Û˘Ì‚¿ÏÏÂÈ ÛÙËÓ ÎÔÈÓˆÓÈ΋ Û˘ÓÔ¯‹ Ù˘ ŒÓˆÛ˘.

ªÂٷ͇ ÙˆÓ ¯ÚËÌ·ÙÔ‰ÔÙÈÎÒÓ Ì¤ÛˆÓ Ù˘ ŒÓˆÛ˘, Ù·

¢È·ÚıÚˆÙÈο ∆·Ì›· Â›Ó·È ÂΛӷ Ô˘ ¯ÚËÌ·ÙÔ‰ÔÙÔ‡Ó

¢ڇÙÂÚ· Ù· ¤ÚÁ· Ô˘ Û˘Ó‰¤ÔÓÙ·È ¿ÌÂÛ· ‹ ¤ÌÌÂÛ· Ì ÙÔÓ

ÔÏÈÙÈÛÌfi. °È· ÙËÓ ÂÚ›Ô‰Ô 1989-1993, ÂÎÙÈÌ¿Ù·È fiÙÈ ¿Óˆ

ÙˆÓ 400 ÂηÙ. ECU ‰È·Ù¤ıËÎ·Ó Û ¤ÚÁ· ¿ÌÂÛ· Û˘Ó‰ÂfiÌÂÓ·

Ì ÙÔÓ ÔÏÈÙÈÛÌfi. ∫·È ÁÈ· ÙËÓ ÙÚ¤¯Ô˘Û· ÂÚ›Ô‰Ô (1994-

1999), Ù· ¢È·ÚıÚˆÙÈο ∆·Ì›· ¯ÚËÌ·ÙÔ‰ÔÙÔ‡Ó ·˘ÙfiÓ ÙÔÓ

Ù‡Ô ÂÓ¤ÚÁÂÈ·˜ ̤ۈ ÙˆÓ ÚÔÁÚ·ÌÌ¿ÙˆÓ ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋˜

·Ó¿Ù˘Í˘ (ÛÙfi¯ÔÈ 1, 2 Î·È 5‚) Î·È ÙˆÓ ÎÔÈÓÔÙÈÎÒÓ

ÚˆÙÔ‚Ô˘ÏÈÒÓ, ·ÏÏ¿ Î·È Ì¤Ûˆ ÙˆÓ Î·ÈÓÔÙfiÌˆÓ ÂÓÂÚÁÂÈÒÓ.

ŒÙÛÈ, 15 ÂηÙ. ECU ÙÔ˘ ∂˘Úˆ·˚ÎÔ‡ ∆·Ì›Ԣ ¶ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋˜

∞Ó¿Ù˘Í˘ (∂∆¶∞) Û˘ÁÎÂÓÙÚÒıËÎ·Ó ÁÈ· ÙË ÛÙ‹ÚÈÍË

33 ÚfiÙ˘ˆÓ ÂÈÚ·Ì·ÙÈÎÒÓ ¤ÚÁˆÓ ‰È·ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋˜

Û˘ÓÂÚÁ·Û›·˜ Ô˘ ÂÈÎÂÓÙÚÒÓÔÓÙ·È ÛÙÔÓ ÔÏÈÙÈÛÌfi ‹ ÙËÓ

ÔÏÈÙÈÛÙÈ΋ ÎÏËÚÔÓÔÌÈ¿.

™ÙÔ Ì¤ÏÏÔÓ, Ô ÔÏÈÙÈÛÌfi˜ ı· Ú¤ÂÈ Ó· ÂÓۈ̷وı› ÛÂ

ÌÂÁ·Ï‡ÙÂÚÔ ‚·ıÌfi ÛÙȘ ÛÙÚ·ÙËÁÈΤ˜ ÂÚÈÊÂÚÂȷ΋˜ ‹

ÙÔÈ΋˜ ·Ó¿Ù˘Í˘, ¤ÙÛÈ ÒÛÙ ӷ ÌÂÁÈÛÙÔÔÈËı› Ë

›وۋ ÙÔ˘ ·fi ÙËÓ ¿Ô„Ë Ù˘ ··Û¯fiÏËÛ˘ Î·È Ù˘

ηÈÓÔÙÔÌ›·˜. √ ‰˘ÓËÙÈÎfi˜ ÚfiÏÔ˜ ÙˆÓ ¢È·ÚıÚˆÙÈÎÒÓ

∆·Ì›ˆÓ ÛÙÔÓ ÙÔ̤· ·˘ÙfiÓ ‰ÂÓ ·ÍÈÔÔÈÂ›Ù·È Ï‹Úˆ˜. ∆·

∆·Ì›· ‰ÂÓ Ú¤ÂÈ Ó· ¯ÚËÛÈÌÂ‡Ô˘Ó ·ÏÒ˜ ÁÈ· ÙË ‰È·Ê‡Ï·ÍË

Ù˘ ÎÏËÚÔÓÔÌÈ¿˜, ·ÏÏ¿ Î·È ÁÈ· ÙË ÛÙ‹ÚÈÍË ÙˆÓ ÎÏ¿‰ˆÓ

·Ú·ÁˆÁ‹˜ ‹ ÙˆÓ ‚ÈÔÌ˯·ÓÈÒÓ Ô˘ ÂÓ¤¯Ô˘Ó ÈÛ¯˘Úfi

‰˘Ó·ÌÈÎfi ·Ó¿Ù˘Í˘, fiˆ˜ Ë ÎÔÈÓˆÓ›· ÙˆÓ ÏËÚÔÊÔÚÈÒÓ.

∆Ô Ï‹Ú˜ ΛÌÂÓÔ Ù˘ ·Ó·ÎÔ›ÓˆÛ˘ ÌÔÚ› Ó· ˙ËÙËı› ·fi

ÙËÓ °¢ ÃVI F2 (fax: +32 2 230 49 15).

Newsletter No. 34November 1996 - EN

European Union

Regional Policyand Cohesion

First Cohesion Report adoptedOn 6 November 1996 the Commissionadopted the first of the reports oncohesion required by the MaastrichtTreaty. It surveys past and present trendsin the field of economic and socialcohesion as well as the policies pursued bythe Member States and the Union toreduce disparities in economic and socialdevelopment.

The Report's findings are clear: progress hasbeen made. Between 1985 and 1995, the fourleast prosperous countries of the Union (Spain,Portugal, Greece, Ireland) saw an increase intheir per capita incomes from 66% to 74% ofthe Community average.

The creation of more than seven million jobsover the last decade shows what the Union'seconomy is capable of. But unemployment stillremains the most serious problem within theUnion, and in this area there are widedifferences between Member States andbetween their regions. The unemployment ratein Spain is as much as 23% of the gainfullyactive population, compared with 2.4% inLuxembourg.

Policies pursued in the Member States areacting in the right direction. This is particularlytrue of the macroeconomic measures designedto help national economies meet the Maastrichtcriteria. Such measures are contributingtowards a general climate favourable toinvestment and growth. Social spending byMember States is also a major instrument incombatting poverty in Europe.

The Union itself operates several policies whichdo not have cohesion as their main aim butwhich already take this more general goal intoaccount or will need to take more account of itin future.

For instance, the Union's social policies havehelped strengthen integration and cohesion, inparticular in the fields of labour law, health andsafety at work, the free movement of personsand equal opportunities.The completion of the single market hasenabled countries such as Spain, Portugal andIreland to improve their trade position withrespect to their partners in the Union.The reform of the common agricultural policyhas reinforced the role of this policy in reducingdisparities between rich and poor.Efforts also need to continue to ensure that theUnion's programmes of research anddevelopment do not widen the technologygaps in Europe.In a similar vein, it will be vital to make sure thatthe least well-off and peripheral regions haveproper access to the new trans-Europeannetworks.Finally, in the field of competition policy, it willbe important to limit the disparities betweenregions assisted by national regional policiesand regions benefiting from the regionalassistance that is provided by the Union.

The impact of the cohesion policy beingpursued by the Union is measurable inmacroeconomic terms in the four cohesioncountries (Spain, Portugal, Greece, Ireland). TheStructural Funds have brought them additionalgrowth of 0.5% a year, as well as creating morethan 500 000 jobs in 1989-93.In the other countries of the Union, the Fundshave assisted in the conversion of decliningindustrial regions. They have contributed todiversification in rural areas suffering fromdepopulation. Overall, the Cohesion Reportconfirms that almost 40% of the flow ofassistance to the least prosperous MemberStates comes back to the richer countries in theform of purchases of plant, machinery andknow-how.

European CommissionDirectorate-General for Regional Policy and Cohesion

Editor: J.-P. Berg, EC DG XVI F 2. This publication does not necessarily express the official views of the Commission.For further information, please contact: Mr L. Nigri. Fax: +32 2 296 60 03. Address of DG XVI on the Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.This newsletter is published in the eleven official languages of the European Union.Printed on recycled paper.

CX-AB-96-011-EN-C

Two of the main lessons from the Report are that theeffectiveness of the cohesion policy must be enhanced andthat it must be adjusted to meet the priority needs of theUnion's citizens. In order to reinforce the effectiveness of theStructural Funds, they must be geared towards results,

simpler procedures and more efficient financial engineering.At the same time, the Funds must fulfil the most pressingneeds of the citizens in the Union and should thereforeconcentrate on job creation, research and technology develop-ment, environmental protection and equal opportunities.

Three new programmes adoptedIn October the Commission approved Community financingfor two new programmes to develop declining city areasunder the Community's Urban Initiative (see table).

The Commission also adopted a programme designed toimprove the territorial data available on the regions eligibleunder Objective 1 in Spain (land register, mapping, etc.).The total volume of this programme is put at ECU 79.4

million, three quarters of which will be financed by theStructural Funds.

To obtain information sheets on all these programmes,please contact L. Nigri, DG XVI/F/2 (fax: +32- 2-296.60.03)or consult the "ERDF programmes" pages of DG XVI'sInternet site (electronic address:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

Community Initiative Total public investment(ECU million)

Contribution of theStructural Funds

(ECU million)France Valenciennes Urban 9.7 4.9

Austria Graz Urban 11.7 3.6

Countries / cities concerned

Cohesion policy and cultureOn 20 November 1996 the Commission approved acommunication (COM(96) 512) devoted to the inter-relationship between economic and social cohesionand culture, and in particular to the contribution thatthe cultural sector can make to employment.

Culture has an important contribution to make to regionaldevelopment on three counts. First, it is a major source ofjobs. The activities involved in developing the culturalheritage as well as the cultural industries themselves andcultural products create a large number of jobs both directlyand indirectly. Secondly, cultural provision is one of thefactors in the choice of locations for investment projectsbecause it contributes to the image and attractiveness of aregion. In this connection, culture can play a significant rolefor example in regenerating declining urban anddepopulated rural areas. Thirdly, culture makes a positivecontribution towards social stimulation and integration andin this respect helps to achieve social cohesion within theUnion.

Among the financial instruments available to the Union, theStructural Funds provide the most finance for projectsconnected directly or indirectly with culture. It is estimated

that in 1989-93 more than ECU 400 million were devotedto projects directly relating to culture. In the currentprogramming period (1994-99), the Structural Funds arefunding this type of assistance through both regionaldevelopment programmes (Objectives 1, 2 and 5(b)) andthe Community Initiatives, as well as under innovativemeasures. For instance, the European RegionalDevelopment Fund has mobilized ECU 15 million to support33 pilot schemes of interregional cooperation involvingcultural and heritage projects.

In future, culture will need to be integrated more closely intoregional and local development strategies in order tomaximize the impact in terms of employment andinnovation.

The potential of the Structural Funds in this field has not yetbeen fully exploited. The Funds should not only be used topreserve cultural heritage but can also support productsand industries with a high growth potential, such as in thecontext of the information society.

The complete text of the above communication can beobtained from DG XVI/F/2 (fax: +32 2 230 49 15).

Lettre d’information N°34Novembre 1996 - FR

Union européenne

Politique régionale et Cohésion

1er rapport sur la cohésionLe 6 novembre 1996, la Commissioneuropéenne a adopté le premier rapportsur la cohésion prévu par le Traité deMaastricht. Ce rapport décrit lestendances passées et présentes enmatière de cohésion ainsi que lespolitiques menées par les Etats et parl'Union européenne pour réduire lesécarts de développement économique etsocial.

Le constat du rapport est clair: des progrès ontété accomplis. Entre 1985 et 1995, les quatrepays les plus pauvres de l'Union européenne(Grèce, Espagne, Portugal, Irlande) ont vu leursrevenus par habitant croître de 66 à 74% de lamoyenne communautaire.

La création de plus de 7 millions d’emplois aucours de la dernièredécennie démontre cedont l’économie européenne est capable.Néanmoins, le chômage reste le problèmeleplus important au sein de l’Union européenneet dans ce domaine, il y a des différencesimportantes entre les Etats membres etleursrégions. En Espagne, le taux de chômages’élève à 23% de la population active, alorsqu’il est de 2,4% au Luxembourg.

Les politiques menées par les Etats sont alléesdans la bonne direction. C’est particulièrementvrai pour les mesures macro-économiques quivisent à rencontrer les critères de Maastricht.Celles-ci contribuent en effet à l’instauration d’unclimat général favorable à l’investissement et à lacroissance. Par ailleurs, les dépenses socialesdes Etats constituent le principal instrument delutte contre la pauvreté en Europe.

Plusieurs politiques de l’Union qui n’ont pas lacohésion comme but premier, ont déjà pris ousont appelées à prendre davantage en comptecet objectif général.Ainsi, les politiques sociales de l’Union ontrenforcé l’intégration et la cohésion,

notamment dans les domaines du droit dutravail, de la santé et la sécurité sur le lieu detravail, de la libre circulation des personnes oude l’égalité des chances.L’instauration du marché unique a permis àdes Etats comme l’Espagne, le Portugal etl’Irlande d’améliorer leurs positions commercialesvis-à-vis de leurs partenaires de l’Union.La réforme de la politique agricolecommune renforce le rôle de cette politiquedans la réduction des écarts entre riches etpauvres.Les efforts doivent être poursuivis pour que lesprogrammes de l’Union en matière derecherche et développement n’aggraventpas le clivage technologique en Europe.De même, il convient de s’assurer que lesrégions les plus pauvres et les pluspériphériques bénéficient aussi d’un accès auxnouveaux réseaux transeuropéens.Enfin en matière de concurrence, il s’agit delimiter les disparités entre les régionssoutenues par les politiques régionalesnationales et celles qui bénéficient de lapolitique régionale de l’Union européenne.

L’impact de la politique de cohésion menée auniveau de l’Union est mesurable en termesmacro-économiques dans les quatre pays dela cohésion (Espagne, Grèce, Irlande,Portugal). Les Fonds structurels y ont permisun taux additionnel de croissance de 0,5% paran, ainsi que la création de plus de 500.000emplois au cours de la période 1989-1993.

Dans les autres pays de l’Union, ces Fonds ontfavorisé en outre la reconversion des régionsindustrielles en déclin et ils ont contribué à ladiversification des régions rurales en proie audépeuplement. Plus globalement, le rapportsur la cohésion confirme que près de 40% duflux des subventions octroyées aux Etatsmembres les plus pauvres retournent aux plusriches via la fourniture d’équipements ou desavoir-faire.

Commission européenneDirection générale Politique régionale et Cohésion

Editeur responsable: J.-P. Berg, CE DG XVI F 2. Les textes de cette publication n'engagent pas la Commission.Pour tout renseignement complémentaire, contacter L. Nigri. Fax: +32.2.296 60 03. Adresse électronique de la DG XVI sur Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Cette lettre d'information est éditée dans les onze langues officielles de l'Union européenne.Imprimé sur papier recyclé.

CX-AB-96-011-FR-C

Deux des principales leçons du rapport sont les suivantes:d’une part, pour renforcer l’efficacité des Fonds structurels,il faut les réorienter vers la performance, simplifier leursprocédures et les doter d’une meilleure ingénieriefinancière. D’autre part, pour répondre aux besoins les

plus urgents des citoyens de l’Union, ces Fonds doiventêtre concentrés sur la création d’emplois, la recherche et ledéveloppement technologique, la protection del’environnement et l’égalité des chances.

Adoption de 3 nouveaux programmesAu cours du mois d'octobre 1996, la Commissioneuropéenne a approuvé le financement communautaire de2 nouveaux programmes de développement de quartiersen crise dans le cadre de l'Initiative communautaire Urban(voir tableau).

La Commission a aussi adopté un programme destiné àaméliorer les données concernant le territoire éligible àl'Objectif 1 en Espagne (cadastre, cartographie, etc.). Le

coût total de ce programme est évalué à 79,4 millionsd'Ecus (Mecus) dont trois quarts seront financés par lesFonds structurels.

Pour obtenir des fiches d'information sur tous cesprogrammes, contactez L. Nigri DGXVI F2, (fax: +32 2 29660 03) ou consultez les pages "ERDF programmes" du siteInternet de la DG XVI (adresse électronique:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

I n i t i a t i v ec o m m u n a u t a i r e

I n v e s t i s s e m e n tpublic total

( M e c u s )

Contribution desF o n d ss t r u c t u r e l s

( M e c u s )France Valenciennes Urban 9,7 4,9

Autriche Graz Urban 11,7 3,6

Pays / villes concernés

Politique de cohésion et cultureLe 20 novembre 1996, la Commission européenne aapprouvé une communication (Com (96) 512)consacrée aux rapports entre cohésion économiqueet sociale et culture, et notamment à la contributionde cette dernière à l'emploi.

La culture apporte une contribution importante audéveloppement régional pour trois raisons. D'abord, parcequ'elle est une source majeure d'emplois. Les activités liéesà la valorisation du patrimoine culturel mais aussi lesindustries et les productions culturelles créent directementou indirectement de nombreux emplois. Ensuite, parce quela culture est un des facteurs déterminant la localisation desinvestissements, car elle contribue à l'image et àl'attractivité d'une région. A cet égard, la culture peutapparaître comme un élément significatif par exemple pourrégénérer les quartiers urbains en crise ou les zones ruralesdésertées. Enfin, parce que la culture joue un rôle positif depromotion et d'intégration sociale et dans ce sens, ellecontribue à la cohésion sociale au sein de l'Union.

Parmi les instruments financiers de l'Union, les Fondsstructurels sont ceux qui financent le plus largement des

projets liés directement ou indirectement à la culture. Pourla période 1989-1993, on estime que plus de 400 millionsd'Ecus ont été consacrés à des projets directement liés à laculture. Et pour la période actuelle (1994-1999), les Fondsstructurels financent ce type d'action à travers lesprogrammes de développement régional (Objectifs 1, 2 et5b) et les Initiatives communautaires, mais aussi via lesactions novatrices. Ainsi, 15 millions d'Ecus du Fondseuropéen de développement régional (Feder) ont étémobilisés pour soutenir 33 projets pilotes de coopérationinterrégionale centrés sur la culture ou le patrimoine.

A l'avenir, il faudra intégrer davantage la culture dans lesstratégies de développement régional ou local, pourmaximiser son impact en termes d'emploi et d'innovation.Le rôle potentiel des Fonds structurels dans ce domainen'est pas complètement exploité. Ils ne doivent passeulement servir à préserver le patrimoine mais aussi àsoutenir des productions ou des industries dotées d'un fortpotentiel de croissance comme la société de l’information.

Le texte intégral de la communication peut être obtenu surdemande à la DG XVI F2 (fax +32 2 230 49 15).

Lettera d’informazione n. 34Novembre 1996 - IT

Unione europea

Politiche regionalie Coesione

Prima relazione sulla coesioneIl 6 novembre 1996 la Commissioneeuropea ha adottato la prima relazionesulla coesione, come previsto dal trattatodi Maastricht. La relazione illustra lasituazione passata ed attuale in materia dicoesione e le politiche degli Stati membri edell'Unione europea volte a ridurre ledisparità di sviluppo socioeconomico.

La relazione indica chiaramente che sono staticompiuti progressi: tra il 1985 e il 1995, iquattro paesi più poveri dell'Unione (Grecia,Spagna, Portogallo e Irlanda) hanno registratoun aumento del reddito pro capite, che èpassato dal 66% al 74% della mediadell'Unione.

La creazione di oltre sette milioni di posti dilavoro negli ultimi dieci anni dimostra chel'economia europea è in grado di produrreoccupazione. La disoccupazione rimane però il problema piùgrave all'interno dell'Unione. In tale settore siriscontrano sensibili differenze tra gli Statimembri e le loro regioni, con tassi didisoccupazione compresi tra il 23% in Spagna eil 2,4% in Lussemburgo.

Le politiche attuate dagli Stati membri vannonella direzione giusta, soprattutto le misuremacroeconomiche finalizzate al rispetto deicriteri di Maastricht. Esse contribuiscono infattia creare un clima favorevole agli investimenti ealla crescita. Inoltre, le spese nel settore socialedegli Stati membri rappresentano lo strumentoprincipale nella lotta contro la povertà in Europa.

Dell'obiettivo generale della coesione si è tenutoo si terrà conto anche nell'ambito di altrepolitiche comunitarie, che perseguono finalitàdiverse. Le politiche sociali hanno rafforzatol'integrazione e la coesione, segnatamente nei

settori del diritto del lavoro, della sanità e dellasicurezza sul posti di lavoro, della liberacircolazione delle persone e delle pariopportunità tra uomini e donne.La creazione del mercato unico ha consentitoa Stati membri come la Spagna, il Portogallo el'Irlanda di migliorare la loro posizionecommerciale nei confronti dei loro partnernell'Unione.L'efficacia della politica agraria comune nelridurre le disparità tra ricchi e poveri èaumentata grazie alla riforma del 1992.E' necessario continuare ad adoperarsi affinchéi programmi dell'Unione in materia di ricerca esviluppo non aggravino i divari in campotecnologico in Europa.Occorre inoltre far sì che anche le regioni piùpovere e periferiche abbiano accesso alle nuovereti transeuropee.Infine, in materia di concorrenza, è necessariolimitare le disparità tra le regioni assistite nelquadro delle politiche regionali nazionali e quelleche beneficiano delle politiche regionalicomunitarie.

Nei quattro paesi in cui si applica la politica dicoesione comunitaria (Spagna, Grecia, Irlanda ePortogallo), il suo impatto è quantificabile intermini macroeconomici. Gli aiuti concessi daiFondi strutturali hanno dato luogo in tali Stati aduna crescita aggiuntiva dello 0,5% all'anno, ehanno consentito la creazione di oltre 500.000posti di lavoro nel periodo 1989-1993.

Inoltre, negli altri Stati dell'Unione, i Fondi hannofavorito la riconversione delle regioni industrialiin declino e hanno contribuito al processo didiversificazione nelle regioni rurali che si stannospopolando. Più in generale, la relazione sullacoesione conferma che quasi il 40% dei fondierogati agli Stati membri più poveri ritorna aquelli più ricchi per l'acquisto di know how e dibeni d'investimento.

Commissione europeaDirezione generale Politiche regionali e Coesione

Editore responsabile: J.-P. Berg, CE DG XVI F 2. I testi contenuti in questa pubblicazione non impegnano in alcun modo la Commissione.Per ulteriori informazioni rivolgersi a L. Nigri. Fax: +32 2 296 60 03. Indirizzo elettronico della DG XVI su internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.La presente lettera di informazione è pubblicata nelle undici lingue ufficiali dell'Unione europea.Stampata su carta riciclata.

CX-AB-96-011-IT-C

La relazione indica due conclusioni principali: la politica dicoesione deve essere più efficace e più confacente aibisogni principali dei cittadini dell'Unione. Per rendere piùincisiva l'azione dei Fondi strutturali occorre semplificarne leprocedure e dotarli di una migliore ingegneria finanziaria.

Allo stesso tempo, per rispondere ai bisogni più urgenti deicittadini, essi dovrebbero privilegiare l'occupazione, la ricercae lo sviluppo tecnologico, la tutela ambientale e le pariopportunità tra uomini e donne.

Adozione de 3 nuovi programmiNell'ottobre 1996 la Commissione europea ha approvato ilfinanziamento comunitario di 2 nuovi programmi di sviluppodi quartieri in degrado, nell'ambito dell'iniziativa comunitariaUrban (cfr. tabella).

La Commissione ha adottato anche un programma volto amigliorare i dati riguardanti il territorio ammissibileall'Obiettivo 1 in Spagna (catasto, cartografia, ecc.). Il costo

totale del programma è stimato in 79,4 milioni di ecu, trequarti dei quali saranno finanziati dai Fondi strutturali.

Per ottenere schede informative sui suddetti programmi,contattare L. Nigri DG XVI F2, (fax +32 2 296 60 03) oconsultare le pagine "Programmi FESR" del nodo Internetdella DG XVI (indirizzo elettronico:http://europa.eu.int/en/comm/dg16home.htm).

Iniziativa comunitariaI n v e s t i m e n t o

p u b b l i c ot o t a l e(milioni di ecu)

Contributo deiF o n d is t r u t t u r a l i(milioni di ecu)

Francia Valenciennes Urban 9,7 4,9

Austria Graz Urban 11,7 3,6

Stato membro / città

Politica di coesione e culturaIl 20 novembre 1996 la Commissione europea haapprovato una comunicazione (Com(96) 512) sullecorrelazioni tra la coesione socioeconomica e lacultura, segnatamente sul contributo di quest'ultimaall'occupazione.

La cultura dà infatti un contributo essenziale allo svilupporegionale, per tre motivi. In primo luogo, perché è una fonteimportante di occupazione. Le attività connesse allavalorizzazione del patrimonio culturale, ma anche leindustrie e le produzioni culturali creano direttamente oindirettamente nuovi posti di lavoro. In secondo luogo,perché la cultura è uno dei fattori che determinanol'ubicazione degli investimenti in quanto contribuisceall'immagine e alla capacità di attrazione di una regione. Atale riguardo la cultura può apparire come un elementosignificativo, per esempio, per rilanciare i quartieri urbani indegrado o le zone rurali spopolate. Infine, perché la culturasvolge un ruolo positivo di promozione e integrazionesociale e in tal senso contribuisce alla coesione sociale inseno all'Unione.

Tra gli strumenti finanziari dell'Unione, i Fondi strutturalisono quelli che finanziano la maggior parte dei progetti

direttamente o indirettamente connessi alla cultura. Per ilperiodo 1989-1993, si calcola che oltre 400 milioni di ecusono stati destinati a progetti di natura prettamenteculturale. Per il periodo attuale (1994-1999), i Fondistrutturali finanziano questo tipo di azioni con i programmidi sviluppo regionale (Obiettivi 1, 2 e 5b) e con le iniziativecomunitarie, ma anche mediante azioni innovative. Il Fondoeuropeo di sviluppo regionale (FESR) ha stanziato adesempio 15 milioni di ecu per finanziare 33 progetti pilota dicooperazione interregionale basati sulla cultura o sulpatrimonio culturale.

In futuro occorrerà integrare maggiormente la cultura nellestrategie di sviluppo regionale o locale per potenziare il suoimpatto in termini di occupazione e di innovazione. Il ruoloche i Fondi strutturali possono svolgere in questo settorenon è stato ancora pienamente sfruttato. Essi infatti nondevono servire soltanto a preservare il patrimonio, maanche a sostenere produzioni o industrie che hanno unforte potenziale di crescita, come la societàdell'informazione.

Il testo integrale della comunicazione è disponibile surichiesta alla DG XVI F2 (fax: +32 2 230 49 15).

Nieuwsbrief nr. 34November 1996 - NL

Europese Unie

Regionaal Beleiden Cohesie

Eerste CohesieverslagOp 6 november 1996 heeft de Commissiehet eerste Cohesieverslag aangenomen,overeenkomstig het Verdrag vanMaastricht. Dit verslag beschrijft devroegere en de huidige ontwikkelingen ophet gebied van de economische en socialecohesie alsmede de beleidsmaatregelendie door de Lid-Staten en door deEuropese Unie worden getroffen om deverschillen in economische en socialeontwikkeling te verkleinen.

De conclusie van het verslag is duidelijk: er isvooruitgang geboekt. Tussen 1985 en 1995 is inde vier armste landen van de Europese Unie(Griekenland, Spanje, Portugal en Ierland) hetinkomen per hoofd van de bevolking van 66%naar 74% van het communautaire gemiddeldegestegen.

Het afgelopen decennium zijn ruim 7 miljoenarbeidsplaatsen gecreëerd, waaruit blijkt waartoede economie van de Unie in staat is. Dewerkloosheid blijft toch het belangrijksteprobleem binnen de Europese Unie. Wat ditaspect betreft bestaan er aanzienlijke verschillentussen de Lid-Staten onderling en tussen hunregio's: in Spanje is 23% van deberoepsbevolking werkloos, terwijl dat inLuxemburg slechts 2,4% is.

De beleidsmaatregelen die worden getroffen in deLid-Staten ontwikkelen zich in de goede richting.Dit is met name het geval voor de macro-economische maatregelen die dienen om aan decriteria van Maastricht te voldoen. Dezemaatregelen dragen bij tot een algemeen gunstigklimaat voor investeringen en groei. Verdervormen de sociale uitgaven van de Lid-Stateneen belangrijk instrument in de strijd tegenarmoede in Europa.

Verschillende beleidsmaatregelen van de Unie dieniet in de eerste plaats op cohesie waren gericht,zijn inmiddels aangepast voor wat betreft, ofzullen voortaan meer rekening moeten houdenmet, deze algemene doelstelling.

Zo hebben de sociale beleidsmaatregelen vande Unie ertoe bijgedragen om de integratie en decohesie te versterken, met name op het gebied vanhet arbeidsrecht, de gezondheid en veiligheid opde arbeidsplaats, het vrij verkeer van personen, engelijke kansen.Dankzij de totstandbrenging van de eengemaaktemarkt hebben landen als Spanje, Portugal enIerland hun handelspositie ten opzichte van hunpartners binnen de Unie kunnen verbeteren.Door de hervorming van het gemeenschappelijklandbouwbeleid wordt de rol van dit beleid bij deverkleining van de verschillen tussen arm en rijkversterkt.Er moet verder blijvend worden getracht tevoorkomen dat de programma's van de Unie ophet gebied van onderzoek en ontwikkeling detechnologische kloof binnen Europa verbreden.In dezelfde trant moet erop worden toegezien datook de armste en de meest afgelegen regio's eengoede toegang hebben tot de nieuwetranseuropese netwerken.Tenslotte wat het concurrentiebeleid betreft is hetbelangrijk dat de ongelijkheden tussen enerzijds deregio's die via het regionaal beleid van de Lid-Statenworden gesteund en anderzijds de regio's die in hetkader van het regionaal beleid van de EuropeseUnie bijstand ontvangen, worden beperkt.

Het effect van het door de Unie getroffencohesiebeleid is in de vier cohesielanden (Spanje,Griekenland, Ierland en Portugal) macro-economischmeetbaar. Dankzij de Structuurfondsen is er eenextra groei van 0,5% per jaar, en zijn in de periode1989-1993 ruim 500 000 arbeidsplaatsengecreëerd.

In de andere landen van de Unie hebben dezeFondsen meegeholpen aan de omschakeling vanregio's met afnemende industriële activiteit. Zijhebben bijgedragen tot de diversificatie vanplattelandsgebieden die met ontvolking te kampenhebben. Meer in het algemeen bevestigt hetCohesieverslag dat bijna 40% van de aan de armsteLid-Staten verleende bijstand terugvloeit naar derijkere landen via de aankoop van uitrusting enkennis.

Europese CommissieDirectoraat-generaal Regionaal beleid en Cohesie

Verantwoordelijke uitgever: J.-P. Berg, EC DG XVI F 2. De Commissie is niet aansprakelijk voor de inhoud van deze publikatie.Nadere informatie kunt U vragen aan L. NIGRI, fax: +32 2 296 60 03. Elektronisch adres van DG XVI op Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Deze nieuwsbrief wordt in de elf officiële talen van de Europese Gemeenschap gepubliceerd.Gedrukt op gerecycleerd papier.

CX-AB-96-011-NL-C

Er kunnen uit het verslag twee belangrijke lessen wordengetrokken: de doeltreffendheid van het cohesiebeleid moetworden versterkt, en het beleid moet worden afgestemd opde prioritaire behoeften van de burgers van de Unie. Om deStructuurfondsen doeltreffender te maken moeten zij meerworden gericht op het behalen van praktische resultaten, het

vereenvoudigen van procedures en het efficiënter maken vande financiële instrumentering van de Fondsen.Terzelfder tijd moeten de Fondsen voldoen aan de meestdringende behoeften van de burgers in de Unie, en zich dusconcentreren op het creëren van werkgelegenheid, onderzoek entechnologische ontwikkeling, milieubescherming en gelijke kansen.

Goedkeuring van drie nieuwe programma'sIn oktober 1996 heeft de Europese Commissie haargoedkeuring gehecht aan de communautaire financieringvan twee nieuwe programma's voor de ontwikkeling vanprobleemwijken in het kader van het communautair initiatiefURBAN (zie tabel).

Verder heeft de Commissie een programma vastgesteld terverbetering van de beschikbare gegevens over het voordoelstelling 1 in aanmerking komende gebied in Spanje(kadaster, kaarten, enz.). De totale kosten van dit pro-

gramma worden geraamd op 79,4 miljoen ecu, waarvandrie kwart door de Structuurfondsen zal wordengefinancierd.

Voor informatiebladen over al deze programma's kancontact worden opgenomen met de heer L. NIGRI, DG XVI-F-2, (fax: (+ 32-2) 296 60 03), of kunnen de bladzijdenbetreffende "EFRO-programma's" op het Internet-adresvan DG XVI worden geraadpleegd(http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

C o m m u n a u t a i ri n i t i a t i e f

T o t a l eo v e r h e i d s i n v e s t e r i n g

(in mln ecu)

Bijdrage uit deS t r u c t u u r f o n d s e n

(in mln ecu)Frankrijk Valenciennes Urban 9,7 4,9

Oostenrijk Graz Urban 11,7 3,6

Land / Betrokken stad

Cohesiebeleid en cultuurOp 20 november 1996 heeft de Europese Commissieeen mededeling (COM(96)512) goedgekeurd over hetverband tussen economische en sociale cohesieenerzijds en cultuur anderzijds, en met name over debijdrage die de culturele sector kan leveren op hetgebied van de werkgelegenheid.

Cultuur levert om drie redenen een wezenlijke bijdrage aan deregionale ontwikkeling. Ten eerste omdat de cultuur eenbelangrijke bron van werkgelegenheid is. Zo leveren niet alleende activiteiten in verband met de ontwikkeling van hetcultureel erfgoed direct of indirect heel wat arbeidsplaatsenop, ook de activiteiten in verband met de culturele industrie enproduktie doen werkgelegenheid ontstaan. Verder vormt hetaanbod van culturele voorzieningen een factor in de keuze vanlocaties voor investeringen doordat zij mede het imago en deaantrekkingskracht van een regio bepaalt. In dat opzicht kancultuur bijvoorbeeld een belangrijke rol spelen bij het herstelvan stadsbuurten die zich in een crisissituatie bevinden of vanontvolkte plattelandsgebieden. Ten slotte zorgt de cultuurvoor een positieve bijdrage aan sociale stimulering enmaatschappelijke integratie, waardoor zij bijdraagt tot desociale cohesie binnen de Unie.

De Structuurfondsen financieren in vergelijking met de anderefinanciële instrumenten van de Unie de meeste projecten dierechtstreeks of onrechtstreeks met cultuur te maken hebben.

In de periode 1989-1993 is naar schatting meer dan400 miljoen ecu besteed aan projecten die rechtstreeksverband hielden met cultuur. Voor de huidigeprogrammeringsperiode (1994-1999) financieren deStructuurfondsen dergelijke acties via zowel programma'svoor regionale ontwikkeling (doelstellingen 1, 2 en 5b) en decommunautaire initiatieven, alsmede via innovatievemaatregelen. Zo is bijvoorbeeld een bedrag van 15 miljoenecu van het Europees Fonds voor Regionale Ontwikkeling(EFRO) ter beschikking gesteld voor de ondersteuning van33 op cultuur of het cultureel erfgoed gerichte proefprojectenvoor interregionale samenwerking.

In de toekomst zal het aspect cultuur binnen de strategie voorregionale of plaatselijke ontwikkeling meer moeten wordengeintegreerd, om maximaal gebruik te kunnen maken vanhaar effect op werkgelegenheid en innovatie.

De mogelijkheden om de Structuurfondsen op dit gebied eenrol te laten spelen worden niet volledig benut. DeStructuurfondsen moeten niet alleen dienen om het cultureelerfgoed in stand te houden, maar ook om produkten enbedrijven met een sterk groeipotentieel, zoals in de contextvan de informatiemaatschappij, te steunen.

De volledige tekst van de mededeling is verkrijgbaar bijDG XVI-F-2 (fax (+ 32-2) 230 49 15).

Boletim informativo n.° 34Novembro de 1996 - PT

União Europeia

Política Regionale Coesão

1° Relatório sobre a CoesãoEm 6 de Novembro de 1996, a ComissãoEuropeia adoptou o primeiro relatório sobrea Coesão previsto pelo Tratado deMaastricht. Este relatório descreve astendências passadas e presentes emmatéria de Coesão, bem como as políticaslevadas a efeito pelos Estados e pela UniãoEuropeia com o objectivo de reduzirem asdisparidades de desenvolvimentoeconómico e social.

O relatório chega a uma constatação clara: foramrealizados progressos. Entre 1985 e 1995, osquatro países mais pobres da União Europeia(Grécia, Espanha, Portugal, Irlanda) viram os seusrendimentos por habitante aumentar de 66 para74% da média comunitária.

A criação de mais de 7 milhões de empregos nodecurso do último decénio prova aquilo de que aeconomia europeia é capaz. Todavia, odesemprego continua a ser o problema maisimportante da União Europeia registando-se,nesse domínio, importantes diferenças entre osEstados-membros e as respectivas regiões. EmEspanha, a taxa de desemprego eleva-se a 23%da população activa, enquanto, no Luxemburgo,não excede os 2,4%.

As políticas conduzidas pelos Estados seguirama direcção indicada. Isto é particularmenteverdade no que diz respeito às medidasmacroeconómicas que têm como objectivoobservar os critérios de Maastricht. Estasmedidas contribuem, com efeito, para ainstauração de um clima geral favorável aoinvestimento e ao crescimento. Além disso, asdespesas sociais dos Estados constituem oprincipal instrumento de luta contra a pobreza naEuropa.

Diversas políticas da União, que não têm acoesão como principal objectivo, já tomaram ousão chamadas a tomar em maior consideraçãoesse objectivo global.

Assim, as políticas sociais da União reforçarama integração e a coesão, nomeadamente nosdomínios do direito do trabalho, da saúde e dasegurança no local de trabalho, da livrecirculação das pessoas ou da igualdade deoportunidades.A instauração do mercado único permitiu queEstados como Espanha, Portugal e Irlandamelhorassem as suas posições comerciaisrelativamente aos seus parceiros da União.A reforma da política agrícola comum reforçao papel dessa política na redução dasdisparidades entre ricos e pobres.Os esforços devem ser prosseguidos para queos programas da União em matéria deinvestigação e desenvolvimento não agravema clivagem tecnológica que se regista na Europa.Do mesmo modo, é conveniente assegurar queas regiões mais pobres e mais periféricasbeneficiem também de um acesso às novasredes transeuropeias.Por último, em matéria de concorrência, trata-se de limitar as disparidades entre as regiõesapoiadas pelas políticas regionais nacionais e asregiões que beneficiam da política regional daUnião Europeia.

O impacto da política de Coesão conduzida anível da União é susceptível de ser avaliado emtermos macroeconómicos no âmbito dos quatropaíses da Coesão (Espanha, Grécia, Irlanda,Portugal). Nesses países, os fundos estruturaispermitiram uma taxa adicional de crescimento de0,5% ao ano, bem como a criação de mais de500 000 postos de trabalho no decorrer doperíodo 1989-1993.

Além disso, nos outros países da União, essesfundos apoiaram a reconversão de regiõesindustriais em declínio, tendo contribuído para adiversificação das regiões rurais que corriamriscos de despovoamento. De um modo maisglobal, o relatório sobre a coesão confirma quecerca de 40% do fluxo das subvençõesconcedidas aos Estados-membros mais pobres

Comissão EuropeiaDirecção-Geral Política Regional e Coesão

Editor responsável: J.-P. Berg, CE DG XVI F 2. Os textos da presente publicação não reflectem necessariamente o parecer da Comissão.Para qualquer informação complementar, contactar L. Nigri. Fax: +32 2 296 60 03. Endereço electrónico da DG XVI na Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.O presente boletim informativo é editado nas onze línguas oficiais da União Europeia.Impresso em papel reciclado.

CX-AB-96-011-PT-C

regressam aos Estados-membros mais ricos sobre forma deaquisição de equipamentos ou de saber fazer. Duas dasprincipais lições extraídas do relatório são as seguintes: aeficácia da política de coesão deve ser aumentada, devendoser adoptada às necessidades prioritárias dos cidadãos daUnião. Para reforçar a eficácia dos fundos estruturais, énecessário proceder à sua reorientação no sentido da

execução, simplificar os seus procedimentos e dotá-los deuma melhor engenharia financeira. Simultaneamente, devemdar resposta às necessidades mais urgentes dos cidadãosda União e, portanto, concentrarem-se na criação deemprego, na investigação e no desenvolvimentotecnológico, na protecção do ambiente e na igualdade dasoportunidades.

Adopção de 3 novos programasNo decorrer do mês de Outubro de 1996, a ComissãoEuropeia aprovou o financiamento comunitário de 2 novos programas de desenvolvimento de zonasurbanas em crise, no âmbito da iniciativa comunitáriaURBAN (ver quadro).

A Comissão adoptou igualmente um programa destinado amelhorar os dados relativos ao território elegível para oobjectivo n° 1 em Espanha (cadastro, cartografia, etc).

O custo total deste programa foi avaliado em 79,4 milhõesde ecus (Mecus) dos quais três quartos serão financiadospelos fundos estruturais.

Para obter fichas de informação sobre todos estesprogramas, contactar L. Nigri, DGXVI F2 (fax: +32 2 296 6003) ou consultar as páginas "Programas FEDER" do sítioInternet da DG XVI (endereço electrónico:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

Iniciativa comunitáriaI n v e s t i m e n t op ú b l i c ot o t a l

(milhões de ecus)

Contribuição dosFundos estruturais(milhões de ecus)

França Valenciennes Urban 9,7 4,9

Austria Graz Urban 11,7 3,6

Países / cidades abrangidas

Política de coesão e culturaEm 20 de Novembro de 1996, a Comissão Europeiaaprovou uma comunicação (COM (96) 512)consagrada às relações entre coesão económica esocial e cultura e, nomeadamente, à contribuiçãodesta última para o emprego.

Podemos destacar três razões principais que contribuempara que a cultura introduza uma importante contribuição nodesenvolvimento regional. Antes de mais, porque a cultura éuma das fontes principais de postos de trabalho. Asactividades associadas à valorização do património cultural,mas também as indústrias e as produções culturais criam,directa ou indirectamente, numerosos empregos. Emseguida, porque a cultura é um dos factores determinantesda localização dos investimentos, uma vez que contribuipara a imagem e a capacidade de atracção de uma região.A este respeito, a cultura pode surgir como o elementosignificativo, por exemplo, na regeneração das zonasurbanas em crise ou das zonas rurais desertificadas. Porúltimo, porque a cultura desempenha um papel positivo depromoção e de integração social e, nessa acepção,contribui para a coesão social no seio da União Europeia.

Entre os instrumentos financeiros da União, os fundosestruturais são os que financiam mais amplamente

projectos directa ou indirectamente associados à cultura.Para o período 1989-1993, considera-se que mais de 400milhões de ecus foram consagrados a projectosdirectamente associados à cultura. E quanto ao períodoactual (1994-1999), os fundos estruturais financiam essetipo de acção através dos programas de desenvolvimentoregional (objectivos n° 1, n° 2 e n° 5b) e das iniciativascomunitárias, mas também mediante acções inovadoras.Assim, 15 milhões de ecus do Fundo Europeu deDesenvolvimento Regional (FEDER) foram mobilizados paraapoiar 33 projectos-piloto de cooperação inter-regionalcentrados na cultura ou no património.

De futuro, convirá proceder a uma maior integração dacultura nas estratégias de desenvolvimento regional oulocal, de modo a maximizar o seu impacto em termos deemprego e de inovação. O papel potencial dos fundosestruturais nesse domínio não está ainda completamenteexplorado. Os fundos não devem servir apenas parapreservar o património, mas também para apoiarproduções ou indústrias dotadas de um forte potencial decrescimento, como a sociedade da informação.

O texto integral da comunicação pode ser obtido, apedido, à DG XVI F2 (fax: +32 3 230 49 15).

Tiedotuslehti n:o 34Marraskuu 1996 - FI

Euroopan unioni

Aluepolitiikka jakoheesio

Ensimmäinen koheesiota käsittelevä kertomusEuroopan komissio hyväksyi ensimmäisenMaastrichtin sopimuksessa laadittavaksimäärätyn koheesiota käsittelevänkertomuksen 6. marraskuuta 1996. Tässäkertomuksessa kuvataan entisiä ja nykyisiäkoheesiota koskevia suuntauksia sekäjäsenvaltioiden ja Euroopan unionintaloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessäolevien erojen vähentämiseksinoudatettavaa politiikkaa.

Kertomuksesta käy selkeästi ilmi, että asiassa onedistytty. Vuosien 1985 ja 1995 välillä Euroopanunionin neljän köyhimmän valtion (Kreikka,Espanja, Portugali ja Irlanti) asukasta kohdenlaskettu tulo on kasvanut 66 prosentista74 prosenttiin yhteisön keskiarvosta.

Viime vuosikymmenen aikana on luotu yli7 miljoonaa työpaikkaa, mikä osoittaa Euroopantalouden mahdollisuudet. Työttömyys onkuitenkin edelleen Euroopan unionin suurinongelma, ja tältä osin jäsenvaltioiden ja niidenalueiden välillä on suuria eroja. Espanjassaaktiivisesta työvoimasta on työttömänä 23% jaLuxemburgissa ainoastaan 2,4%.

Jäsenvaltiossa harjoitettu politiikka on ollutoikeansuuntaista. Koskeeko tämä erityisesti niitämakrotaloudellisia toimenpiteitä, joidentarkoituksena on Maastrichtissa sovittujenkriteerien täyttäminen? Nämä kriteerit auttavatinvestointeja ja kasvua suosivan yleisen ilmapiirinluomisessa. Jäsenvaltioiden sosiaaliset toimetovat pääasiallinen keino taistella köyhyyttävastaan Euroopassa.

Unionin useiden toimintaperiaatteiden yhteydessäon jo otettu tai pyritään ottamaan koheesiotakoskeva yleinen tavoite huomioon, vaikka se eiolisikaan kyseisen politiikan päätavoitteena.

Unionin sosiaalipolitiikassa on korostettuintegraatiota ja koheesiota erityisestityölainsäädännössä sekä työterveydenhuoltoon jatyöturvallisuuteen, ihmisten vapaaseenliikkuvuuteen ja tasavertaisiin mahdollisuuksiinliittyvässä lainsäädännössä.Sisämarkkinoiden avulla jäsenvaltiot, kutenEspanja, Kreikka ja Irlanti, ovat voineet parantaakauppapoliittista asemaansa muihin unioninjäsenvaltioihin nähden.Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksellavahvistetaan koheesiopolitiikan asemaa rikkaidenja köyhien välisen eron kaventamisessa.On pyrittävä siihen, että tutkimusta jakehittämistä koskevat unionin ohjelmat eivätsyvennä teknologista kuilua Euroopassa.Samoin on varmistettava, että myös köyhimmätja syrjäisimmät alueet pääsevät osallisiksi uusistaEuroopan laajuisista verkoista.Kilpailun osalta on rajoitettava kansallisenaluepolitiikan ja Euroopan unionin aluepolitiikanavulla tuettavien alueiden välisiä eroja.

Unionin tasolla toteutetun koheesiopolitiikanvaikutukset voidaan mitata makrotaloudellisestineljässä koheesiomaassa (Espanja, Kreikka,Irlanti ja Portugali). Rakennerahastojen avullaniiden kasvu on vauhdittunut 0,5 prosentillavuodessa ja niissä luotiin yli 500 000 työpaikkaavuosina 1989-1993.

Muissa unionin jäsenvaltioissa rahastot ovattukeneet taantuvien teollisten alueidenrakennemuutosta. Ne ovat osallistuneetväestökadosta kärsivien maaseutualueidenelinkeinoelämän monipuolistamiseen. Yleisestikoheesiota käsittelevän kertomuksen perusteellavoidaan todeta, että lähes 40% köyhimmille maillemyönnetystä tuesta palautuu rikkaimmille maillevälinehankintoina tai tietotaitona.

Euroopan komissioAluepolitiikan ja koheesion pääosasto

Vastaava toimittaja: J.-P. Berg, EK PO XVI F 2. Tämän julkaisun kirjoitukset eivät sido komissiota.Lisätietoja antaa: L. Nigri, fax: +32 2 296 60 03. PO XVI:n sähköpostiosoite Internetissä: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Tämä tiedote on toimitettu yhdellätoista Euroopan yhteisön virallisella kielellä.Painettu kierrätyspaperille.

CX-AB-96-011-FI-C

Kertomuksen kaksi tärkeintä johtopäätöstä ovat seuraavat:koheesiopolitiikkaa on tehostettava ja sitä on mukautettavaunionin kansalaisten ensisijaisten tarpeiden mukaisesti.Rakennerahastojen toiminnan tehostamiseksi niissä onkeskityttävä toteutukseen, niiden menettelyjä onyksinkertaistettava ja niille on laadittava parempia uusia

rahoitusjärjestelyjä. Rakennerahastojen on samanaikaisestivastattava unionin kansalaisten kiireellisimpiin tarpeisiin, elikeskityttävä työpaikkojen luomiseen, teknologiseentutkimukseen ja kehitykseen, ympäristönsuojeluun jatasavertaisiin mahdollisuuksien.

Kolmen uuden ohjelman hyväksyminenVuoden 1996 lokakuussa Euroopan komissio hyväksyiURBAN-yhteisöaloitteen osana myönnettävän yhteisönosarahoituksen kahdelle uudelle ongelmallistenkaupunginosien kehittämistä koskevalle ohjelmalle (katsotaulukko).

Komissio hyväksyi myös ohjelman, jonka tavoitteena ontuottaa parempia tietoja tavoitteen 1 kohdealueelta

Espanjassa (muun muassa maarekisteri- ja karttatietoja).Ohjelman kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 79,4 miljoonaaecua, josta rakennerahastot rahoittavat kolme neljännestä.

Lisätietoja näistä ohjelmista saatte Luigi Nigriltä, PO XVI F2(telekopio: +32 2 296 60 03) tai PO XVI:n Internet-sivulta"EAKR ohjelmat" (osoite: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

Y h t e i s ö a l o i t eJulkinen investointi

y h t e e n s ä(milj. ecua)

R a k e n n e r a h a s t o j e nr a h o i t u s o s u u s

(milj. ecua)Ranska Valenciennes Urban 9,7 4,9

Itävalta Graz Urban 11,7 3,6

Maa / kaupunki

Koheesiopolitiikka ja kulttuuriEuroopan komissio hyväksyi 20. marraskuuta 1996tiedonannon (KOM (96) 512), jossa käsitellääntaloudellisen ja sosiaalisen koheesion sekä kulttuurinvälistä suhdetta ja erityisesti kulttuurialaatyöllistäjänä.

Kulttuurialalla on merkittävä osuus aluekehityksessäkolmesta syystä. Ensinnäkin kulttuuriala on merkittävätyöllistäjä. Kulttuuriperinnön hyödyntämiseen liittyvä toimintasekä kulttuurialan teollisuus ja tuotanto luovat välittömästitai välillisesti useita työpaikkoja. Toiseksi kulttuuri on erästekijä investointikohteita valittaessa, sillä se vaikuttaa alueenhoukuttavuuteen. Kulttuuri voikin olla merkittävä tekijäesimerkiksi ongelmallisten kaupunginosien tai maaseudunpoismuuttoalueiden elvyttämisessä. Lopuksi kulttuurilla onmyönteinen vaikutus sosiaalisen aseman ja sosiaalisenintegroitumisen parantamisessa, joten se lisää sosiaalistakoheesiota unionissa.

Unionin rahoitusvälineistä rakennerahastoista rahoitetaaneniten välittömästi tai välillisesti kulttuuriin liittyviä hankkeita.Kaudella 1989-1993 välittömästi kulttuuriin liittyvien

hankkeiden rahoittamiseen arvioidaan käytetyn yli 400miljoonaa ecua. Tällä kaudella (1994-1999)rakennerahastoista rahoitetaan vastaavia hankkeitaalueellisten kehitysohjelmien (tavoitteet 1, 2 ja 5b) jayhteisöaloitteiden sekä uutta luovien toimien yhteydessä.Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) on otettu käyttöön15 miljoonaa ecua 33 kulttuuria ja perintöä koskevanalueiden väliseen yhteistyöhön liittyvän pilottihankkeentukemiseen.

Tulevaisuudessa kulttuuri olisi sen työllistävän jainnovatiivisen vaikutuksen maksimoimiseksi otettavaparemmin osaksi paikallisia ja alueellisiakehittämisstrategioita.

Rakennerahastojen kaikkia mahdollisuuksia tällä alueella eiole vielä käytetty hyväksi. Niiden olisi perinnön säilyttämisenlisäksi tuettava myös selkeästi kasvujohtoisia tuotannon- taiteollisuudenaloja, kuten tietoyhteiskunnan kehittämistä.

Edellä mainitun tiedonannon saatte pyynnöstä pääosastonXVI yksiköstä F2 (FAX: +32 2 230 49 15).

Informationsbrev nr 34November 1996 - SV

Europeiska unionen

Regionalpolitik ochsammanhållning

Första sammanhållningsrapportenDen 6 november 1996 antog kommissionenden första sammanhållningsrapportensåsom föreskrivits i Maastrichtfördraget.Rapporten beskriver tidigare ochnuvarande tendenser i sammanhållnings-frågor liksom den politik som förts avmedlemsstaterna och den EuropeiskaUnionen för att minska skillnaderna vadgäller ekonomisk och social utveckling.

Rapportens resultat är entydiga: framsteg hargjorts. I den Europeiska Unionens fyrafattigaste medlemsstater (Grekland, Spanien,Portugal, Irland) ökade mellan 1985 och 1995inkomster per capita från 66 till 74% av EUsgenomsnittet.

De över 7 miljoner nya arbetstillfällen somskapades under det förra decenniet antyderden Europeiska ekonomins möjligheter. Trotsdetta förblir arbetslösheten den EuropeiskaUnionen största problem och skillnadernamellan medlemsstaterna såväl som mellanregioner förblir avsevärda. I Spanien är 23% avden aktiva befolkningen arbetslös, medanLuxemburg har en arbetslöshet på 2,4%.

Medlemsstaternas politik har förts i rättriktning. Detta gäller särskilt demakroekonomiska åtgärder som syftar till attuppfylla Maastricht-kriterierna. Dessa bidrar tillatt skapa ett positivt klimat för investeringaroch tillväxt. För övrigt utgör medlemsstaternassociala åtgärder det främsta verktyget förEuropas kamp mot fattigdom.

På flera områden där EUs politik inte harsammanhållningen som huvudsakliga syfte harhänsyn ändå tagits eller kommer att tas tilldenna generella målsättning.Inom Unionens socialpolitik har integrationeneller sammanhållningen förstärkts, särskilt vadgäller arbetsrätt, hälsa och säkerhet påarbetsplatsen, fri rörlighet för personer ochrätten till lika möjligheter.

Genom den Inre Marknaden fickmedlemsstater som Spanien, Portugal ochIrland möjlighet att stärka sin ställning iförhållande till sina EU partners, till exempelinom handel.Reformen av den gemensammajordbrukspolitiken har förstärkt den roll somsammanhållningspolitiken spelar när det gälleratt minska skillnaderna mellan fattiga och rika.Fortsatta ansträngningar måste göras för attundvika att EU programmen för forskningoch utveckling leder till att den teknologiskaklyftan i Europa ökar ytterligare.Dessutom vore det lämpligt att säkerställa demest avlägset belägna regionernas tillgång tillde nya transeuropeiska nätverken.Slutligen bör skillnaderna vad gällerkonkurrensförhållanden mellan regionersom får nationellt regionalpolitiskt stöd och desom får stöd genom Europeiska unionensregionalpolitik begränsas.

Effekterna av den sammanhållningspolitik somdrivits på unionsnivå kan mätas imakroekonomiska termer i de fyrasammanhållningsländerna (Spanien, Grekland,Irland, Portugal). I dessa länder harstrukturfonderna möjliggjort en ytterligaretillväxt på 0,5% per år och skapat mer än500 000 arbetstillfällen (perioden 1989-1993).

I de övriga unionsländerna har fonderna gynnatomvandling av regioner drabbade av industrielltillbakagång. De har bidragit till diversifieringeninom avfolkningshotade landsbygdsregioner.Sammanhållningsrapporten är en bekräftelsepå att nästan 40% av bidragsflödet till defattigaste medlemsstaterna strömmar tillbakatill bidragsgivare genom förvärv av utrustningeller kunnande.

Rapporten tillåter två huvudsakliga slutssatser:sammanhållningspolitikens effektivitet måsteöka och en anpassning till medborgarnasfrämsta behov är nödvändig. För att öka

Europeiska kommissionenGeneraldirektoratet för regionalpolitik och sammanhållning

Ansvarig utgivare: J.-P. Berg, EK GD XVI F 2. Kommissionen ansvarar inte för texterna i denna skrift.För övriga upplysningar, kontakta L. Nigri. Fax:+32 2 296 60 03. E-postadress för GD XVI på Internet: http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm.Detta informationsbrev publiceras på de elva officiella EU-språken.Tryckt på återvunnet papper.

CX-AB-96-011-SV-C

effektiviteten måste strukturfonderna bli merprestationsinriktade, förfarandena måste förenklas och ettökat ekonomiskt kunnande tillföras.Samtidigt måste de bemöta uninonsmedborgarnas allra

mest akuta behov, vilket innebär att de måste tillägnasframför allt skapandet av arbetstillfällen, teknologiskforskning och utveckling, miljöskydd och rätten till likamöjligheter.

Antagande av tre nya programUnder oktober månad 1996 godkände Europeiskakommissionen finansiering av två nya utvecklingsprogramför bostadskvarter i kris inom ramen förgemenskapsinitiativet Urban (se tabell).

Kommissionen har även antagit ett program som syftar tillatt förbättra förutsättningarna för de områden som ärstödberättigat inom ramen för Mål 1 i Spanien (register,kartografi mm.). Den totala kostnaden för programmet

uppskattas till 79,4 miljoner ecu varav tre fjärdedelarkommer att finansieras genom strukturfonderna.

Informationsblad angående dessa program kan erhållasgenom att kontakta L. Nigri, DG XVI F2, (fax: +32 2 296 60 03) eller under "ERDF programmes" påDG XVI:s internetsidor (internetadress:http://europa.eu.int/en/comm/dg16/dg16home.htm).

G e m e n s k a p s i n i t i a t i v Totala offentliga bidrag(miljoner ecu)

Bidrag fråns t r u k t u r f o n d e r n a

(miljoner ecu)Frankrike Valenciennes Urban 9,7 4,9

Österrike Graz Urban 11,7 3,6

Land / berörda städer

Sammanhållnings- och kulturpolitikDen 20 november 1996 godkände Europeiskakommissionen ett meddelande (Kom (96) 512) omförhållandet mellan ekonomisk och socialsammanhållning och kultur, i synnerhet om kulturensarbetsskapande möjligheter.

Det föreligger tre skäl till att kulturen kan bidra till regionalutveckling på ett omfattande sätt. Först och främst ärkulturen en stor källa till arbetstillfällen. Verksamhet somuppvärderar kulturarvet såväl som kulturindustri skapardirekt eller indirekt ett stort antal arbetstillfällen. Vidare ärkulturen också en av de faktorer som avgör varinvesteringar görs, eftersom den bidrar till en regions tilldragningskraft. Därför kan kulturen visa sig vara enbetydande faktor när det gäller att ge nytt liv åt ettbostadskvarter i kris eller en avfolkad landsbygd. Slutligenspelar kulturen en positiv roll för stimulans och integrationpå det sociala området samt bidrar i denna bemärkelse tillden sociala sammanhållningen inom Unionen.

Bland unionens finansiella verktyg är strukturfonderna desom i störst utsträckning står för finansieringen av projektmed direkt eller indirekt anknytning till kulturen.

Uppskattningsvis avsattes mer än 400 miljoner ecu förprojekt med direkt anknytning till kultur under perioden1989‹1993. För den innevarande perioden (1994‹1999)finansierar strukturfonderna denna typ av verksamhetgenom de regionala utvecklingprogrammen (Mål 1, 2 och5b) och gemenskapsinitiativen, men också genomutarbetande av nya åtgärder. På detta sätt har 15 miljonerecu tagits ur den Europeiska regionala utvecklingsfonden(ERUF) för att stödja 33 pilotprojekt för interregionaltsamarbete med inriktning på kultur och kulturarv.

I framtiden kommer det att krävas en större integration avkulturen i de regionala och lokala utvecklingsstrategierna,så att dess effekter på sysselsättning och omvandling kanbli så stora som möjligt. Strukturfondernas potential pådetta område utnyttjas ännu inte fullt ut. De skall inte enbartbidra till att bevara kulturarvet utan även ge stöd tillproduktion och industri med stor tillväxtpotential såväl somtill informationssamhället.

På begäran kan meddelandet i oavkortad form erhållas frånDG XVI F2 (fax +32 2 230 49 15).