FIDES OSTIENSIS LÄNTISEN TEO- LOGIAN OPISKELIJOIDEN AINE … · and Christmas season festives. For...

FIDES OSTIENSIS LÄNTISEN TEO-LOGIAN OPISKELIJOIDEN AINE-JÄRJESTÖNÄ JOENSUUSSA 1997–2017

Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto

Läntinen teologia

Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2018

Kirkkohistoria

Jani Mäkitalo

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty Filosofinen tiedekunta

Osasto – School Teologian osasto

Tekijät – Author Jani Mäkitalo Työn nimi – Title Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997–2017

Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date

Sivumäärä – Number of pages

Kirkkohistoria Pro gradu -tutkielma x 27.4.2018 114 Sivuainetutkielma Kandidaatin tut-kielma Aineopintojen tut-kielma

Tiivistelmä – Abstract Vuonna 1988 Joensuun yliopistossa alkoi ortodoksisen teologian koulutusohjelma, kun Kuopiossa sijainnut Suomen orto-doksinen pappisseminaari lakkautettiin. Professori Reijo E. Heinonen aloitti yleisen teologian professorina vuonna 1994 kouluttaen tulevia luterilaisen uskonnon opettajia humanistisesta tiedekunnasta käsin. Vuonna 1997 Joensuun yliopistossa alkoi yleisen teologian koulutusohjelma. Tästä koulutusohjelmasta valmistui aluksi joko generalistiteologeja tai uskonnon-opettajia. Vuodesta 2001 alkaen läntisen teologian koulutusohjelmasta on saanut pätevyyden luterilaisen kirkon pappisvir-kaan. Koulutusta ruvettiin antamaan teologisessa tiedekunnassa, joka toimi itsenäisenä yksikkönä vuoteen 2009 saakka. Vuodesta 2010 lukien koulutusta on annettu Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa. Fides Ostiensis on marraskuussa 1997 perustettu läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestö aloitti toimin-tansa Joensuun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vuodet 2002–2009 Fides Ostiensis toimi teologisen tiedekunnan yhteydessä. Vuodesta 2010 eteenpäin ainejärjestö on toiminut Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa. Syksystä 1997 lähtien Fides Ostiensis on valinnut itselleen hallituksen. Puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan lisäksi hallitukseen on kuulunut muitakin toimijoita. Näiden toimijoiden eli vastaavien määrä on kasvanut historian aikana. Vas-taavien määrä oli tutkittavan kauden loppuun mennessä vakiintunut runsaaseen kymmeneen. Vastuualueina on ollut esi-merkiksi koulutus- ja sosiaalipolitiikka sekä juhlat ja kokoava toiminta. Omana erikoisuutena Fides Ostiensiksen hallituk-sessa on spiritualiteettivastaava, joka vastaa ainejärjestön teologisesta ja hengellisestä toiminnasta. Ainejärjestö on vaihtele-vassa määrin tehnyt läheistä yhteistyötä ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestön Pistiksen kanssa. Perustamisesta alkaen Fides Ostiensis on valvonut läntisen teologian opiskelijoiden etua esimerkiksi toimimalla tiedekun-taneuvostoissa sekä kirkon teologikoulutustoimikunnassa. Ainejärjestö on alusta alkaen järjestänyt opiskelijoille jäsentapah-tumia. Perinteisiä vuosittain toistuvia tapahtumia ovat olleet vuosijuhlat, fuksiaiset sekä puuro- ja joulujuhlat. Myös esimer-kiksi Alias-lautapeliturnauksella ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa on pitkät perinteet. Ensimmäisinä vuosina läntistä teologiaa opiskelemaan hyväksyttiin yhteensä alle 20 opiskelijaa, 2010-luvulla jo 50–60 opiskelijaa. Valmistuneiden määrä on noussut läpi tutkittavan ajanjakson. Viime vuosina läntisestä teologiasta valmistuneita on ollut vuodessa noin 40. Fides Ostiensis rupesi julkaisemaan omaa lehteään vuoden 1998 vuosijuhlien yhteydessä. Lehti oli nimeltään Fideksen il-mestys. Se sisälsi kirjoituksia opiskelijoilta, opettajilta ja vierailijoilta. Lehti on sittemmin julkistettu ainejärjestön vuosijuhlan yhteydessä. Samassa yhteydessä Fides Ostiensis on historiansa aikana kutsunut muutamia kunniajäseniä.

Avainsanat – Keywords Joensuun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, teologia, opiskelijajärjestöt

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty Philosophical faculty

Osasto – School School of Theology

Tekijät – Author Jani Mäkitalo Työn nimi – Title Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997–2017

Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date

Sivumäärä – Number of pages

Church history Pro gradu -tutkielma x 27.4.2018 114 Sivuainetutkielma Kandidaatin tut-kielma Aineopintojen tut-kielma

Tiivistelmä – Abstract In the year 1988 the degree program in the Orthodox theology started in the University of Joensuu as the Finnish Orthodox seminary in Kuopio was discontinued. Professor Reijo E. Heinonen started as the professor of general theology in the year 1994. Heinonen educated future teachers of religion. In the year 1997, degree program in general theology started in the University of Joensuu. At first it was only possible to graduate as general theologian or Lutheran religion subject teacher from the degree program. Since 2001 it has been possible to get competency from the western theology degree program to work as a priest in the Lutheran Church of Finland. Education began to be given in the Faculty of Theology. The faculty operated as an autonomous unit until year 2009. From the year 2010 education has been given at the School of Theology in the University of Eastern Finland. Fides Ostiensis was established in November of 1997. It is the subject association of the students of western theology. The subject association started its function in the Faculty of Humanities in the University of Joensuu. The years from 2002 to 2009 it operated in the Faculty of Theology. Since 2010 the subject association has operated at the School of Theology in the University of Eastern Finland. Since the Autumn of 1997 Fides Ostiensis has elected the board of the subject association. In addition to statutory vacancies the board has included other players. Own specialty in the board of Fides Ostiensis is the member responsible for the spirituality that is in charge of theological and spiritual activities of the subject association. Other peculiarity of the subject association is that it has in variable quantity close co-operation with the subject association of the Orthodox theology students. Since the foundation of Fides Ostiensis it has lobbying for students of western theology for instance in the faculty council and in the Lutheran church’s committee for the education of theology. Since the beginning the subject association has organized events for the students. The most traditional and annual occasions have been anniversary, freshperson initiation, and Christmas season festives. For instance, the Alias-board game tournament with the students of Orthodox theology has long tradition. In the first years the number of new students of western theology was annually less than twenty, in the 2010s already 50 to 60 studetns. The number of graduates has risen throughout studied period. Recently the number of graduates annually is circa 40. Fides Ostiensis started to publish its own magazine in the anniversary of the year 1998. The magazine was called Fideksen ilmestys and it contained writings from students, teachers, and guests. The publication of the magazine has been part of anniversary festivities ever since. In the anniversary festivities Fides Ostiensis has also in the course of its history called few honorary members.

Avainsanat – Keywords University of Joensuu, University of Eastern Finland, theology, student organizations

1

Sisällys

Tutkimustehtävä ........................................................................................................ 4

I Johdanto ................................................................................................................... 6

1. Teologian opiskelijoiden ainejärjestöt ................................................................. 6

2. Ortodoksinen teologikoulutus Kuopion pappisseminaarista Joensuun

yliopistoon ............................................................................................................... 6

3. Myös läntistä teologikoulutusta Joensuun yliopistoon ........................................ 8

II Fides Ostiensiksen alkuvaiheet 1997–2001 ........................................................ 11

1. Teologisen koulutuksen laajeneminen ............................................................... 11

2. Yleisen teologian ainejärjestön perustaminen .................................................... 14

3. Hallitustoiminnan alku ....................................................................................... 16

4. Vuosijuhlaperinteen muodostuminen ................................................................ 20

5. Fides Ostiensiksen jäsentilaisuudet .................................................................... 21

6. Suhteet ortodokseihin ja muihin ainejärjestöihin ............................................... 25

7. Ensimmäiset kunniajäsenet ................................................................................ 25

8. ”Muistoja historiallisesta ensimmäisestä vuodesta” – Fideksen ilmestys .......... 26

9. Edunvalvontatyö yliopistohallinnossa muotoutuu ............................................. 33

III Teologisen tiedekunnan aika 2002–2009 .......................................................... 34

1. Opettajien ja opiskelijoiden määrä kasvaa ......................................................... 34

2. Hallituksen työskentely vakiintuu ...................................................................... 36

3. Vuosijuhlaillallisista Fides-päiväksi .................................................................. 41

4. Σκύβαλον γίνεται – ainejärjestön kokoava toiminta ........................................... 43

5. Vakaa suhde ortodokseihin ja ensimmäinen monitieteellinen illanvietto .......... 47

6. Kunniajäsenet oman tiedekunnan aikana ........................................................... 48

7. Fideksen ilmestyksen julkaisemista jatketaan ................................................... 49

8. Rutinoitua edunvalvontatyötä yliopistohallinnossa ........................................... 58

2

IV Itä-Suomen yliopiston aika 2010–2017 ............................................................. 59

1. Joensuun yliopistosta Itä-Suomen yliopistoksi – teologisesta tiedekunnasta

teologian osastoksi ................................................................................................. 59

2. Ihmisen kohtaamista ja hyvää käytöstä – hallitustyöskentely ............................ 61

3. Teemoja ja keskusteluja – Fides-päivä ............................................................... 66

4. Sitsaava Fides Ostiensis ..................................................................................... 69

5. Vaikeuksien kautta vahvaan yhteistyöhön ortodoksien ja muiden

ainejärjestöjen kanssa ............................................................................................ 71

6. Uusimmat kunniajäsenet .................................................................................... 72

7. Fideksen ilmestyksen viime vaiheet .................................................................. 72

8. Vaikuttamistyötä kampusvaliokunnassa ja filosofisessa tiedekunnassa ............ 80

V Tutkimustulokset ................................................................................................. 82

Liitteet ...................................................................................................................... 87

1. Fides Ostiensiksen matrikkeli 1997–2017 ............................................................. 87

a. Fides Ostiensiksen puheenjohtajat ..................................................................... 87

b. Fides Ostiensiksen hallitukset ............................................................................ 87

c. Fides Ostiensiksen kunniajäsenet ....................................................................... 95

2. Naisten osuus Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä 1997–2017 ..................... 95

Lyhenteet ................................................................................................................. 97

Lähteet ja kirjallisuus ............................................................................................. 98

Henkilöhakemisto ................................................................................................. 106

Taulukot

1. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hyväksytyt

vuosina 1997–2001.................................................................................................... 11

2. Uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hyväksytyt

vuosina 1997–2001.................................................................................................... 11

3. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2002–2009 hakeneet ja

hyväksytyt suuntautumisvaihtoehdoittain ................................................................. 35

3

4. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2010–2016 hakeneet ja hyväksytyt

suuntautumisvaihtoehdoittain.................................................................................... 60

Kuva 1.1

Fides Ostiensiksen puheenjohtajia yhteiskuvassa ainejärjestön 20-vuotisjuhlassa

26.4.2017 ................................................................................................................... 86

4

Tutkimustehtävä

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on kuvata Joensuussa toimivan läntisen teolo-

gian opiskelijoiden ainejärjestön Fides Ostiensiksen toimintaa vuosina 1997–2017.

Päätehtävänäni on selvittää ainejärjestön synty ja kehitysvaiheet kyseisellä kaudella.

Tutkimuksen keskiössä on ainejärjestön yleinen toiminta. Selvitän kuitenkin samalla

myös teologikoulutuksen vaiheita Joensuussa ainejärjestön näkökulmasta. Fides Os-

tiensiksen toiminta on tapahtunut lähinnä Joensuussa.

Varsinainen tutkimus alkaa vuodesta 1997, jolloin ainejärjestö Fides Os-

tiensis perustettiin, ja päättyy huhtikuuhun 2017, jolloin ainejärjestö vietti 20-vuotis-

juhliaan.

Erinäisten ainejärjestöjen historiateoksia on laadittu vuosien varrella,

mutta Fides Ostiensiksen historiateos on ensimmäinen omalla tontillaan. Helsingin

teologian opiskelijoiden alkuvaiheita on tutkinut Tarja-Liisa Luukkanen teoksessaan

Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön (2005). Ortodoksisen teolo-

gian saapumisesta Joensuuhun on Mikko-Ville Vartiainen laatinut käytännöllisen teo-

logian pro gradu -tutkielman Herra varjelkoon meitä oppineilta munkeilta (2004). Tut-

kimusta ortodoksisen teologian vaiheista on julkaistu myös Joensuun yliopiston orto-

doksisen teologian vuosikirjoissa ja ortodoksisen teologian opettajille omistetuissa

juhlakirjoissa. Joensuun historian opiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa on julkaissut

historiansa Suolankeittäjien heimo (2009)1. Arto Nevala on kirjoittanut Joensuun yli-

opiston 40-vuotishistorian Uudisraivaaja (2009) ja Elina Makkonen suullisen aineis-

ton perusteella esityksen Joensuun yliopiston vaiheista teoksessa Muistin mukaan

(2004). Opetusministeriön historiasta ja Suomeen tieteen historiasta kertovat teokset2

antavat taustatietoa tapahtuneista muutoksista ja erinäisistä kehitysvaiheista, jotka liit-

tyvät teologiseen koulutukseen laajemmalla organisaatiotasolla. Teologian asemasta

osana yliopistoa ja yhteiskuntaa antaa tietoa Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa -ko-

koomateos (1992)3.

Tutkimukseni etenee kronologisesti ainejärjestön perustamisesta kohti

20-vuotisjuhlaa. Haastattelut ja muut erityistiedot tulevat osaksi pöytäkirjoista saatua

laajaa ja tarkkaa kuvaa ainejärjestön historiasta.

Tämän tutkimuksen ensisijaisena lähteenä ovat Fides Ostiensiksen halli-

tuksen pöytäkirjat vuosilta 1997–2017. Pöytäkirjalähteitä tuen aikalaishaastatteluin ja

1 Green & Nevala & Puustinen (toim.) 2009. 2 Autio 1997; Tommila & Tiitta 2000 ja 2002. 3 Heininen 1992.

5

-kyselyin sekä ainejärjestön muun arkistomateriaalin avulla. Haastattelujen ja kysely-

jen kohteena ovat olleet ainejärjestön puheenjohtajat sekä muut ainejärjestön perusta-

miseen ja toimintaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Yleisellä tasolla kaikki Fides

Ostiensiksen fyysisestä ja sähköisestä arkistosta löytyvä materiaali kuuluu lähdemate-

riaaliini. Lähdeaineisto on täten arkipäivän opiskelijahistoriaa, jota tukevat tarinoin ja

anekdootein kerrotut aikalaisnäkemykset.

Fides Ostiensiksen tarkkaa jäsenmäärää kullakin kaudella on haastava

selvittää. Ainejärjestön vuosikertomuksissa ei ole milloinkaan ilmoitettu jäsenmäärää.

Jäsenrekisterissä on listattu vain kulloinkin aktiiviset jäsenet. Hallitus on – uusimpia

vuosia kohden menestyksekkäämmin – hyväksynyt virallisesti jäseniä kokouksissaan.

Hallituksen hyväksyntöjen ja tiliotteiden jäsenmaksujen perusteella voi todeta, että ai-

nejärjestöön on liittynyt monia opiskelijoita, mutta vain osa läntisen teologian opiske-

lijoista on ollut sen jäseniä.

Hallitus ei ole koskaan varsinaisesti syventynyt pohtimaan kysymystä

ainejärjestön edustavuudesta suhteessa kaikkiin läntistä teologiaa Joensuussa opiske-

leviin. Siksi kysymys jää myös tässä tutkielmassa varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle.

6

I Johdanto

1. Teologian opiskelijoiden ainejärjestöt

Osakunnista alkoi muodostua ainejärjestöjä 1850-luvun puolivälissä Helsingin Alek-

santerin yliopistossa. Sitä ennen muun muassa teologian opiskelijat sijoittuivat yleensä

osaksi kotiseutunsa tai muun maantieteellisen alueen osakuntaa. Aatelisilla oli valta

liittyä mihin tahansa osakuntaan. Vuonna 1852 annetut uudet säädökset lakkauttivat

osakuntajärjestelmän. Seuraavan vuoden alussa osakuntien tilalle tulivat ylioppilastie-

dekunnat eli tiedekuntayhdistykset. Vuonna 1853 perustettiin tiedekuntayhdistys kaik-

kia Suomessa opiskelevia teologian opiskelijoita varten. Se sai nimekseen Juma-

luusopillinen ylioppilastiedekunta, joka on vanhin Suomessa edelleen toimiva akatee-

minen ainejärjestö. Vuonna 1955 ylioppilastiedekunnan nimeksi vakiintui Teologian

ylioppilaiden tiedekuntayhdistys, joka tunnetaan yleisesti lyhenteestä TYT.4

Åbo Akademissa teologian opetusta ruvettiin antamaan ruotsinkielisen

väestönosan tarpeisiin vuonna 1924 omassa teologisessa tiedekunnassa.5 Kuitenkin

vasta vuonna 1967 perustettiin Åbo Akademin teologian pää- ja sivuaineopiskelijoi-

den ainejärjestö Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi (TSF).6

Kun ortodoksisen teologian koulutus aloitettiin Joensuun yliopistossa

vuonna 1988, perustettiin ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Pistis.7

2. Ortodoksinen teologikoulutus pappisseminaarista Joensuun yliopistoon

Joensuun korkeakoulun perustamisvaiheessa 1960-luvulla pohdittiin, voitaisiinko uu-

dessa korkeakoulussa aloittaa teologian koulutus. Saman vuosikymmenen loppupuo-

lella Suomen ortodoksinen kirkkohallitus otti yhteyttä opetusministeriöön ja esitti, että

Joensuun korkeakoulussa aloitettaisiin ortodoksisten uskonnonopettajien koulutus. Jo-

ensuun korkeakoulun suunnittelutoimikunta näytti 1970-luvun alkupuolella vihreää

4 Luukkanen 2005, 13. 5 Cleve 1993, 260. 6 http://www.studentkaren.fi/wiki/Teologiska_Studentföreningen (luettu: 21.11.2016). 7 http://www.pistisry.fi (luettu: 21.11.2016).

7

valoa ortodoksisen uskonnon opettajakoulutukselle. Lopulta ortodoksisten uskonnon-

opettajien koulutus Joensuun korkeakoulussa alkoi vuonna 1972, kun ortodoksisen us-

konnon lehtorin virka perustettiin. Samaan aikaan alkoivat ortodoksisen uskontotie-

teen perusopinnot ja mahdollisuus auskultoida ortodoksisessa uskonnossa. Vuodesta

1978 eteenpäin Joensuun korkeakoulussa, sittemmin yliopistossa oli mahdollista pä-

tevöityä sekä ortodoksisen uskonnon että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopet-

tajaksi eli suorittaa ”auskultointi”. Kirkollisesti suuntautuneen ortodoksisen teologi-

koulutuksen aloittaminen ei kuitenkaan vielä toteutunut. Luterilaisellakaan puolella

1970-luvun alussa ei edetty uusissa koulutuksellisissa järjestelyissä, vaikka uudesta

luterilaisesta tiedekunnasta oli keskusteltu 1960-luvun lopulla.8

Suomen hallitus otti 1970-luvun lopulla tavoitteekseen valtionhallinnon

hajasijoittamisen. Tämän johdosta muun muassa itäisen Suomen korkeakoululaitosta

haluttiin vahvistaa. Opetusministeriön omissa pohdinnoissa Joensuun korkeakoulu oli

ykkössijalla uuden teologisen tiedekunnan sijoituspaikaksi. Itä-Suomen korkeakoulu-

toimikunta ehdotti tiedekunnan sijoituspaikaksi Kuopiota. Vielä lisää muuttujia tilan-

teeseen toi se seikka, että luterilaisen kirkon kirkolliskokous ehdotti vuonna 1979 tie-

dekunnan sijoituspaikaksi Oulun yliopistoa. Tilanne oli täten verrattain sekava ja tie-

dekunnan perustaminen viivästyi eri tahojen erimielisyyksien takia. Oulun yliopisto ei

omien kehittämisintressiensä mukaisesti halunnut ottaa vastaan läntistä tai ortodok-

sista teologian koulutusta, joten kilpakumppaneiksi jäivät Joensuu ja Kuopio.9

Opetusministeriön 1980-luvun alussa perustama työryhmä pohdiskeli

tarkemmin ortodoksisen teologian koulutuksen sijoituspaikkaa ja koulutuksen yleistä

kehittymistä. Joensuu alkoi päästä niskan päälle, sillä korkeakoulussa järjestettiin jo

ortodoksisten uskonnonopettajien koulutusta. Korkeakoulu oli myös joustavampi kou-

lutuksen malliin liittyvissä kysymyksissä ja Joensuussa oltiin Kuopiota aktiivisempia

ottamaan vastaan laajempi ortodoksisen teologian koulutus.10

Kun lopulta opetusministeriö ja ortodoksisen kirkon kirkolliskokous

pääsivät jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen vuoden 1983 loppupuolella11, alettiin

Joensuun korkeakoulussa työryhmän voimin pohtia ortodoksisen teologian koulutuk-

seen liittyviä käytännön seikkoja. Vuonna 1984 valmistuneessa työryhmän mietin-

nössä ei enää puhuttu siitä, että ortodoksisen teologian koulutus järjestettäisiin osana

8 Riikonen 2005, 183; Kettunen 2006, 516–517; Nevala 2009, 338; Innanen 2012, 147–149. 9 Kettunen 2006, 518; Nevala 2009, 339. 10 Nissilä 1979, 78–89; Kettunen 2006, 519; Nevala 2009, 340. 11 Nevala 2009, 341. Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous ei ottanut suoraa kantaa koulutuksen sijoi-tuspaikkaan vaan koulutuksen yleiseen henkeen. Opetusministeriö tulkitsi asiaa siten, että Joensuu täytti nämä kriteerit paremmin.

8

jotain toista koulutusyksikköä, vaan siitä, että koulutusohjelmalle perustettaisiin oma

tiedekunta. Tiedekunnan perustamista puolsi se, että Joensuun yliopisto, joka oli muo-

dostettu Joensuun korkeakoulusta 1984, piti sitä samana vuonna esillä omissa toi-

minta- ja taloussuunnitelmissaan. Tiedekunnan ja täten laajemman ortodoksisen teo-

logian koulutuksen aloittamisajankohdaksi näissä mietinnöissä asetettiin syysluku-

kausi 1986.12

Opetusministeriö esitti kuitenkin vuoden 1985 loppupuolella, että tiede-

kuntaa ei perustettaisi, vaan ortodoksisen teologian koulutus alkaisi omassa laitoksessa

osana jotakin toista tiedekuntaa. Oman tiedekunnan perustamista pidettiin mahdolli-

sena, mutta sitä siirrettiin eteenpäin.13

Lopulta Joensuun yliopistossa aloitettiin syyskuussa 1988 ortodoksisen

teologian koulutus humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa ortodoksisen teologian lai-

toksessa.14

3. Myös läntistä teologikoulutusta Joensuun yliopistoon

Kuopion hiippakunnan silloinen piispa Matti Sihvonen alkoi johtaa tuomiokapitulin

yhteydessä syksyllä 1985 perustettua tiedekuntatyöryhmää. Tämän työryhmän tavoit-

teena oli käydä keskustelua siitä, miten ja milloin läntisen teologian koulutus voitaisiin

aloittaa Joensuun yliopistossa. Keskustelussa nousi esille kysymys ekumeenisen teo-

logisen tiedekunnan perustamisesta Joensuuhun.15 Joensuun yliopisto asetti oman työ-

ryhmän vuonna 1986. Tämän tehtävänä oli pohtia läntisen teologian koulutuksen

käynnistämistä ja teologisen tiedekunnan perustamista. Yliopiston hallitus näytti jo

vuonna 1987 vihreää valoa ajatukselle läntisen teologian koulutusohjelman ja teologi-

sen tiedekunnan perustamisesta. Opetusministeriö antoi tukensa näille suunnitelmille.

Työryhmän tavoitteena oli, että uusi läntisen teologian koulutus antaisi pätevyyden

luterilaisen kirkon virkaan.16

Muutama vuosi myöhemmin Joensuun yliopisto asetti uuden työryhmän,

jonka tarkoituksena oli pohtia teologian oppiaineen kehittämistä ja mahdollisen teolo-

gisen tiedekunnan perustamista. Suunnitelmia vauhditti arkkipiispa John Vikströmin

12 Nevala 2009, 342. 13 Nevala 2009, 343. 14 Makkonen 2004, 68–69; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 344. 15 Vartiainen 2004, 53; Nevala 2009, 443. 16 Nevala 2009, 443.

9

kirkolliskokouksessa keväällä 1990 pitämä avauspuheenvuoro. Siinä hän antoi tu-

kensa Joensuulle uuden teologisen tiedekunnan sijoituspaikkana.17 Työryhmä esitti,

että Joensuun yliopistoon perustettaisiin teologinen tiedekunta ja läntisen teologian

koulutusta ruvettaisiin antamaan siten, että siitä saisi pätevyyden kirkon ja koululai-

toksen virkoihin.18

Yliopiston hallitus päätti kuitenkin vuoden 1990 loppupuolella lykätä

omaa päätöstään teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tammikuussa 1991 se alkoi

pohtia tarkemmin teologisen tiedekunnan perustamiseen liittyvää aikataulua. Perusta-

misen aloittaminen siirrettiin vuoteen 1994, mutta tiedekuntaan liittyvä hanke otettiin

osaksi yliopiston kehittämissuunnitelmaa vuosille 1991–1996. Lama vaikeutti teolo-

gisen tiedekunnan perustamishankkeen pysymistä aikataulussa. Suppeammalla tasolla

läntisen teologian opetus kuitenkin alkoi Joensuun yliopistossa syksyllä 1994, kun

yleisen teologian professori Reijo E. Heinonen aloitti työnsä humanistisessa tiedekun-

nassa, aluksi virkaa tekevänä ja elokuusta 1995 lähtien vakinaisena. Yleisen teologian

professuuri perustettiin luterilaisen kirkon taloudellisella tuella. Sen päätavoitteena oli

avustaa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajiksi ja aineenopettajiksi opiske-

levien osaamista uskonnon alalla. Kysymys oli alkuvaiheessa sivuaineopetuksesta,

jota annettiin muun muassa kasvatustieteen, historian, kulttuurintutkimuksen ja tule-

vaisuudentutkimuksen opiskelijoille.19

Lopulta vuonna 1997 yliopisto perusti oman yleisen teologian koulutus-

ohjelman. Koulutusohjelma oli aluksi niin kutsuttua generalistiteologiaa, jossa koulu-

tettiin uskonnon asiantuntijoita. Täten tämä koulutusohjelma ei virallisesti pätevöittä-

nyt mihinkään virkaan. Syksyllä 1998 teologian koulutusohjelmassa aloitti uskonnon

aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto, joka antoi pätevyyden toimia uskonnonopet-

tajana lukiossa tai peruskoulussa. Yleisen teologian opetusvirkoja olivat vain profes-

suuri ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtorin virka, joka vastasi yliopistossa ollutta

ortodoksisen uskonnon lehtorin virkaa ja jonka työpanoksesta pääosa kuului kasvatus-

tieteiden tiedekunnan puolelle. Professori Heinonen muodosti oman yhden huoneen ja

miehen yksikkönsä humanistiseen tiedekuntaan kuuluneen historian laitoksen yhtey-

dessä.20 Lokakuussa 1998 aloitti toimintansa humanistiseen tiedekuntaan perustettu

ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitos. Erityisesti ortodoksisen teologian

17 Kettunen 2006, 526. 18 Nevala 2009, 444. 19 Jääskeläinen 1994, 634–635; Sanansaattaja Joensuusta 5/13.4.1994, 3, 6/10.5.1995, 2, 14/13.12.1995, 2–3; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 445. 20 Kotimaa 24.11.1995, Mustakaapuisia miehiä ja uskontojen rauhaa.

10

edustajat suhtautuivat toteutettuun hallintouudistukseen kriittisesti ja näkivät sen vaa-

rantavan ortodoksisen teologikoulutuksen omaleimaisuuden.21

21 Hum. tdk. opinto-opas 1997–1998; 1998–1999; Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perus-tamistyöryhmän mietintö 1999; Sanansaattaja Joensuusta 3/12.3.1997, 6–7. Makkonen 2004, 68–69; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 445.

11

II Fides Ostiensiksen alkuvaiheet 1997–2001

1. Teologisen koulutuksen laajeneminen

Keväällä 1997 Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto

päätti, että kesän pääsykokeissa yleisen teologian linjalle valittaisiin kymmenen pa-

rasta hakijaa. Ensimmäisen valinnan perusteina olivat järjestyksessä lukion päästöto-

distus uskonnon osalta, ylioppilastutkinto jonkin reaaliaineen ja äidinkielen osalta, va-

lintakoe ja ”alaan liittyvä harrastuneisuus”. Harrastuneisuudesta oli mahdollista saada

kymmenen pistettä eli yhtä paljon kuin esimerkiksi lukion päästötodistuksesta. Ai-

neenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon ruvettiin ottamaan opiskelijoita syksyllä

1998. Vuoteen 1999 saakka läntisen perinteen mukaista teologiaa kutsuttiin yleiseksi

teologiaksi. Siitä eteenpäin koulutusohjelman nimeksi vakiintui läntinen teologia, kun

tulevaisuudensuunnitelmissa alkoi hahmottua teologinen tiedekunta. Vähitellen termi

vakiintui myös esimerkiksi ainejärjestön kielenkäytössä.22

Syksyllä 1997 Joensuun yliopistoon otettiin ensimmäiset yleisen teolo-

gian opiskelijat. Sisään päässeet olivat valinneet jo pääsykoevaiheessa suuntautumis-

vaihtoehdon. Vuosina 1997–2001 oli mahdollista hakea yleisen teologian ja uskonnon

aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. Yleisen teologian koulutus oli niin kut-

suttua generalistiteologiaa, eikä tutkinto pätevöittänyt virallisesti mihinkään. Yleisen

teologian suuntautumisvaihtoehdon hakijamäärissä (taulukot 1–2) oli vaihtelua. En-

simmäisessä valinnassa hyväksyttiin 11 opiskelijaa. Myöhemmin luku vakiintui kol-

meen hyväksyttyyn, vaikka hakijoita oli useita kymmeniä, kuten esimerkiksi vuonna

1998 peräti 83 hakijaa, ja vuonna 2000 77 hakijaa. Yleisen (läntisen) teologian suun-

tautumisvaihtoehtoon oli noina vuosina siis verrattain vaikea päästä opiskelemaan.

Generalistisen suuntautumisvaihtoehdon ja aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon

yhteenlaskettu opiskelijapaikkaluku (3 + 8) pysyi 1990-luvun loppuun asti 11 hyväk-

sytyssä. Edellisen osalta hyväksyttyjen määrä kasvoi vuonna 2001 kolmesta kolmeen-

kymmeneen. Tämä kasvu selittyy sillä, että teologinen koulutusohjelma laajeni tuol-

loin ja mahdollisti pätevyyden luterilaisen kirkon virkaan. Uskonnonopettajalinjalle

päässeiden määrä pysyi kutakuinkin samana, noin seitsemässä hyväksytyssä.23

22 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk. 12.2.1997 § 7, liite 7. 23 Mustakallio 2005, 3; Kajava-Huhta 2006, 6.

12

Taulukko 1. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hy-

väksytyt vuosina 1997–200124

Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)

1997 42 11 26

1998 83 3 4

1999 27 3 11

2000 77 3 4

2001 113 30 27

Taulukko 2. Uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hy-

väksytyt vuosina 1997–200125


1998 25 8 32

1999 34 8 24

2000 67 7 10

2001 66 6 9

Kesällä 1998 humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto vahvisti yleisen teologian

approbaturin monimuoto-opintojen opetussuunnitelman lukuvuosille 1998–1999 ja

1999–2000. Suurin osa opinnoista oli kirjatenttejä. Mukana oli myös muutamia luen-

tokursseja sekä monimuototehtäviä.26

Yleisen teologian koulutuksen alkaessa pääasiallisessa opetusvastuussa

olivat oppialan professori Reijo E. Heinonen ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtori,

teologian lisensiaatti (myöhemmin tohtori) Virpi Mäkinen. He vastasivat käytännölli-

sen teologian, uskonnonpedagogiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian

opetuksesta myöhemminkin. Mäkisen virka kuului 40-prosenttisesti humanistiseen

tiedekuntaan ja 60-prosenttisesti kasvatustieteiden tiedekuntaan, sen soveltavan kas-

vatustieteen laitokseen, joka vastasi paitsi luokanopettajien myös uskonnon aineen-

opettajien koulutuksesta. Mäkisen sijaisena vuonna 1998 toimi teologian lisensiaatti

24 Kajava-Huhta 2006, 6. 25 Kajava-Huhta 2006, 6. 26 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk. 17.6.1998 § 17, liite 17 a–b.

13

Petri Järveläinen.27 Yleisen teologian opetusta oli siis tarjolla kovin vähän ja koulu-

tuksen päämäärä vielä epäselvä.28

Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen asetti joulukuussa 1998 työryhmän,

jonka tehtävänä oli selvittää teologisen tiedekunnan perustamisedellytyksiä. Työryh-

män puheenjohtajaksi tuli ortodoksisen ja läntisen teologian laitoksen johtaja, profes-

sori Gunnar af Hällström. Muina jäseninä olivat muiden muassa laitoksen varajohtaja,

professori Reijo E. Heinonen ja humanistisen tiedekunnan dekaani Ilkka Savijärvi.

Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi syksyllä 1999. Se ehdotti, että teologinen tiede-

kunta perustettaisiin mahdollisimman pian. Käytännön suunnittelujen näkökulmasta

työryhmä katsoi, että tiedekunta voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan elokuussa

2001. Tiedekunnan hallinnon osalta työryhmä ehdotti, että yliopisto perustaisi erilliset

ortodoksisen ja läntisen teologian laitokset. Työryhmä totesi, että niin kutsutun pap-

pislinjan suunnittelu tuli aloittaa samalla. Tuleva koulutusyksikkö nimettiin lopulta

teologiseksi tiedekunnaksi, vaikka esimerkiksi professori Heinonen oli aiemmin eh-

dottanut nimeksi Karjalan ekumeenista tiedekuntaa.29

Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2000 hankesuunnitelman,

jossa näytettiin vihreää valoa sille, että teologinen tiedekunta perustettaisiin muutaman

vuoden kuluttua. Luterilainen kirkko ja opetusministeriö tukivat hanketta osallistu-

malla läntisen teologian koulutusohjelman uusien professorinvirkojen rahoittamiseen.

Professorinvirat olivat edellytys sille, että täysimittainen tiedekunta voitaisiin perus-

taa. Opetusvirkoja perustettiinkin näiden tahojen taloudellisella tuella. Yliopiston hal-

litus päätti teologisen tiedekunnan perustamisesta maaliskuussa 2001 niin, että tiede-

kunta aloittaisi toimintansa vuoden 2002 alussa. Syksyllä 2001 teologian opiskelijat ja

henkilökunta saivat omat tilat, kun kolmikerroksinen arkkitehti Risto Marilan suunnit-

telema tiedekuntarakennus tuli valmiiksi ja vihittiin käyttöön. Rakennuksen erikoisuu-

tena oli kappeli.30

Syksyllä 1999 dosentti Paavo Kettunen valittiin käytännöllisen teologian

lehtoriksi läntisen teologian koulutusohjelmaan 1.1.2000 alkaen. Kettusen keskeisenä

tehtävänä oli ruveta suunnittelemaan kirkon virkaan pätevöittäviä soveltavia opintoja.

27 Hum tdk. opinto-opas 1997–1998; 1998–1999; 1999–2000; Raunistola & Koslonen 1999, 240; Virpi Mäkisen tiedonannot 9.4. ja 11.4.2018. 28 Kirkkotie 4/20.2.2002, Viisi vuotta teologiaa (Heikki Salomaa). 29 Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö 1999; Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017. 30 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 7.9.1999 § 2, liite 1; 3.5.2000 § 5, liite 5; Ryökäs 2003; Mustakallio 2005, 3; Kettunen 2006, 527; Nevala 2009, 445–446. Teologisen tiedekunnan uudisrakennuksen vihkimi-sestä Sanansaattaja Joensuun yliopistosta 6/19.9.2001, 2–3.

14

Elokuussa 2001 hänestä tuli käytännöllisen teologian virkaa tekevä ja seuraavana

vuonna vakinainen professori. 31

Vuonna 2000 teologian alalle otettiin kaksi uutta dosenttia, kun Jaakko

Rusama hyväksyttiin ekumeniikan dosentiksi ja Heikki Kotila dogmatiikan dosentiksi.

Elokuussa 2000 opetushenkilökuntaan tuli lisävoimia, kun klassisten

kielten ja eksegetiikan lehtorina aloitti dosentti Lauri Thurén, joka toimi myös orto-

doksisen teologian puolella. Thurén oli toiminut dosenttina yliopistossa jo vuodesta

1994. Hän oli opettanut ortodoksisen teologian opiskelijoille eksegetiikkaa ja klassisia

kieliä. Vuonna 2001 Thurénista tuli virkaa tekevä ja seuraavana vuonna vakinainen

eksegetiikan professori. Dosentti Esko Ryökäs aloitti elokuussa 2000 systemaattisen

teologian lehtorina ja hoiti oppiaineen professuuria lukuvuoden 2001–2002.32

Ensimmäinen yleisen teologian opiskelija valmistui teologian maiste-

riksi vuonna 1999. Seuraavina kahtena vuonna teologian maisteriksi valmistui yh-

teensä kolme opiskelijaa. Pääaineina valmistuneilla opiskelijoilla oli joko uskonnon-

pedagogiikka tai käytännöllinen teologia.33

Syksyllä 2001 läntisen teologian koulutusohjelmassa alkoi kirkon vir-

kaan pätevöittävä suuntautumisvaihtoehto. Samalla alkoi kirkollisten soveltavien

opintojakso. Opintojakson seurakuntaharjoittelusta muodostui niin kutsuttu Joensuun

malli. Tässä mallissa – muiden yliopistojen vastaavasta opintojaksosta poiketen –

opiskelijat työskentelivät pareittain yliopiston valitsemissa paikallisseurakunnissa yh-

deksän viikon ajan kevättalvella.34

2. Yleisen teologian ainejärjestön perustaminen

Ainejärjestö Fides Ostiensis perustettiin marraskuussa 1997. Perustamiskokous pidet-

tiin Joensuussa niin kutsutussa Domino-talossa, jossa sijaitsi ortodoksisen teologian

laitos. Perustamiskokouksessa olivat läsnä kaikki 11 syksyllä aloittanutta yleisen teo-

logian opiskelijaa, jotka allekirjoittivat perustamisasiakirjan, liittyivät perustettuun yh-

31 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 22.9.1999 § 2, liite 2; Salomaa 2007, 40–41; Suomen professorit 2008, 291. 32 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 21.6.2000 § 6, liite 6; § 7, liite 7; Suomen professorit 2008, 739. 33 Kajava-Huhta 2006. 34 Salomaa 2007, 44, 58.

15

distykseen, hyväksyivät sen säännöt ja antoivat sille nimeksi Fides. Näin kaikki ylei-

sen teologian opiskelijat antoivat tukensa uudelle ainejärjestölle. Perustamiskokouk-

sessa mukana ollut Marjut Häkkinen muisteli vuoden 2007 vuosijuhlaesitelmässään

perustamisen syitä. Kysymys oli siitä, että virallisen järjestäytymisen avulla voitaisiin

päästä tehokkaammin vaikuttamaan yliopistossa tapahtuvaan päätöksentekoon. Häk-

kinen mainitsi opiskelijoiden äänen ja kannanottojen kuulemisen tärkeyden, sillä ylei-

nen – tai läntinen – teologinen koulutus Joensuussa oli vielä alkutekijöissään.

Järjestäytymisen kautta teologian opiskelijoiden kannanotot oli määrä

saada paremmin mukaan yhteiseen keskusteluun koulutusohjelman kehittämisestä.

Vastaperustetun yhdistyksen tarkoitukseksi säännöissä määriteltiin toimiminen teolo-

geja yhdistävänä tekijänä sekä yleinen ja yhteinen edunvalvonta. Sääntöjen mukaan

ainejärjestö pyrki myös yhteistyöhön muiden alan järjestöjen kanssa. Tärkeimpinä toi-

mintamuotoina säännöissä mainittiin virkistystoiminta ja kokoukset sekä aktiivinen

osallistuminen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Myös aktiivinen vuorovaikutus

opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa nostettiin yhdistyksen säännöissä

esille. Ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen totesi haastattelussa, että tavoit-

teena oli perustaa ainejärjestö mahdollisimman nopeasti, jotta opiskelijat pääsisivät

ottamaan kantaa koulutuksen kehittämiseen virallisia reittejä pitkin. Ainoastaan aine-

järjestöillä oli opiskelijaedustus humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa.

Professori Reijo E. Heinonen muisteli, että joillakuilla opiskelijoilla oli myös hiukan

arkipäiväisempi syy ainejärjestön perustamiseen – opiskelijahaalarit, kuten muilla ai-

nejärjestöillä.35

Ainejärjestön ensisijaisia jäseniä olivat jäsenmaksun maksaneet Joen-

suun yliopiston yleisen teologian opiskelijat, mutta jäseniksi saivat liittyä myös sivu-

aineopiskelijat sekä muut ainejärjestön toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Kannatta-

jajäsenistä todettiin, että ne henkilöt, jotka maksoivat jäsenmaksun ja hyväksyivät ai-

nejärjestön periaatteet, voisivat tulla toimintaan mukaan. Jäsenmaksun maksamista

edellytettiin kaikilta. Sen suuruus oli 100 markkaa ”seuraavaan tutkintoon saakka”, 30

markkaa vuosimaksuna tai 50 markkaa kannattajajäseniltä. Säännöissä kerrottiin, että

ainejärjestöstä erotettaisiin, jos jättäisi jäsenmaksunsa maksamatta. Niiden mukaan

hallitus kokoontuisi lukuvuoden aikana vähintään kaksi kertaa ja lisäksi, kun tarve

vaatisi. Hallituksen niin kutsuttu pääkokous pidettäisiin sääntöjen mukaan kunkin lu-

kuvuoden syyskuussa. Tammi- tai helmikuussa pidettäisiin ainejärjestön kevätkokous.

35 FOA Perustamisasiakirja 12.11.1997; hallituksen ptk 12.11.1997; Marjut Häkkisen juhlaesitelmä 2007 Fideksen vuosijuhlassa; Reijo E. Heinosen haastattelu; Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017.

16

Lopuksi todettiin, että seuraava ainejärjestön tilintarkastus pidettäisiin kevätkokouk-

sessa vuonna 1999.36

Ainejärjestön perustamisen jälkeen huomattiin kohta professori Reijo E.

Heinosen kommentista, että Suomen katolinen hiippakuntalehti käytti jo Fides-nimeä.

Siksi uudeksi nimeksi ainejärjestölle valittiin Fides Ostiensis.37

Ensimmäinen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin helmikuun alussa

1998. Ainejärjestön muutaman kuukauden iän vuoksi esimerkiksi edellä mainitun ti-

linpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely siirtyi seuraavalle vuodelle. Ensimmäi-

sessä kevätkokouksessa muovattiin toimintasuunnitelmaa sekä myönnettiin avustuk-

sia muun muassa vuosijuhlaekskursioon Helsinkiin. Kokouksessa oli läsnä myös yli-

oppilaskunnan edustaja kertomassa sen edunvalvonnasta ja ainejärjestötapaamisista.

Kevätkokouksessa otettiin tehtäväksi hankkia kannattajajäseniä muun muassa Poh-

jois-Karjalan seurakunnista. Ainejärjestön ensimmäinen sääntömääräinen syyskokous

järjestettiin syyskuussa 1998. Kokouksessa käsiteltiin syksyn toimintaa sekä talous-

asioita ja valittiin uusi hallitus.38 Sääntömääräinen yhdistystoiminta alkoi täten muo-

vautua siihen suuntaan, että kevätkokouksessa käsiteltiin toimintakertomus, talousar-

vio ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus. Syyskokouksessa taas valittiin aine-

järjestön uusi hallitus.

Opiskelijajärjestö aloitti virallisen prosessin rekisteröidyn yhdistyksen

luomiseksi puoli vuotta perustamiskokouksesta huhtikuussa 1998. Lokakuussa 1998

Fides Ostiensis sai oikeustoimikelpoisuuden ja se hyväksyttiin patentti- ja rekisteri-

hallituksen yhdistysrekisteriin sekä lopulta myös Joensuun maistraatin rekisteriin.39

Vuoden 1999 kevätkokouksessa ainejärjestö teki päätöksen omasta lo-

gostaan, josta oli järjestetty suunnittelukilpailu. Fides Ostiensiksen logoksi valittiin

yksimielisesti kala-aiheinen perusidea.40

3. Hallitustoiminnan alku

Fides Ostiensiksen perustamiskokouksessa päätettiin, että ainejärjestön hallitukseen

kuuluisi puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Peruskokoonpanon ulkopuolelta hallitukseen

36 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997. 37 FOA Hallituksen ptk 20.11.1997; Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017. 38 FOA Kevätkokouksen ptk 2.2.1998; syyskokouksen ptk 16.9.1998. 39 FOA Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 8.4.1998. 40 FOA Kevätkokouksen ptk 25.2.1999.

17

ruvettiin valitsemaan myös muutamia varajäseniä mahdollisia poissaoloja varten. Pe-

rustamiskokouksessa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Marjut Häkkinen ja

sihteeriksi Kati Naukkarinen. Muihin tehtäviin valittiin Raija Alhonsaari, Tiina Rissa-

nen, Raimo Talikka, Hanna Järvinen ja Mari Sormunen. Hallitustehtäviä oli seitsemän,

joista vain yhtä hoiti mies.41 Hallitusvalta vaihtui syyskokouksessa sekä sen jälkei-

sessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Syksyllä 1998 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Marjut

Häkkinen. Sihteeriksi valittiin Minna Ursin. Muita hallituksen jäseniä olivat Kati

Naukkarinen, Tiina Rissanen, Sari Savolainen, Mari Sormunen ja Sinikka Hiltunen.42

Syksyllä 1999 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tiina Rissanen ja sihteeriksi

Kimmo Jaatila. Muita hallituksen vastuunkantajia olivat Mikko Sulander, Kalle Vää-

täinen, Sinikka Hiltunen, Satu Oinonen ja Marjut Häkkinen.43 Vuonna 2000 hallituk-

sen puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Jaatila ja sihteeriksi Sinikka Hiltunen. Muita

tehtäviä hoitamaan valittiin Kirsi Nevalainen, Terhi Nieminen, Emilia Teerikangas ja

Mikko-Ville Vartiainen.44

Syyslukukaudella 2001 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toistami-

seen Kimmo Jaatila ja sihteeriksi Heta Piirainen. Muita tehtäviä hoitivat Terhi Niemi-

nen, Sanna Pärnänen, Tiina Laakkonen, Maria Tuppurainen ja Mikko Sulander. Sa-

malla toteutettiin myös niin kutsuttu hallituksen työreformi eli vastuunjako, jossa jo-

kaiselle hallituksen jäsenelle annettiin selkeä toimenkuva ja vastuualue. Puheenjohtaja

Jaatila totesi, että aikaisempi voimavarojen ja innokkuuden puute johti tarkempien

vastuualueiden perustamiseen. Näihin kuuluivat esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspoli-

tiikka sekä kokoavan toiminnan järjestäminen. Työreformissa tehdyt muutokset ja vas-

tuunjaot ovat pääpiirteissään voimassa edelleenkin. Jaatilan kahden puheenjohtajavuo-

den aikana käsiteltiin paljon koulutuksen kehittämistä, erityisesti liittyen kirkollisiin

soveltaviin opintoihin sekä tiedekunnan perustamisen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Hän mainitsi, että puheenjohtajana piti verrattain usein vakuutella esimerkiksi TYT:tä

Joensuun koulutuksen laadullisuudesta ja tieteellisyydestä.45

Tutkittavalla kaudella ainejärjestön hallituksien jäsenistä enemmistö oli

naisia. Vuoden 1998–1999 hallituksessa ei ollut mukana yhtään miestä.46

41 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997. Hallituksista ja naisten osuudesta niissä liitteet 1a, 1b ja 2. 42 FOA Syyskokouksen ptk 16.9.1998. 43 FOA Syyskokouksen ptk 28.9.1999. 44 FOA Syyskokouksen ptk 2.10.2000. 45 FOA Syyskokouksen ptk 4.10.2001; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017. 46 Liite 2.

18

Fides Ostiensiksen hallitus otti käsiteltävänä ajanjaksona kantaa eri ky-

symyksiin muutamia kertoja. Muun muassa helmikuussa 1998 hallitus lähetti avoimen

kirjeen Joensuun yliopiston rehtorille Paavo Pelkoselle, humanistisen tiedekunnan de-

kaanille Ilkka Savijärvelle, ortodoksisen teologian laitoksen johtajalle, professorille

Heikki Makkoselle ja yleisen teologian professorille Reijo E. Heinoselle. Kirje oli kan-

nanotto hallinnonuudistukseen ja samansisältöinen Pistiksen vastaavan kannantoton

kanssa. Siinä todettiin, että ainejärjestön tietoon oli tullut, että yliopisto suunnitteli yh-

distävänsä yleisen teologian ja ortodoksisen teologian samaan laitokseen. Fides Os-

tiensis esitti huolestuneisuutensa sen johdosta, että laitosten yhdistäminen veisi pohjan

omilta teologisilta perinteiltä ja ekumeenisuudelta. Kauhukuvana oli, että yhdistetty

laitos muuttuisi ”epämääräiseksi, perinteettömäksi tieteellis-teologiseksi koulu-

tukseksi”. Kirjeessä haluttiin kasvattaa ekumeenista vuorovaikutusta yliopistossa,

mutta sen piti tapahtua kahden erillisen laitoksen välityksellä. Kirjeessä vedottiin yli-

opiston yleisoppaaseen, jossa todettiin, että muutoksia tehtäisiin opettajien ja opiske-

lijoiden yhteistyönä ja uudistuksissa kunnioitettaisiin tieteenalojen perinteitä ja omi-

naispiirteitä. Puheenjohtaja Marjut Häkkinen kirjoitti lisäksi yhdessä Pistiksen pu-

heenjohtajan Aino Nenolan kanssa Joensuun ylioppilaslehteen, jossa he pohtivat sa-

maa teemaa. Häkkinen asettui kirjoituksessa yleisen teologian opiskelijana ymmärtä-

mään ortodoksisen teologian opiskelijoiden kritiikkiä yhteistä laitosta kohtaan.47

Hallituksen edustajat osallistuivat myös professori Heinosen järjestä-

mään yleisen teologian kehittämiskeskusteluun. Tapaamisessa keskusteltiin kokonais-

valtaisesti yleisen teologian oppiainekokonaisuuksista. Yleisopintoihin liittyvässä kes-

kustelussa todettiin, että opiskelijat olivat niihin verrattain tyytyväisiä. Esille nousi

ajatus siitä, että uusille opiskelijoille tulisi korostaa filosofian opintojen suorittamista

heti opintojen alussa. Filosofian opiskelu ja filosofisten käsitteiden hallinta auttoivat

opiskelijoita ymmärtämään paremmin myös teologisia opintoja. Syventävistä opin-

noista mainittiin vain, että niiden toteuttaminen oli saanut positiivista palautetta ja että

kurssit muodostivat mielekkään kokonaisuuden ja tukivat toisiaan hyvin. Aineopin-

noista Fides Ostiensiksen edustajat kertoivat, että opiskelijat olivat toivoneet cum

laude- eli aineopintotasoa vastaavaa opetusta. Huomioon otettiin myös tentittävien kir-

japakettien ja luentokurssien keskinäinen vastaavuus. Professori Reijo E. Heinonen

vastasi aineopintoihin liittyviin kysymyksiin kertomalla yleisen teologian olevan sillä

47 FOA Kannanotto hallintouudistukseen 24.2.1998; Joensuun ylioppilaslehti 24.4.1998, Erikoista ekumeniaa; Heikki Makkonen 1998, 113. Ortodoksisen ja läntisen teologian laitoksen perustamisesta Heikki Makkonen 1998, 108–114; Riikonen 2005, 212.

19

hetkellä kaikkia Joensuun yliopiston opiskelijoita varten. Täten kirjapakettien ja luen-

tojen tarkka vastaavuus oli haasteellista saavuttaa.

Yleisen teologian niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi opetusta oli

tarjottava koko yliopiston opiskelijoille. Yleisen teologian problematiikka nousi esille

siinä, että proseminaareja pidettiin aiheiden puolesta haastavina. Opiskelijoiden aiheet

vaihtelivat laidasta laitaan. Ne edustivat erilaisia teologisia disipliinejä, mutta prose-

minaareja veti vain yksi opettaja eli professori Heinonen. Resurssit olivat syynä tähän-

kin seikkaan, mutta asiaan puututtaisiin taloudellisen tilanteen parantuessa. Perusopin-

noista keskusteltaessa toivottiin, että opintojen alussa järjestettäisiin johdantokurssi,

jossa opiskelijoille esiteltäisiin eri pääaineita. Perusopinnoista toivottiin myös saata-

van vastaus kysymykseen, mitä teologian opiskelu yliopistotasolla pääpiirteissään oli.

Kokouksessa tuotiin esille myös toive siitä, että yleisen teologian perusopintoihin saa-

taisiin enemmän luentokursseja. Kritiikkiä sai luentokurssien vastaavuuksien tarkka

hahmottaminen eri opintokokonaisuuksien kanssa. Perusopintojen osalta vastaus kri-

tiikkiin ja kehittämisehdotuksiin oli resurssien vähäisyyden korostaminen. Perusta-

solla todettiin, että assistentit (lehtorit) vastasivat perus- ja aineopinnoista, kun taas

professori Heinonen vastasi syventävistä opinnoista ja jatko-opinnoista. Opiskelijoita

kehotettiin hyödyntämään kaikkea mahdollista luento-opetusta, ja suositukseen kuu-

luivat myös yliopiston ulkopuoliset Studia generalia -luennot.

Professori Reijo E. Heinonen nosti kokouksessa esille Joensuun yliopis-

ton profiilin korostamisen: ”Pienellä yliopistolla etenkin on oltava jotain uutta sanot-

tavaa tiedemaailmassa, pelkkä ’yleisen tason teologia’ ei riitä!” Sivuaineopinnoissa

yleisen teologian opiskelijoiden toivottiin saavan ortodoksisen teologian opiskelijoita

vastaavan kiintiön psykologian tasokokeeseen. Amanuenssi Eeva Raunistola otti asian

selvitettäväkseen. Professori Heinonen kertoi myös läntisen teologian yleisestä suun-

tautumisesta. Hänen mukaansa yleisen teologian opintoihin kuulunut suuntautumis-

vaihtoehto jakaantui kolmeen osaan. Suuntautumisvaihtoehtoon kuului seminaarityös-

kentelyä, jossa harjoiteltaisiin lehtikirjoittamista, alaan liittyviä luentoja sekä yhteis-

työtä median kanssa. Todettiin, että tällainen suuntautumisvaihtoehto oli siis valmis-

teilla ja sen nimeksi oli suunniteltu ”katsomusjournalistiikka”. Syksyllä 1998 tässä

suuntautumisvaihtoehdossa aloittaisi kolme opiskelijaa, ja heille kaikille laadittaisiin

henkilökohtainen opetusohjelma. Henkilökohtaisen suunnittelun tavoitteena oli hyö-

dyntää kattavasti opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista.

20

Kokous totesi yhteistyöstä muiden tiedekuntien kanssa, ettei sille ollut

esteitä. Keskeiseksi nostettiin ajatus siitä, mikä olisi yhteistyön tavoite ja mitä yhteis-

työllä toivottiin saavutettavan. Vierailevista luennoitsijoista käytiin keskustelua. Heitä

pyrittiin saamaan Joensuuhun mahdollisuuksien mukaan, vaikka resurssikysymys

nousi taas esille. Opiskelijoille annettiin mahdollisuus vaikuttaa vierailevien luennoit-

sijoiden valintaan, sillä he saivat tehdä listan toivomistaan luennoitsijoista. Resurssien

puitteissa luennoitsijatoiveet pyrittiin toteuttamaan.48

Syksyllä 1998 luterilaisen kirkon piispainkokouksen alainen kirkon teo-

logikoulutustoimikunta (Teko) kutsui jäsenekseen yleistä teologiaa Joensuussa opis-

kelevien opiskelijaedustajan. Ensimmäiseksi opiskelijaedustajaksi valittiin Marjut

Häkkinen.49 Siitä alkaen Fides Ostiensiksella on ollut opiskelijaedustaja teologikoulu-

tustoimikunnassa. Myöhemmin Fides Ostiensis sai varsinaiselle jäsenelle myös vara-

jäsenen.50 Vuoden 2000 lopulla osa Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä tutustui

kirkon virkaan pätevöittävän koulutussuunnittelutyöryhmän mietintöön ja antoi siitä

positiivista palautetta. Ainejärjestön hallitus kuitenkin toivoi teologian opiskelijoille

selkeämpiä ohjeita ja lisätietoa kaksoispätevyydestä.51 Teologian opiskelijoiden edun-

valvonnan osalta Fides Ostiensiksen hallitus otti kantaa myös ”aineenopettajasta luo-

kanopettajaksi” -sivuainekokonaisuudesta laadittuun mietintöön. Teologian opiskeli-

jat haluttiin mukaan Joensuun yliopiston monialaisiin opintoihin. 52 Loppuvuodesta

2001 myös Suomen kirkon pappisliitto otti apulaistoiminnanjohtajan välityksellä yh-

teyttä Fides Ostiensikseen ja pyysi läntisen teologian opiskelijoita nimeämään yhden

edustajan pappisliiton opiskelijatoimikuntaan.53 Tästä alkaen pappisliiton opiskelija-

toimikunnassa on ollut joensuulainen opiskelijaedustus.

4. Vuosijuhlaperinteen muodostuminen

Ensitöikseen Fides Ostiensiksen hallitus ryhtyi loppuvuodesta 1997 suunnittelemaan

ainejärjestön vuosijuhlia keväälle 1998.54 Vuosijuhlan arvokasta luonnetta korostivat

vieraslista ja juhlapaikka. Ensimmäinen vuosijuhla pidettiin toukokuun puolivälissä

48 FOA Yleisen teologian kehittämiskeskustelu ptk 25.2.1998. Läntisen teologian painopistealueista myös Raunistola & Koslonen 1999, 244. 49 FOA Hallituksen ptk 23.9.1998. 50 FOA Hallituksen ptk 11.10.2001. 51 FOA Hallituksen ptk 17.12.2000. 52 FOA Hallituksen ptk 29.1.2001. 53 FOA Hallituksen ptk 11.12.2001. 54 FOA Hallituksen ptk 8.12.1997.

21

1998. Loppukevät on ollut alusta alkaen Fides Ostiensiksen vuosijuhlien ajankohtana.

Vuosijuhlat on järjestetty keväästä 1998 lähtien joka vuosi. Ensimmäisten vuosijuhlien

juhlapaikkana oli Gasthaus Kontioniemi. Paikalle tulleita vieraita olivat muiden mu-

assa Kuopion hiippakunnan entinen piispa Matti Sihvonen ja yleisen teologian profes-

sori Reijo E. Heinonen.55 Puheenjohtaja Marjut Häkkinen kertoi, että ensimmäisissä

vuosijuhlissa oli paikalla parikymmentä henkeä. Hän muisteli, että piispa Sihvosen

pöytäseurueessa juhla sai monipuolisesti arvokkaan luonteen.56 Vuonna 2000 Fides

Ostiensiksen vuosijuhlat pidettiin ravintola Oliverissa. Iltajuhlan luonteeseen on alusta

asti kuulunut se, että ennalta kutsuttu juhlapuhuja on pitänyt puheen. Vuoden 2000

vuosijuhlassa juhlapuhujana oli Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.57 Seu-

raavana keväänä vuosijuhlien juhlapuhujana oli kirjailija Eeva Tikka Pyhäselästä.58

5. Fides Ostiensiksen jäsentilaisuudet

Jo ennen ainejärjestön perustamista oli Joensuun seurakuntien oppilaitospastori Tiina

Tarnanen järjestänyt läntisen teologian opiskelijoille teologi-iltoja ja ”hiljaisia iltoja”.

Hiljaiset illat jatkuivat ainejärjestön perustamisen jälkeen ja niiden sisältöä kehitettiin.

Ensimmäinen suurehko Fides Ostiensiksen jäsentilaisuus oli kokoontuminen Mekri-

järvelle. Mekrijärvi oli yliopiston tutkimuskeskus Ilomantsissa. Kokoontumisessa oli

mukana opetushenkilökuntaa kuten professori Reijo E. Heinonen sekä opiskelijoita.

Mekrijärven kokoontumiseen kuului luentoja sekä vapaata illanviettoa, esimerkiksi

joululaulua.59

Professori Reijo E. Heinonen kertoi Mekrijärven seminaarin olleen hen-

kireikä opettajille ja opiskelijoille. Hän totesi, että opetus oli siellä paljon tavanomaista

intensiivisempää. Heinonen mainitsi myöhemmistä Mekrijärven tapahtumista myös

sen, että ympäristö – järvet ja suot – loivat erityistä ilmapiiriä.60 Mekrijärvellä järjes-

tettiin ainejärjestön tilaisuuksia ja esimerkiksi orientoivia tapahtumia uusille teologian

opiskelijoille 2010-luvun alkupuolelle asti, ennen kuin Mekrijärvi siirtyi pois yliopis-

ton omistuksesta.

55 FOA Hallituksen ptk 25.3.1998. 56 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017. 57 FOA Hallituksen ptk 10.2.2000; 30.3.2000. 58 Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017. 59 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997; 20.11.1997. 60 Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017.

22

Heti vuoden 1998 alussa ruvettiin järjestämään Fides Ostiensiksen yh-

teisiä illanviettoja.61 Illanviettojen lisäksi alkuvuonna järjestettiin ortodoksisen teolo-

gian opiskelijoiden kanssa ehtoopalvelus ja illanvietto ortodoksisella seminaarilla.

Eräänä jäsentilaisuutena oli myös keskusteluilta, jossa pohdittiin yhteisesti yleisen teo-

logian opetusta ja koulutusohjelman kehittämistä. Muutamat illanvietot olivat tutustu-

misiltoja, joissa tutustuttiin esimerkiksi evankelisluterilaisen uskonnon lehtoriin Virpi

Mäkiseen ja uuteen opiskelijapastoriin Esko Kähköseen. Kuopion piispa Wille Riek-

kinen kävi luennoimassa yliopistossa, minkä jälkeen myös hänen kanssaan pidettiin

yleisen teologian opiskelijoiden tutustumisilta, jossa oli mahdollista esittää kysymyk-

siä piispalle.62

Syksyn 1998 jäsentilaisuuksia olivat eksegeettiset raamattuillat, oppilai-

tospastori Tiina Tarnasen johtamat hiljaiset illat ja teologiyö-niminen tapahtuma. Ek-

segeettisissä raamattuilloissa Joensuun alueen papit tulivat pitämään alustuksia erinäi-

sistä raamatunkohdista. Syksyllä järjestettiin myös tutustumisilta yleisen teologian

koulutusohjelmaan valituille uusille opiskelijoille. Ainejärjestö lupautui yhdessä tuto-

reiden (hallituksen jäsenet Marjut Häkkinen ja Kati Naukkarinen) kanssa suunnittele-

maan ja järjestämään illanvieton. Ortodoksisella seminaarilla pidettiin läntisen teolo-

gian ja ortodoksisen teologian laitoksen uusien opiskelijoiden tapaaminen lokakuun

alussa. Iltaan kutsuttiin myös vanhempia opiskelijoita.63 Teologiyö-tapahtuma järjes-

tettiin marraskuussa 1998 Onttolassa invalidien yhdistyksen kesäkodilla. Opiskelijoi-

den lisäksi tapahtumassa olivat mukana pastori Tiina Tarnanen ja evankelisluterilaisen

uskonnon lehtoraattia hoitanut Petri Järveläinen. Illan ja yön ohjelmaan kuului iltahar-

taus, keskusteluja sekä saunomista.64 Suurimpaan osaan alkuvaiheen jäsentilaisuuk-

sista vaikutti merkittävästi siis Joensuun seurakuntayhtymä ja sen järjestämä oppilai-

tostyö.

Syksyllä 1999 läntisen teologian opiskelijat haastoivat ortodoksisen teo-

logian opiskelijat leikkimieliseen kilpailuun Alias-lautapelin äärellä. Illan ohjelmako-

konaisuuteen kuuluivat ehtoopalvelus, Alias-pelin pelaaminen, ruokailu sekä sauna.65

Siitä lähtien Alias-peli-iltoja on järjestetty yhdessä ortodoksisen teologian opiskelijoi-

den kanssa syyslukukaudella. Lukukauden päättäväksi tapahtumaksi alkoi vuonna

61 FOA Hallituksen ptk 12.1.1998. 62 FOA Kevätkokouksen ptk, toimintasuunnitelma 2.2.1998; hallituksen ptk 25.3.1998. 63 FOA Hallituksen ptk 31.8.1998. 64 FOA Hallituksen ptk 23.9.1998. 65 FOA Hallituksen ptk 14.9.1999.

23

1999 muodostua puurojuhla, vaikkakin ensimmäisellä kerralla puurojuhla jouduttiin

siirtämään paikalliseen ravintolaan yliopiston P-talon homevaurion selvittyä. 66

Keväällä 2000 järjestettiin teologi-iltoja, joiden otsikkona ja teemana oli

”kysy joltakin”. Opiskelijat esittivät vieraille näiden omiin tutkimuskohteisiin ja ylei-

sesti teologiaan liittyviä kysymyksiä. Vieraina illoissa olivat käytännöllisen teologian

lehtori Paavo Kettunen, ortodoksisen systemaattisen teologian ja patristiikan profes-

sori Gunnar af Hällström ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtori Virpi Mäkinen. Ky-

seiset teologi-illat järjestettiin Joensuun seurakuntakeskuksen Kivijalassa oppilaitos-

työn pastorin Tiina Tarnasen johdolla. Samaisessa paikassa järjestettiin helmikuun

alussa Alias-lautapeli-ilta. Keväällä järjestettiin yhteistoimintaa ortodoksisen teolo-

gian opiskelijoiden kanssa ortodoksisella seminaarilla. Illan ohjelmassa oli yhdessä-

oloa sekä pantomiimiesityksiä ja tarinankertomispelejä.67

Syksyllä 2000 Fides Ostiensiksen kokoavassa toiminnassa teologi-iltoja

järjestettiin tiistaisin, sillä silloin ei ollut päällekkäisyyksiä muun toiminnan kanssa.

Teologi-illoissa alustajina toimivat laitoksen uudet opettajat. Syksyllä järjestettiin

myös raamattuiltoja, joissa alustajina olivat vuorollaan Suomen Evankelisluterilaisen

Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyh-

distyksen (SLEY) edustajat. Teologi-illan tyyliin marraskuun lopulla Suomen kirkon

pappisliiton edustaja tuli pitämään keskustelutilaisuuden ajankohtaisista aiheista.

Maanantaisin pyöri Joensuun normaalikoulun yläasteella ainejärjestön salibandy-

vuoro. Syyskuun lopussa Fides Ostiensis ja Pistis järjestivät yhteisen tapahtuman Jo-

ensuun ortodoksisen seurakunnan omistamassa Sikrenvaaran leirikeskuksessa. Uusille

ja vanhoille opiskelijoille järjestettiin yhteinen illanvietto Hukanhaudan Kotilahden

kartanossa lokakuun alussa. Lokakuun alussa järjestettiin myös Fides Ostiensiksen ve-

neenkastajaiset. Syksyllä 2000 pidettiin karaokeilta omia laitteita apuna käyttäen.68

Teologiyö järjestettiin marraskuun loppupuolella Ylämyllyllä Olli Tiai-

sen majalla, ja ohjelmassa oli opiskelijoiden ja pappien noin viiden minuutin puheita

aiheesta ”Mitä haluan sanoa tämän päivän teologeille?”. Muuna ohjelmana oli lauta-

pelien pelaamista sekä laulamista kitarasäestyksellä. Tapahtuman yhteydessä järjestet-

tiin myös vuoden 2000 fuksiaiset. Jäsenistö antoi teologiyöstä hyvää palautetta, ja

66 FOA Hallituksen ptk 2.12.1999. 67 FOA Hallituksen ptk 13.1.2000; 25.1.2000; 22.2.2000. 68 FOA Hallituksen ptk 14.9.2000; 25.9.2000; 2.10.2000; 16.10.2000; 6.11.2000.

24

usein todettiin, että mökki sekä yleinen ilmapiiri olivat tapahtumassa hyviä. Loppu-

vuodesta järjestettiin joulujuhla Vaivion kurssikeskuksessa sekä pikkujoulut vuoden

viimeisen teologi-illan yhteydessä.69

Keväällä 2001 järjestettiin teologi-iltoja, joissa vieraina ja alustajina oli

opettajakunnan edustajia. Kevään raamattuilloissa alustuksista vastasivat edustajat

OPKO:sta, Evankelisista Opiskelijoista (EO) ja Suomen Raamattuopistosta (SRO).

Helmikuussa Fides Ostiensis järjesti jäsenilleen yhteistä toimintaa Joensuun yliopiston

liikuntailtapäivän yhteydessä. Maaliskuun alussa ainejärjestön jäseniä osallistui moni-

tieteelliseen 24 Tuntia Lunta -tapahtumaan Kuopiossa. Maaliskuun lopussa Fides Os-

tiensis vieraili opiskelijaseurakunnan Kivijalassa pidetyssä illassa, ja huhtikuun alussa

oli opiskelijalähetyksen järjestämä ilta, jossa aiheena oli ekumenia. Joensuun Kaner-

valassa sijaitsevassa Skarppi-rakennuksessa järjestettiin kevään aikana teologian opis-

kelijoiden saunailta.70

Syksyllä 2001 teologian opiskelijoiden salibandyvuoro jatkui keskiviik-

koiltaisin normaalikoulun yläasteella, ja tiistai-iltaisin pidettiin teologi-iltoja. Loka-

kuun lopulla järjestettiin Fides Ostiensiksen ja Pistiksen yhteiset fuksiaiset. Teologian

opiskelijoilla oli myös kuorotoimintaa, sillä teologien kuoro kokoontui maanantai-il-

taisin. Ainejärjestö ja Pistis tilasivat syksyllä 2001 yhdessä opiskelijahaalareita uusille

opiskelijoille. Fides Ostiensis suunnitteli ja tilasi ensimmäiset haalarimerkit joulu-

kuussa 2001. Haalarimerkki oli samanlainen kuin ainejärjestön logo. Uutena kokoa-

vana toimintana olivat kahdesti kuussa tiistaisin järjestetyt kahvitilaisuudet. Marras-

kuun 2001 alusta lähtien Fides Ostiensis ja Pistis organisoivat kahvitukset vuorovii-

koin, ja mukana kahvittelemassa oli molempien ainejärjestöjen edustajia sekä opetta-

jia. Fides Ostiensis järjesti myös syysvaelluksen syys - lokakuun vaihteessa 2001.

Edellisvuoden tapaan ekumeeninen Alias-ilta pidettiin ortodoksisella seminaarilla

marraskuussa, ja teologiyö järjestettiin kuun lopulla Olli Tiaisen majalla. Syksyllä

2001 ei ollut kuin yksi raamattuilta, joka järjestettiin hiukan ennen joululomaa ja jossa

oli vieraana ortodoksisen kirkon edustaja.71 Läntisen teologian ainejärjestö oli siis ru-

vennut tekemään monipuolista yhteistyötä ortodoksisen sisarjärjestönsä kanssa.

69 FOA Hallituksen ptk 2.10.2000; 16.10.2000; 6.11.2000; 17.12.2000. 70 FOA Hallituksen ptk 17.12.2000. 71 FOA Hallituksen ptk 29.1.2001; syyskokouksen ptk 4.10.2001; hallituksen ptk 11.10.2001; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017.

25

6. Suhteet ortodokseihin ja muihin ainejärjestöihin

Fides Ostiensiksen ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen piti omalla puheen-

johtajakaudellaan tärkeänä sitä, että ainejärjestöllä olisi hyvät suhteet sisarjärjestö Pis-

tikseen. Häkkinen mainitsi haastattelussa, että suhde ortodokseihin ja täten ekumeeni-

nen ilmapiiri kasvoi käytännön toimista. Yleisen teologian ja ortodoksisen teologian

opiskelijat suorittivat esimerkiksi samoja kieliopintoja ja edellisillä oli mahdollista

suorittaa – erityisesti systemaattisen teologian – opintoja ortodoksisella seminaarilla.

Häkkinen totesi myös, että ortodoksisella opetushenkilökunnalla oli yleisen teologian

opiskelijoita kohtaan jonkinlaista epäluuloisuutta esimerkiksi opillisten kysymysten

osalta. Opiskelijanäkökulmasta kuitenkin kaikkien teologian opiskelijoiden ”yhteistyö

ja huumori kukoistivat”.72 Kolmas puheenjohtaja Kimmo Jaatila näki, että 2000-luvun

kahtena ensimmäisenä vuonna ekumeeninen ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien kes-

ken oli pääosin kunnioittava. Hän totesi, että vuonna 2000 järjestettiin yhteinen tutus-

tumisleiri yleisen teologian ja ortodoksisen teologian opiskelijoille. Jaatila nosti esille

ekumeenisen yhteistyön esimerkkinä vahvan perinteen, joka muodostui Alias-ottelun

ympärille.73

Yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa ei Fides Ostiensiksen ensim-

mäisinä vuosina ollut. Ainoana yhteisenä foorumina muiden ainejärjestöjen kanssa

olivat ylioppilaskunnan järjestämät tapaamiset, joihin Fides Ostiensiskin otti osaa. 74

7. Ensimmäiset kunniajäsenet

Fides Ostiensiksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin pastori Tiina Tarnanen

ensimmäisten vuosijuhlien yhteydessä keväällä 1998. Perusteluina esitettiin muun mu-

assa se, että hän oli antanut ainejärjestölle mahdollisuuden käyttää omien tarpeidensa

mukaan yliopiston hiljaista huonetta. Tarnanen oli järjestänyt hiljaisessa huoneessa il-

lanviettoja, joita kuvailtiin ”opiskelijoiden sielunhoidon kannalta olennaisiksi”. Illan-

viettojen runsas iltapalatarjoilu sai myös kehuja. Tarnanen oli auttanut opiskelijoita

72 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017; Kirkkotie 4/20.2.2002, Viisi vuotta teologiaa (Heikki Salo-maa). 73 Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017. 74 FOA Kevätkokouksen ptk 2.2.1998.

26

”sekä henkisesti että hengellisesti” aina tarpeen vaatiessa. Hän oli myös antanut aine-

järjestön jäsenille asiantuntevilla mielipiteillään ja neuvoillaan tukea käytännön asi-

oissa, kuten vuosijuhlien järjestämisessä.75

Vuonna 2000 Fides Ostiensiksen kunniajäseneksi kutsuttiin maisteri

Antti Siimes. Hän toimi ensimmäisinä vuosina teologian opiskelijoiden latinan opet-

tajana. Kunniajäsenyyden taustalla olivat todennäköisesti Marjut Häkkisenkin esittä-

mät ajatukset siitä, että Siimes oli ”vanhan koulukunnan herrasmies”. Hän muun mu-

assa pyysi luennoilla olevia naisia merkitsemään opiskelijalistaan nimensä kohdalle N

tai R. Kirjaimet ilmaisivat, oliko opiskelija neiti vai rouva. Täten Siimes pystyi puhut-

telemaan oppilaita erityisellä tavalla.76

8. ”Muistoja historiallisesta ensimmäisestä vuodesta” – Fideksen ilmestys

Heti ainejärjestön perustamisen jälkeisenä keväänä Fides Ostiensiksen hallitus päätti

ruveta julkaisemaan omaa lehteä. Ensimmäisen lehden oli tarkoitus kertoa ”muistoja

historiallisesta ensimmäisestä vuodesta”. Lehteen todettiin kuuluvan kirjoituksia aine-

järjestön hallituksen jäseniltä, yliopiston henkilökunnalta sekä muilta vierailijoilta ja

esimerkiksi tiivistelmiä opiskelijoiden tutkielmista. Asiapitoisten artikkelien ohessa

oli opiskelijoiden laatimia hupitekstejä. Ensimmäiset lehdet tulostettiin Joensuun seu-

rakuntakeskuksen monistuskoneella ja ne olivat mustavalkoisia77. Alusta alkaen lehti,

jonka nimeksi tuli Fideksen ilmestys, julkaistiin vuosijuhlan yhteydessä ja se jaettiin

opiskelijoille, juhlavieraille, kannatusjäsenille sekä kesällä valituille uusille opiskeli-

joille.

Ensimmäisen Fideksen ilmestys -lehden aloitti puheenjohtaja Marjut

Häkkisen kirjoitus ”Etsivä löytää paikkansa”. Häkkinen kertoi Fides Ostiensiksen toi-

minnan tehokkuudesta suhteessa jäsenmäärän vähäisyyteen. Koska jäseniä oli vähän,

oli mahdollista saada oma äänensä kuuluviin tavallista helpommin. Hän kertoi, että

syksyllä 1998 teologian opiskelijat olivat siirtymässä humanistisen tiedekunnan alai-

suuteen, ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitokseen. Ainejärjestön merkit-

tävimmiksi tehtäviksi Marjut Häkkinen totesi kirjoituksessaan puitteiden luomisen

opiskelijoiden toiminnalle sekä tarvittaessa kannanottojen laatimisen.

75 FOA Hallituksen ptk 8.4.1998. 76 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017. 77 FOA Hallituksen ptk. 9.4.2003.

27

Yleisen teologian professori Reijo E. Heinonen kirjoitti otsikolla ”Uusi

mahdollisuus opiskella teologiaa”. Hän kertoi, millainen Joensuun yliopiston teolo-

gian profiili oli. Joensuussa painopisteiksi nousivat hänen mukaansa rajaseutujen eku-

meeninen yhteistyö, kielitarjonta ja mahdollisuus opiskella ortodoksisen teologian

kursseja. Muita painopisteitä olivat globaali etiikka sekä arvokeskusteluihin perehty-

minen ja osallistuminen, sillä ne olivat Heinosen mukaan tärkeitä aiheita katsomusai-

neiden opettajille. Eräänä painopistealueena oli myös yhteiskunnallisesti suuntautu-

neille teologian opiskelijoille tarjottu niin sanottu katsomusjournalistiikka, jossa tär-

keää oli teologinen, eettinen ja uskontotieteellinen asiantuntemus.

Opiskelija Kati Naukkarinen kertoi tekstissään ”Mistä on teologian

maisterit tehty?” siitä, että Joensuun yliopistossa voi suorittaa teologian maisterin, li-

sensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Naukkarinen esitteli teologisia oppialoja sekä tutkin-

toon kuuluvia yleissivistäviä humanistisia ja filosofisia oppiaineita. Hän totesi, että

Joensuussa pääaineeksi voi valita kirkkohistorian, käytännöllisen teologian ja uskon-

nonpedagogiikan. Naukkarinen totesi myös, että Joensuussa valmistuttiin joko opetta-

jaksi tai teologian ja katsomustiedon asiantuntijaksi.

Evankelisluterilaisen uskonnon lehtori Virpi Mäkinen esitteli ensimmäi-

sessä Fideksen ilmestys -lehdessä omaa väitöskirjakäsikirjoitustaan otsikolla ”Köyhän

oikeudet, rikkaan velvollisuudet: myöhäiskeskiaikainen kontribuutio yksilönoikeuk-

sien synnylle”. Toisena tutkielmatiivistelmänä ensimmäisessä lehdessä oli Anu Salon

kirjoitus ”Lars Levi Laestadiuksen käsitys luonnonfilosofiasta vaalisaarnassa 1848”.

Kirjoitelma pohdiskeli Laestadiuksen suhdetta luontoon, kasveihin ja eläimiin, erityi-

sesti kaloihin.

Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kirjoitti lehteen tervehdyksen ”Kilpa-

laulannasta vuoroylistykseen”. Tekstin otsikko oli lainattu professori Jouko Martikai-

selta, joka oli puhunut teologian opetuksesta Joensuussa ennen sen aktuaalista toteu-

tumista. Tarnanen esitteli omaa ja yhteistä toivetta siitä, että Joensuuhun saataisiin

kahden itsenäisen laitoksen muodostama ekumeeninen teologinen tiedekunta. Hän

myös totesi, että joitakin toimenpiteitä tätä tavoitetta kohden oli saatettu jo tehdä. Tar-

nanen kertoi kirjoituksessaan omasta roolistaan suhteessa ainejärjestöön. Hänet oli

alusta alkaen kutsuttu mukaan, ja hän oli antanut henkistä ja fyysistä tukea opiskeli-

joille. Merkittävänä toimintana Tarnanen mainitsi hiljaisen huoneen78 hartaushetket.

78 Hiljaisesta huoneesta Sanansaattaja Joensuusta 1/1996, 17.

28

Kirjoituksessa nostettiin esille myös se, että vuorovuosin yliopiston avajaisjumalan-

palvelus vietettiin ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa, kuitenkin ekumeenisesti.

Syksyn 1998 avajaisjumalanpalvelus oli pyhän Nikolaoksen kirkossa, jossa liturgina

oli kirkkoherra Kalevi Kokkonen ja saarnaajana piispa Wille Riekkinen.

Uskonnon lehtori Raija Turunen kirjoitti ”Ajatuksia uskonnonopettajan

työstä armon vuonna 1998”. Hän kertoi iloitsevansa nuorten ihmisten kohtaamisesta

ja siitä, että sai keskustella oppitunneilla asioista ”maan ja taivaan väliltä”. Uskonnon-

tuntien erityispiirteeksi hän totesi sen, että opettaja kyseli ja kuunteli oppilaittensa mie-

lipiteitä. Kirjoituksessaan Turunen osoitti myös kunnioitusta professori Reijo E. Hei-

nosen ohjaukselle ja opetukselle.

”Puolesta tieteen ja tutkinnon”-kirjoituksessa Kati Naukkarinen kertoi

pro gradu -sanaparin etymologiasta ja sanaparin itsessään synnyttämistä filosofisista-

kin merkityksistä. Naukkarinen esitteli myös oman pro gradu -tutkielman kirjoittami-

seen liittyvää työprosessia.

Ensimmäisen lehden lopussa oli Fides Ostiensiksen puheenjohtajan

Marjut Häkkisen kirjoitus ”Rakas päiväkirja - otteita teologian opiskelijan vuodesta”.

Kyseessä oli päiväkirjamuodossa kirjoitettu teksti, joka kattoi ajanjakson syyskuusta

1997 huhtikuuhun 1998. Kirjoitus alkoi kuvauksella ensimmäisestä päivästä yliopis-

tolla, seurakunnan oppilaitostyön merkityksen korostamisella sekä kertomuksella ai-

nejärjestö Fides Ostiensiksen perustamisesta. Kevätkaudella päiväkirjaan pääsivät yh-

teinen toiminta muiden opiskelijoiden kanssa ja helsinkiläisen sisarjärjestön TYT:n

vuosijuhlat, jotka inspiroivat tulevia Fides Ostiensiksen vuosijuhlia. Mukana oli myös

ajatuksia siitä, että yhteiset luennot olivat opiskelijan kannalta parempia kuin vain tent-

teihin lukeminen. Kirjoitus reflektoi ensimmäisen vuoden kollektiivista stressiä ten-

teistä sekä esimerkiksi klassisista kielistä. Lehden lopussa oli lyhyt tervehdys uusille

opiskelijoille tutor-opiskelijoiden laatimana.79

Toisen Fideksen ilmestys -lehden kannessa oli ensimmäistä kertaa julki-

sessa käytössä ollut Fides Ostiensiksen kala-aiheinen logo. Lehden alussa oli emerita-

puheenjohtaja Marjut Häkkisen kirjoitus ”Talvihorroksesta kevätväsymykseen”, jossa

hän rohkaisi uusia ja vanhoja teologian opiskelijoita muistamaan lomailun tärkeän

merkityksen.

79 FOA Fideksen ilmestys 1998.

29

Professori Reijo E. Heinonen antoi opiskelijoille vinkkejä otsikolla

”Kolme hyvää syytä opiskella uskonnonopettajaksi”. Hän kertoi, että uskonnon asian-

tuntijoita tarvittiin opettamaan yhteisiä arvoja globaalissa maailmassa. Heinonen totesi

myös, että vuorovaikutus oppilaiden kanssa rohkaisi opettajia pohtimaan teologisia

kysymyksiä. Hänen mukaansa tärkeänä puolena uskonnon opettamisessa oli se, että

opettaja opetti nuorille eettistä vastuuta.

”Mikä ihmeen Fides?!” -kirjoituksessa teologian opiskelijat Sinikka Hil-

tunen ja Minna Ursin kertoivat ainejärjestön menneistä ja tulevista tapahtumista. Vuo-

den aikana oli järjestetty muun muassa teologi- ja raamattuiltoja sekä teologiyö Ont-

tolassa ja opiskelijoiden kohtaamisia humanistisen tiedekunnan kahviossa. Vuoden ai-

kana oli vierailtu Kuopion piispan Wille Riekkisen luona; keväällä vietettäisiin Fides

Ostiensiksen vuosijuhlia. Edellisen vuoden tapaan kirjoittajat totesivat, että ainejärjes-

tön pienen jäsenmäärän ansiosta oman äänensä ja omat kehitysideansa sai helposti

kuuluviin. Kirjoitukseen sisältyi tervehdys tuleville uusille teologian opiskelijoille.

Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kertoi kirjoituksessaan teologian kou-

lutuksesta ja opiskelusta. Hän totesi, että teologian opiskelu oli ”yleissivistävä matka

moninaisissa tieteissä”. Hän kertoi, että teologian opiskelijat perehtyivät muun muassa

historiaan, filosofiaan ja kieliin. Tärkeänä Tarnanen piti myös sitä, että he oppisivat

kunnioittavan ja keskustelutaitoa korostavan asenteen muita ihmisiä kohtaan. Kristil-

liseen ihmiskuvaan nojaten Tarnanen totesi, että teologian opiskelijan olisi myös hyvä

oppia nöyryyteen ja epäkilpailullisuuteen.

”Akateemiset hypyt”-kirjoituksessa lehtori Petri Järveläinen rinnasti

opiskeluaikaiset allegoriset hypyt runoilija Osip Mandelštamin psykoottiseen hyppyit-

semurhayritykseen, jonka jälkeen Mandelštam parantui oireistaan. Järveläinen esitti,

että opiskelu ja akateemisuus yleisesti olivat riskin ottamista. Allegorisesti hän vertasi

psykoottisia hallusinaatioita kiintymiseen vanhoihin tapoihin ja tutkimustuloksiin.

Niistä olisi kirjoittajan mukaan tärkeää niin sanotusti hypätä pois.

Uskonnon auskultantti Kati Naukkarinen kirjoitti lehteen siitä, millaista

oli olla ensimmäinen luterilaisen uskonnon auskultoija Joensuussa. Naukkarinen to-

tesi, että oppilaat eivät olleet yhtä innoissaan uskonnosta kuin auskultantti. Hän kertoi

myös yhteistyöstään normaalikoulun lehtori Juhani Sainion ja lehtori Virpi Mäkisen

kanssa. Opiskelijatasolla hän kertoi, että historian ja äidinkielen auskultantit tekivät

yhteistyötä.

Professori Reijo E. Heinonen kirjoitti omasta erityisalastaan eli globaa-

lista etiikasta. Hän totesi, että 1900-luvun oli ajateltu olevan sosiaalitieteiden vuosisata

30

ja tulevan 2000-luvun etiikan tutkimuksen vuosisata. Heinonen korosti kirjoitukses-

saan sitä, että esimerkiksi lehdistöllä oli merkittävä eettinen velvollisuus ja vastuu.

Professori Hans Küngiin viitaten Heinonen totesi, ettei maailmanrauhaa voitu saavut-

taa ilman uskontojen ja myös etiikan tuntemista.

Lehden loppuosissa oli humoristinen kysymys ja vastaus -palsta, johon

teologian opiskelijat olivat saaneet lähettää kysymyksiään. Lehden takakanteen oli

painettu teologien itse sepittämä kappale Globaali maailma, joka oli sovitettu tunnet-

tuun Satumaa-kappaleeseen. Kappale viittasi professori Reijo E. Heinosen erityiskiin-

nostukseen.80

Kolmas Fideksen ilmestys alkoi puheenjohtaja Kimmo Jaatilan kirjoi-

tuksella, jonka otsikkona oli ”Suvaita - vai kohdata aidosti?”. Kirjoituksessa hän pohti

liberaalia filosofista etiikkaa. Hän myös esitteli lehden aihepiirin ja teeman, joka oli

kutsumus.

Professori Reijo E. Heinonen pohdiskeli kirjoituksessaan uskonnonopet-

tajien työllisyystilannetta. Hän käsitteli uusimpia tutkimustuloksia ja esimerkiksi sitä,

että Suomessa oli paljon muodollisesti päteviä opettajia. Suurten ikäluokkien eläköi-

tymisen johdosta uskonnonopettajiksi valmistuvilla oli Heinosen mukaan hyvät mah-

dollisuudet työmarkkinoilla.

Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja Tiina Rissanen kirjoitti aine-

järjestön toiminnasta ja tapahtumista. Hän totesi, että opiskelijamäärän kasvun joh-

dosta myös ainejärjestön toiminta oli monipuolistunut. Rissasen mukaan yhteydenpito

Helsingin ja Turun teologianopiskelijoiden suuntaan oli voimistunut. Perinteisesti kir-

joituksessa todettiin, että vähäisen jäsenmäärän takia omat ideansa saisi helposti tuotua

yhteiseen keskusteluun. Rissanen pyrki hahmottamaan kirjoituksessaan Joensuun teo-

logian opiskelijoiden ainutlaatuisuuden.

”Teologin kutsumus” -kirjoituksessa Savonlinnan kristillisen opiston

rehtori Teuvo V. Riikonen viittasi erinäisiin raamatunkohtiin ja liitti ne omiin näke-

myksiinsä lehden teemasta, kutsumuksesta.

Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kirjoitti kutsumuksesta sekä pappislu-

pauksen olemuksesta ja merkityksestä maailmassa ja kosmoksessa. Kirjoitus sisälsi

teologin pohdintaa elämästä, ja esille nousi kysymys siitä kuka ymmärtää ja hahmottaa

täydellisesti kaiken. Tarnanen totesi, että teologian opiskelijoiden taakaksi tulivat tra-

ditio, pappislupaus, mielikuvat, odotukset ja toiveet.


31

Aikaisempien vuosien puheenjohtaja Marjut Häkkinen pohdiskeli kirjoi-

tuksessaan kuuden miljardin ihmisen maailmankatsomusta sekä näiden uskon- ja to-

tuudenvarmuutta, kuinka se oli monimuotoista. Häkkinen myös esitteli runoilija Mi-

guel de Unamunon elämää ja hänen uskonratkaisujaan sekä esimerkiksi apostoli Tuo-

maan elämää.

Uskonnon auskultantti Minna Ursin kirjoitti omista kokemuksistaan,

jotka koskivat opetusharjoittelua. Hän totesi, että konstruktiivinen oppimiskäsitys oli

merkittävä suuntaus. Hän kirjoitti siitä, miten oli kehittynyt harjoittelun aikana, sekä

siitä, että uskonnon ja ruotsin opettajat olivat samanlaisessa tilanteessa, sillä kumman-

kaan oppiaineesta ei ylenpalttisesti pidetty. Ursin myös pohti uskonnonopetuksen ase-

maa suomalaisessa koululaitoksessa sekä kirkon ja koulun eroa nykyhetkellä ja tule-

vaisuudessa.

Käytännöllisen teologian lehtori Paavo Kettunen esitteli kirjoituksessaan

”Kutsuttuna sielunhoitajaksi” sielunhoidon syvintä olemusta. Hän pohti, miten sielun-

hoitaja itse huolehtisi omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Kettusen mukaan

Joensuussa olisi mahdollista opiskella lisää sielunhoidosta erityisesti hänen johdol-

laan.

Ainejärjestön puheenjohtaja Kimmo Jaatila kirjoitti vielä koulun ja seu-

rakunnan yhteistyöstä. Hän pohjasi näkemyksensä siihen, että oli aiemmin toiminut

nuorisotyönohjaajan viransijaisena sekä oli myöhemmin suuntautumassa koululaitok-

sen palvelukseen.

Edellisvuoden ”teologi kysyy - teologi vastaa”-palsta oli herättänyt

suurta kiinnostusta, ja täten myös kolmannessa Fideksen ilmestys -lehdessä oli mu-

kana tällainen palsta. Lehteen oli lisäksi otettu mukaan humoristinen teologisanasto,

jossa teologian alan laina- ja sivistyssanoille annettiin uusia suomennoksia ja asiasi-

sältöjä.

Neljännen Fideksen ilmestys -lehden ensimmäinen kirjoitus oli sen vas-

taavan päätoimittajan ja ainejärjestön puheenjohtajan Kimmo Jaatilan kirjoitus ”Tor-

nihuhuja”, jossa hän pohti teologian opiskeluun liittyviä huhuja ja juoruja. Hän totesi,

että monet uskoivat suoraan niin kutsuttuihin vaihtoehtoisiin totuuksiin. Ainejärjestön

puheenjohtaja siirsi katseensa myös tammikuuhun 2002, jolloin Joensuussa aloittaisi

oma teologinen tiedekunta. Hän totesi, että suomalainen teologinen tiedekunta perus-

tettiin kerran 500 vuodessa, ja hän osoitti kiitosta teologisen koulutuksen kehittymi-

seen vaikuttaneille henkilöille.

32

Professori Reijo E. Heinonen kirjoitti uudesta uskonnonvapauslaista ja

sen vaikutuksesta uskonnonopetukseen. Hän pohti laajemminkin uskonnonopetuksen

merkitystä ja yleistä kehittymistä. Pienen tauon jälkeen tutkielmatiivistelmät tekivät

paluun Fideksen ilmestys -lehteen, sillä Satu Mansukoski-Immonen esitteli lehdessä

omaa pro gradu -tutkielmaansa, joka käsitteli kuolemaa lukion oppikirjoissa 1960-,

70-, 80- ja 90-luvulla. Oppilaitospastori Tiina Tarnanen pohti kirjoituksessaan ylei-

sesti kristillistä elämää ja ihmisyyttä.

Klassisten kielten lehtori ja eksegetiikan dosentti Lauri Thurén otsikoi

kirjoituksensa ”Mikä ihmeen Fides?”. Thurén esitteli Fides Ostiensis -sanan latinan-

kielistä etymologiaa ja lausumista. Hän kirjoitti myös teologisen tieteenalan erityis-

luonteesta yliopistolaitoksessa. Opiskelijoille hän osoitti ajatuksen siitä, että yliopis-

toteologia ei ollut rippikoulua vaan vakavaa tiedettä.

Entinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen kirjoitti teologian opiskelun ja

teologian yleisen olemuksen erityispiirteistä. Hän käsitteli myös sitä, millaisia stereo-

typioita teologian opiskelija saattoi opiskelun ja elämän aikana kohdata. Kaiken tasa-

puolisuuden nimissä Häkkinen kuitenkin totesi, että kirjoitus oli hänen oma ”subjek-

tiivis-objektiivinen kokemuksensa”.

Opiskelija Erja Vepsäläinen kirjoitti lehteen vuoden 2000 helmikuun lo-

pulla pidetystä Fides Ostiensiksen hiljaisuuden retriitistä. Retriittiin oli osallistunut

viisi osanottajaa, ja se oli pidetty Taukoluostari Lehtolinnassa Liperissä. Mukana oli-

vat olleet myös Tiina Tarnanen sekä Lehtolinnan omistaja. Kirjoitukseen kuului haas-

tattelu osallistujien kokemuksista ja ajatuksista.

”Palo Lutherin pöytäpuheista”-osion alta löytyi tekstikatkelmia Lutherin

pöytäpuheista, jotka retoriikan ja kontekstinsa puolesta olivat verrattain humoristisia

nykylukijalle. Muita humoristisia kirjoituksia olivat Terhi Niemisen ja Anne Lipposen

kirjoitelma ”Toivanen ja Blomqvist linnunradan laidalla”, jossa he kirjoittivat oppikir-

jansa pohjalta kreikan kielen aikamuodoista ja aikamatkailusta. Lehden lopussa oli

humoristinen varjo-opintosuunnitelma ”teologin tehtäviin valmistavan suuntautumis-

vaihtoehdon perusopinnot”-kokonaisuudesta, johon kuului muun muassa purjehdusta,

kotiviinin valmistusta, Turun kulttuuria, chat-sielunhoitoa ja uskontomonologia. Uu-

sille opiskelijoille oli osoitettu mainos, jossa kerrottiin lyhyesti ainejärjestön tapahtu-

mista ja vaikuttamismahdollisuuksista ainejärjestössä.81


33

Fideksen ilmestys -lehden ensimmäisissä numeroissa oli aina mukana

professori Reijo E. Heinosen kirjoitus. Kirjoitukset käsittelivät ajankohtaisia aiheita

tai Heinosen omia tutkimusintressejä. Muukin opetushenkilökunta kirjoitti alkuvai-

heessa lehteen verrattain aktiivisesti. Jokaiseen lehteen antoi oman kirjallisen panok-

sensa myös oppilaitospastori Tiina Tarnanen. Hupikirjoituksia oli noin yksi lehteä

kohden. Alkuvaiheen lehti oli siis painottunut asiapitoisiin artikkeleihin. Lehtien väli-

tyksellä lukija sai poikkileikkauksen ainejärjestön menneestä, silloisesta ja tulevasta

toiminnasta.

9. Edunvalvontatyö yliopistohallinnossa muotoutuu

Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päätti keväällä 1998, että elokuusta

1998 alkaen ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitoksesta tiedekuntaneuvos-

toon tulisi kolme opiskelijaedustajaa ja näiden varajäsenet, jotka eivät olleet henkilö-

kohtaisia. Fides Ostiensiksen ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen oli tiede-

kuntaneuvoston opiskelijajäsenenä elokuusta 1998 joulukuuhun 2001.82 Opiskelija-

edustajana Marjut Häkkinen muun muassa ehdotti, että käytännöllisen teologian pro-

fessuurin virantäytössä painotettaisiin hakijoiden sielunhoidon ja pastoraaliteologian

osaamista.83

82 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 22.4.1998 läsnäolijat. 83 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017.

34

III Teologisen tiedekunnan aika 2002–2009 1. Opettajien ja opiskelijoiden määrä kasvaa Tammikuussa 2002 Joensuun yliopistossa aloitti toimintansa kaksilaitoksinen teologi-

nen tiedekunta, ortodoksisen teologian laitoksen ja läntisen teologian laitoksen yhteen-

liittymä.84

Teologisen tiedekunnan aikana opetusvirkojen tilanne kehittyi siten, että

vuonna 2002 aloitti vakinaisena professorina Paavo Kettusen ja Lauri Thurénin lisäksi

Eeva Martikainen, jonka ala oli systemaattinen teologia.85 Joulukuussa 2002 aloitti

teologian tohtori Jouko Kiiski käytännöllisen teologian ja elokuussa 2003 dosentti

Jouko Talonen kirkkohistorian lehtorina.86 Samaan aikaan klassisten kielten ja ekse-

getiikan lehtoriksi tuli teologian tohtori Anssi Voitila. Yleisen teologian professori

Reijo E. Heinonen jäi eläkkeelle marraskuussa 2003. Hänen tilallaan kirkkohistorian

professorina aloitti marraskuun alussa 2003 dosentti Hannu Mustakallio.87 Syksyllä

2004 teologian tohtori Tapani Innanen aloitti uskonnonpedagogiikan virkaa tekevänä

professorina teologisessa tiedekunnassa.88 Uskonnonpedagogiikan varsinaisena pro-

fessorina toimi vuosina 2007–2012 Antti Räsänen. Hänen työpanoksestaan osa (40 %)

kuului kasvatustieteiden tiedekuntaan, sittemmin soveltavan kasvatustieteen ja opetta-

jankoulutuksen osastoon.89 Tammikuussa 2005 dosentti Ilkka Huhta aloitti työnsä

kirkkohistorian lehtorina Jouko Talosen siirryttyä kirkkohistorian professoriksi Hel-

sinkiin.90

Uutena opintokokonaisuutena vuonna 2009 alkoivat 20 opintopistettä

käsittävät vapaaehtoiset sielunhoidon soveltavat opinnot.91 Samaan aikaan luterilaisen

kirkon rahoittamassa lahjoitusvirassa soveltavien opintojen yliopistonlehtorina aloitti

teologian tohtori Heikki Salomaa.92

84 Ryökäs 2003; Mustakallio 2005, 3; Kettunen 2006, 527; Nevala 2009, 445–446. 85 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 26.11.2002 § 3, liite 3; Suomen professorit 2008, 430–431, 739. 86 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 20.5.2003 § 3, liite 3 a–b. 87 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 17.6.2003 § 1, liite 1 a–e; § 2, liite 2. 88 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 14.3.2006 § 2. 89 Teol. tdk. opinto-opas 2004–2009; Teologian opiskelijan opas 2009–2010; Teologian osaston opinto-opas 2010–2012. 90 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 16.11.2004 § 6, liite 6. 91 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 13.1.2009 § 4, liite 4. 92 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 19.5.2009 § 4, liite 4.

35

Taulukko 3. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2002–2009 hakeneet ja

hyväksytyt opiskelijat suuntautumisvaihtoehdoittain 93

A-linja


2002 133 38 29

2003 123 43 35

2004 130 45 35

2005 162 40 25

2006 204 46 23

2007 159 49 31

2008 194 53 27

2009 169 45 31

B-linja


2002 57 10 18

2003 34 7 21

2004 38 12 32

2005 67 9 13

2006 67 13 19

2007 62 13 21

2008 49 13 27

2009 54 10 20

C-linja


2003 32 5 10

2004 15 5 33

2005 48 5 10

2006 35 8 23

2007 38 9 24

93 Kajava-Huhta 2006; Internet-lähteitä: Teologian aloituspaikat ja hakijamäärät 2006–2009; Yhteis-haun valinnat, sitova vastaanotto tai kirjautuneet, teologian osasto/teologinen tiedekunta 2009–2016.

36

2008 23 7 30

2009 33 8 24

Kirkon virkaan pätevöittävälle eli A-linjalle hyväksyttiin vuosittain kutakuinkin sama

määrä eli noin 40–50 opiskelijaa. Hakijamäärässä esiintyi vaihtelua muutamien kym-

menien henkilöiden verran. Ensimmäisen kerran yli 200 hakijan päästiin vuonna 2006.

Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon eli B-linjan hakijamäärissä oli pientä aaltolii-

kettä. Tutkittavalla kaudella B-linjalle hyväksyttyjen määrä vaihteli jonkin verran.

Kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehtoon eli C-linjalle alkoi haku vuonna

2003. Vanhan yleisen teologian hengessä tämä linja ei varsinaisesti pätevöittänyt mi-

hinkään. C-linjan hakijamäärät vaihtelivat jonkin verran, mutta hyväksyttyjen määrä

pysyi alle kymmenenä.

Vuodesta 2002 alkaen teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden

määrä rupesi kasvamaan. Opetusvirkojen määrän kasvu näkyi valmistuneiden pro

gradu -tutkielmien määrän kasvuna. Vuonna 2002 teologian maisteriksi läntisen teo-

logian koulutusohjelmasta valmistui neljä opiskelijaa. Vuonna 2003 heitä oli 11,

vuonna 2004 14 ja vuonna 2005 jo 18.94 Vuonna 2006 läntisen teologian koulutusoh-

jelmasta valmistui teologian maisteriksi 24 opiskelijaa, vuonna 2007 42, vuonna 2008

36 ja teologisen tiedekunnan viimeisenä vuonna 36.95 Keväällä 2003 Joensuun yliopis-

tosta valmistui ensimmäinen teologian maisteri, joka oli suorittanut kaikki teologian

opintonsa Joensuun yliopistossa ja sai luterilaisen kirkon pappisvihkimyksen.96

2. Hallituksen työskentely vakiintuu

Ensimmäiseen teologisen tiedekunnan piirissä toimineeseen Fides Ostiensiksen halli-

tukseen valittiin puheenjohtajaksi Sanna Pärnänen ja sihteeriksi Heta Piirainen.

Muissa luottamustehtävissä toimivat Henna Yli-Kiikka, Kirsi Nevalainen, Emilia Tee-

rikangas, Tero Kalpio ja Kimmo Jaatila. Jaatila oli täten toiminut hallituksen jäsenenä

neljä vuotta.97 Vuonna 2003 ainejärjestön hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Tero

Kalpio ja sihteeriksi Kaisa Salomaa. Muissa tehtävissä toimivat Henna Salo (ent. Yli-

94 Kajava-Huhta 2006. 95 Internet-lähteitä: Tilastot valmistuneista maistereista 2006–2009. 96 Mustakallio 2005. 97 FOA Syyskokouksen ptk 2.10.2002. Luottamushenkilöistä myös liite 1.

37

Kiikka), Anna Flöjt, Kirsi Nevalainen, Terho Viitasaari ja Miika Turunen.98 Vuodeksi

2004 Fides Ostiensiksen puheenjohtajaksi valittiin Henna Salo ja sihteeriksi Jenny Ny-

man. Hallituksessa olivat mukana myös Salla Haponen, Maria Niinivaara, Milla Yli-

Pietilä, Sanna Husso, Miika Turunen ja Paula Kokko. Niina Lehmusoksa toimi halli-

tuksessa marraskuuhun 2004 asti, minkä jälkeen hänen tilalleen tuli Jussi Herranen.99

Syksyllä 2005 Fides Ostiensiksen syyskokouksessa uudeksi puheenjoh-

tajaksi valittiin Antti Toivio ja sihteeriksi Paula Kokko. Hänen hallitukseensa kuului-

vat myös Satu Konsti, Milla Yli-Pietilä, Jussi Herranen, Henna Salo, Sanna Husso,

Johanna Ämmälä ja Tuire Järvi. Henna Salo toimi hallituksessa siis yhteensä neljä

vuotta.100 Vuonna 2006 ainejärjestön hallituksen muodostivat puheenjohtaja Elina Hy-

nysen johdolla sihteeri Mikko Kuri, Tuire Järvi, Salla Haponen, Mira Vaha, Jussi Her-

ranen, Kaisa Holli, Janne Turunen, Anni Hyvärinen, Simo Parni, Pasi Hakkarainen ja

Inka-Riina Valtonen.101

Fides Ostiensiksen kymmenvuotisjuhlavuoden syksyllä ainejärjestön

hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Salla Haponen ja sihteeriksi Kaisa Holli. Pu-

heenjohtajan alaisuudessa toimivat myös Sanna Lietepohja, Anni Hyvärinen, Heidi

Rahkonen, Inka-Riina Valtonen, Tuire Järvi, Johanna Tykkyläinen, Eeva Niemeläi-

nen, Mikael Taylor, Jukka Honkanen ja Matti Kivilahti. Haposen puheenjohtajuuden

aikana aloitettiin sääntömuutosprosessi. Muutoksen tavoitteena oli tehdä hallituskau-

desta kalenterivuoden mittainen.102

Viimeiseksi teologisen tiedekunnan piirissä toimineeksi Fides Ostiensik-

sen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sanna Lietepohja ja sihteeriksi Johanna Tyk-

kyläinen. Muita hallituksen jäseniä olivat Matti Kivilahti, Mira Yletyinen, Jukka Hon-

kanen, Elena Martikainen, Sami Siltanen, Marja Juntunen, Johannes Lehtinen, Heidi

Rahkonen, Mikael Taylor ja Emmi Haring.103

Tutkittavalla kaudella ainejärjestön hallituksessa oli aina naisenem-

mistö.104

Alkuvuodesta 2003 Fides Ostiensis esitti kannanoton tenttitulosten vii-

pymisestä. Kannanotossa todettiin, että läntisen teologian laitoksessa ei noudatettu

98 FOA Syyskokouksen ptk 24.9.2003. 99 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004. 100 FOA Toimintakertomus 2005–2006. 101 FOA Toimintakertomus 2006–2007. 102 FOA Hallituksen ptk 29.11.2007; Salla Romon tiedonanto 23.9.2017. 103 FOA Toimintakertomus 2008–2009 104 Liite 2.

38

kahden viikon tarkastusaikaa eikä tenttitulosten asianmukaista julkistamista ilmoitus-

taululla. Asiaan toivottiin parannusta opiskelijoiden oikeusturvan ja yleisten opiskeli-

joille koituvien ongelmien tähden. 105

Joensuussa perustettiin toukokuussa 2003 Karjalan teologinen seura

(KTS). Heti alussa KTS pyysi Fides Ostiensikselta opiskelijaedustajan hallitukseensa.

Siitä lähtien ainejärjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on kuulunut KTS:n hal-

litukseen, jossa hänellä on ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus.106 Lokakuussa 2003 Fides

Ostiensiksen hallitus pohti ylioppilaskunnan edustajistovaalien yhteydessä omaa po-

liittista kantaansa. Ainejärjestön hallitus totesi, että sen poliittinen kanta oli neut-

raali.107

Lokakuussa 2003 hallitus otti kantaa patristiikan opintojen oppikirjoihin

ja niiden opintoviikkokorvaavuuksiin. Hallitus totesi, että kirjastossa oli vain muuta-

mia kappaleita tiettyjä kirjoja ja nekin 600 sivun englanninkielisestä tekstistä huoli-

matta korvasivat vain yhden opintoviikon. Asia päätettiin viedä eteenpäin tiedekunta-

neuvostoon, jonka toivottiin antavan tarkkoja ohjeita korvaavuuksista.108 Hallitus

myös otti osaa syksyllä järjestettyyn dekaani Reijo E. Heinosen jäähyväisluentoon

sekä siihen liittyneisiin oheistapahtumiin. 109

Fides Ostiensis otti loppusyksystä 2004 kantaa siihen, että läntisen teo-

logian laitosneuvosto piti ainejärjestön mielestä liian harvoin kokouksia. Vähäisten

kokousten takia opiskelijoiden ääntä ei aina saatu kuuluviin heitä itseään koskevissa

asioissa. Lokakuun lopussa viesti annettiin tiedoksi laitosneuvostolle, ja sen jälkeen

asia palautteiden valossa korjaantui.110 Fides Ostiensiksen hallitus lähetti kannanoton

humanistisen ja teologisen tiedekunnan hallintopäällikölle loppuvuodesta 2003. Kan-

nanotto koski ilkivaltaa, joka kohdistui ruotsin kielen opiskelijoiden ilmoitustauluun.

Syyllisinä pidettiin henkilöitä, jotka vastustivat ruotsin kielen opiskelun pakolli-

suutta.111

Loppuvuodesta 2004 Fides Ostiensis lähetti kannanoton Oulun hiippa-

kunnan piispalle Samuel Salmelle. Kannanotto liittyi puheeseen, jonka tämä oli pitänyt

piispainkokouksessa Oulussa. Puheessaan Salmi oli esittänyt, että pohjoiset alueet

huomioon ottaen myös Oulun yliopistossa pitäisi aloittaa teologian koulutus. Fides

105 FOA Hallituksen ptk 27.1.2003. 106 FOA Hallituksen ptk 8.5.2003; Mustakallio 2013. 107 FOA Hallituksen ptk 1.10.2003. 108 FOA Hallituksen ptk 14.10.2003. 109 FOA Hallituksen ptk 11.3.2003. 110 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004. 111 FOA Hallituksen ptk 28.10.2003.

39

Ostiensis oli huolissaan oman tiedekuntansa rahoituksesta. Ainejärjestön kirjeessä to-

dettiin, että Joensuussa opiskeli runsaasti pohjoisilta alueilta tulevia opiskelijoita, jotka

halusivat myös tulevaisuudessa työllistyä kyseisellä alueella. Piispa Salmen ehdottama

hanke ei kuitenkaan koskaan saanut taloudellisia resursseja ja tukea taakseen.112

Alkuvuodesta 2005 Fides Ostiensiksen hallituksen edustaja kävi tapaa-

massa yliopiston rehtoria Perttu Vartiaista. Ainejärjestölle oli annettu palautetta siitä,

että soveltaviin opintoihin oli joissakin tilanteissa valittu ensimmäisen vuosikurssin

opiskelijoita vanhempien vuosikurssien sijasta. Palautetta oli tullut myös siitä, että so-

veltavissa opinnoissa opiskelijoilla oli teetetty liikaa töitä. Kyselyissä oli noussut esille

pohdintoja siitä, että juuri soveltavat opinnot ja kielikeskuksen järjestämät kurssit hi-

dastivat opintoja. Palaute esitettiin soveltavien opintojen neuvottelukunnalle, jossa

myös ainejärjestöllä oli edustaja.113

Fides Ostiensiksen syyskokouksessa 2005 ainejärjestön hallitukseen li-

sättiin yksi uusi paikka. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli spiritualiteettivastaava,

jonka tehtävänä oli huolehtia ainejärjestön hengellisestä toiminnasta sekä yhteydenpi-

dosta alueen seurakuntiin.114 Syksyllä 2006 lanseerattiin Fides Ostiensiksen oma aka-

teeminen nauha, jonka värityksenä oli Joensuun vaakunan värit punainen ja musta sekä

teologian väri violetti.115 Loppuvuodesta 2005 Fides Ostiensis esitti Joensuun yliopis-

ton tilatyöryhmälle kirjallisen perustelun siitä, että ainejärjestö tarvitsi oman tilan yli-

opiston alueelta.116 Omia tiloja kyseltiin useasti myöhemminkin, mutta puheenjohtaja

Salla Romo (ent. Haponen) muisteli, että kaikkiin tilapyrkimyksiin tuli ”täystyrmäys”

tiedekunnan henkilöstöltä. Mielenosoituksellisesti Fides Ostiensiksen hallitus pohti

oman puolijoukkueteltan kasaamista tai korsun rakentamista tiedekunnan pihaan.117

Syksyllä 2006 ainejärjestön tietoon tuli päätös siitä, että Savonlinnan

kampuksella toiminut kansainvälisen viestinnän laitos (KVL) siirtyisi Joensuun kam-

pukselle. Teologian opiskelijoita asia koski siten, että KVL:n sijoituspaikaksi Joen-

suussa oli eräissä kaavailuissa suunniteltu silloisia teologisen tiedekunnan tiloja. Teo-

logiselle tiedekunnalle ei kuitenkaan ollut suunniteltu korvaavaa tilaa. Joensuussa toi-

mivat teologian opiskelijoiden ainejärjestöt keräsivät adressin, joka liittyi tilojen siir-

112 FOA Fides Ostiensiksen vastine Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmelle 10.11.2004; hallituk-sen ptk 30.11.2004. 113 FOA Hallituksen ptk 7.3.2005. 114 FOA Toimintakertomus 2005–2006. 115 FOA Hallituksen ptk 2.10.2006. 116 FOA Hallituksen ptk 7.11.2005. 117 Salla Romon tiedonanto 23.9.2017.

40

toon. Ainejärjestöjen adressi ja kannanotto vietiin yliopiston rehtorille. Asiasta suun-

niteltiin myös mielenilmausta. Myös teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto otti

osaa adressiin ja kannanottoon.118

Fides Ostiensis otti kantaa syksyllä 2006 Turun Sanomissa julkaistuun

artikkeliin, joka koski teologian opiskelijoita Joensuussa. Juttu keskittyi naispuolisten

pappien vastustajien osuuteen opiskelijoista. Hallitus päätti lähettää lehdelle oman

vastineen tai mielipidekirjoituksen, jonka laati puheenjohtaja Elina Hynynen. Seuraa-

van vuoden puolella julkaistun vastineen pääsanomana oli, että Joensuun teologisessa

tiedekunnassa opiskeltiin sopuisasti teologiaa tieteenä, vaikka erilaisia mielipiteitä

varmasti olikin opiskelijoiden keskuudessa.119

Vuoden 2006 aikana ainejärjestö ja tiedekunta kehittivät tutor-toimintaa

ja kävivät läpi siihen liittyviä erityispiirteitä sekä ongelmia. Tutoreiden ollessa tiede-

kunnan palveluksessa kysymyksessä saatiin myös kehitettyä tiedekunnan ja Fides Os-

tiensiksen välistä yhteistyötä sekä läpinäkyvyyttä.120

Alkukeväästä 2007 ainejärjestö kävi keskustelua mahdollisesta tulevasta

”liittoyliopistosta”. Hallitus totesi, ettei hankkeesta olisi muuta hyötyä teologian opis-

kelijoille kuin se, että yliopistojen kirjastot yhdistyisivät.121

Kirkollisista soveltavista opinnoista Fides Ostiensiksen hallitus totesi

kevään 2007 aikana, ettei opintojen työmäärä vastannut saatua opintopistemäärää. To-

delliseksi opintopistemääräksi arvioitiin 30–40 opintopistettä silloisten 20 opintopis-

teen sijaan. Soveltavien opintojen arvioinnista hallitus totesi myös, että numeroarvi-

ointi ei auttanut tai kehittänyt opiskelijoita.122 Numeroarvioinnista luovuttiinkin myö-

hemmin.

Vuonna 2008 Fides Ostiensiksen hallitus teki yhdistyksen sääntöihin

muutoksen, joka koski hallituskauden alkamisen ajankohtaa. Aiemmin hallituskausi

oli alkanut syyskokouksen jälkeen, mutta uusien sääntöjen myötä hallituskausi oli ka-

lenterivuoden mittainen ja alkoi tammikuussa. Sääntömuutos astui voimaan hallitus-

kaudella 2010–2011.123

Helmikuussa 2009 Fides Ostiensis teki konkreettista edunvalvontatyötä,

sillä kaksi opiskelijaa oli yhteydessä ainejärjestön hallitukseen, koska Kansaneläkelai-

118 FOA Hallituksen ptk 2.10.2006. 119 FOA Hallituksen ptk 2.10.2006; Elina Hynysen vastine Turun Sanomiin 2007. 120 FOA Hallituksen ptk 22.11.2006. 121 FOA Hallituksen ptk 16.3.2007. 122 FOA Hallituksen ptk 27.3.2007. 123 Salla Romon tiedonanto 23.9.2017.

41

tos (KELA) oli lakkauttanut heiltä opintotuet. Hallitus lähetti delegaation keskustele-

maan kyseisestä asiasta KELA:n toimistoon. Tällä tavoin ainejärjestö tuki jäsenistöään

ja otti selvää, miten käytänteet vaihtelivat KELA:ssa eri työntekijöiden ja paikkakun-

tien välillä.124

Itä-Suomen yliopiston muodostaminen näkyi Fides Ostiensiksen halli-

tuksen arjessa, sillä lokakuussa 2009 hallitus esitti tarkistettavaksi yhdistyksen sään-

töjä ja vaihtoi niissä Joensuun yliopiston nimen Itä-Suomen yliopistoksi. Uuteen yli-

opistoon piti hakea myös ainejärjestöoikeutta ja näin Fides Ostiensis tekikin.125

3. Vuosijuhlaillallisista Fides-päiväksi

Ainejärjestön viidennet vuosijuhlat järjestettiin huhtikuussa 2002. Päivän ohjelmaan

kuului muun muassa vuosijuhlamessu Noljakan kirkossa sekä hotelli Kimmelissä jär-

jestetyt juhlaillalliset, joissa juhlapuhujana oli Kuopion hiippakunnan piispa Wille

Riekkinen. Vuosijuhlan yhteydessä julkaistiin viides Fideksen ilmestys -lehti, ja myö-

hemmin se lähetettiin kaikille uusille läntisen teologian opiskelijoille.126

Seuraava vuosijuhla pidettiin huhtikuussa 2003 ravintola Puukellossa, ja

illan juhlapuhujana oli teologisen tiedekunnan dekaani Reijo E. Heinonen.127

Vuosijuhlainstituutio koki keväällä 2004 verrattain suuren muutoksen,

sillä messusta ja iltajuhlasta siirryttiin koko päivän kattavaan seminaaritapahtumaan.

Vuosijuhlapäivä nimettiin Fides-päiväksi, ja läntisen teologian laitos hyväksyi sen,

että Fides-päivänä ei olisi opetusta. Vuosijuhlapäivän ajankohta lyötiin samalla luk-

koon; se tultaisiin järjestämään aina huhtikuussa. Vuonna 2004 Fides-päivän iltajuh-

lassa juhlapuhujana oli vastikään tehtävään astunut teologisen tiedekunnan dekaani

Lauri Thurén. Iltajuhlan oheistoimintana olivat muun muassa opettajien muistamiset

sekä niin kutsutut miesten ja naisten tervehdykset, joista oli jo muodostunut perinne.

Fides-päivän yhteydessä julkaistiin myös Fideksen ilmestys -lehti, joka postitettiin uu-

sille opiskelijoille, TYT:lle, TSF:lle, tuomiokapituleille ja kannattajajäsenille.128

Vuonna 2006 Fides-päivän vuosijuhlamessu oli Joensuun kirkossa, jossa

liturgina ja avustajina oli seurakuntaharjoittelussa olleita opiskelijoita ja saarnan piti

124 FOA Hallituksen ptk 11.2.2009. 125 FOA Hallituksen ptk 5.10.2009; hallituksen ptk 9.11.2009. 126 FOA Toimintakertomus 2002 127 FOA Hallituksen ptk 9.4.2003. 128 FOA Hallituksen ptk 30.3.2003; Tero Kalpion tiedonanto 3.10.2017.

42

teologian tohtori Pauliina Kainulainen. Päivän teemana oli ”Fideksen maailmanparan-

nuspäivä”. Teologisen tiedekunnan tiloissa oli päivällä paneelikeskustelu aiheesta

”Mitä teologi voi tehdä maailmanlaajuisen hyvinvoinnin edistämiseksi?”. Mukana pa-

neelissa olivat professori Reijo E. Heinonen, dosentti Elina Vuola, pastori Miika Ahola

sekä Kirkon ulkomaanavun (KUA) edustaja. Päivällä tiedekunnan tiloissa oli myös

järjestö- ja kirjabasaari. Vuosijuhlaillalliset järjestettiin Joensuun teatteriravintolassa,

ja juhlapuhujana oli kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio. Perinteiseen ta-

paan Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin vuosijuhlaillallisten yhteydessä. Fideksen il-

mestystä ei enää vuonna 2006 painettu seurakuntakeskuksen kopiokoneella, vaan pai-

naminen siirrettiin yliopistopainoon.129

Vuonna 2007 järjestetty Fides-päivä juhlisti läntisen teologian ja Fides

Ostiensiksen kymmenvuotista historiaa osana Joensuun yliopistoa. Fides-päivän tee-

mana oli ”Fides ennen ja nyt”. Päivän ohjelmaan kuului vuosijuhlamessu, jossa litur-

gina oli teologian opiskelija ja saarnan piti systemaattisen teologian lehtori Jari Jolk-

konen. Tiedekunnan tiloissa oli kirjamyyntiä ja järjestöbasaari. Samassa yhteydessä

oli myös oppilaitostyön pastorin Tiina Tarnasen juhlaesitelmä sekä pastori Tiina Laak-

kosen esitelmä ainejärjestön perustamisesta. Tiedekunnan tiloihin oli järjestetty valo-

kuvanäyttely Fides Ostiensiksen historiasta. Päivän ohjelmaan suunniteltiin 10-vuo-

tiskakkukilpailu, jossa tavoitteena oli valmistaa juhlapäivän aamuun mennessä kakku

noin viidelletoista ihmiselle. Kilpailun tuloksista ei ole tietoa. Päivän ohjelman ohessa

Fides Ostiensiksen hallituksesta koottu teatteriryhmä esitti sketsin, jossa kuvailtiin

tunnelmia hallituksen kokouksesta. Myös a capella -lauluesitykset olivat osa Fides-

päivän ohjelmaa yliopistolla. Iltajuhlassa juhlapuhujana olivat rehtori Perttu Vartiai-

nen, ainejärjestön ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen ja pastori Tiina Tar-

nanen. Oheisohjelmana oli muun muassa miesten ja naisten tervehdykset sekä stand

up -komiikkaa. Fides-päivän juhlallisuuksien ohessa julkaistiin Fideksen ilmestys -

lehti, joka ilmestyi ensi kertaa ammattimaisesti painettuna neliväripainoksena. Juhla-

vuoden kunniaksi lehden painos oli 300 kappaletta.130

Huhtikuun 2008 Fides-päivässä juhlapuhujana oli pastori Lea Honka-

nen.131 Vuoden 2009 Fides-päivän teemana oli ”Mitä teologia merkitsee minulle?”.

Ohjelmaan kuului vuosijuhlamessu sekä kahvittelut, kirjabasaari ja juhlapaneeli tiede-

129 FOA Toimintakertomus 2005–2006; hallituksen ptk 1.2.2006. 130 FOA Hallituksen ptk 20.2.2007; 16.3.2007; Marjut Häkkisen puhe Fideksen vuosijuhlassa 2007; toimintakertomus 2006–2007. 131 FOA Hallituksen ptk 26.3.2008.

43

kunnan tiloissa. Juhlapaneelissa panelisteina olivat teologian tohtori Kari Kuula, teo-

logian tohtori Martti Muukkonen, pastori Kauko Varjonen ja opiskelija Jenny Nyman.

Vuosijuhlamessun saarnasta vastasi käytännöllisen teologian lehtori Jouko Kiiski.

Vuosijuhlaillalliset olivat teatteriravintolassa ja illallisen jatkot teatteriravintolan klu-

billa. Teologian tohtori Martti Muukkonen piti illallisilla vuosijuhlapuheen. Muuna

ohjelmana iltajuhlassa oli musiikkiesityksiä, lausunta- ja teatteriesityksiä; jatkoilla

musiikista vastasi ainejärjestön jäsenistä koottu orkesteri. Fideksen ilmestys -lehti jul-

kaistiin vuosijuhlien yhteydessä. Lehden julkaisemista tukivat Joensuun seurakunta-

yhtymä ja Kotimaa-lehti.132

4. Σκύβαλον γίνεται – ainejärjestön kokoava toiminta

Teologi-iltoja järjestettiin pitkin vuotta 2001 noin kerran kuussa, ja niissä vierailijoina

oli pääasiassa herätysliikkeiden edustajia. Teologi-iltojen pitopaikkana oli usein

vuonna 2001 rakennettu ja käyttöön vihitty Genesis-kappeli. Teologi-illat jatkuivat

säännöllisesti eri aihepiirejä käsitellen koko tutkittavan kauden. Huhtikuun alussa

2002 Fides Ostiensis lähetti edustajan Itämeren maiden teologian opiskelijoiden kon-

ferenssiin Saksaan. Samassa kuussa ainejärjestö järjesti opiskelijaillan Joensuun seu-

rakuntakeskuksen Kivijalassa. Toukokuussa järjestettiin ensimmäinen valmennus-

kurssi Joensuun teologiseen tiedekuntaan pyrkiville. Kurssi järjestettiin Savonlinnan

kristillisellä opistolla ja sillä luennoivat joensuulaiset teologian opiskelijat. Valmen-

nuskurssia pidettiin vuosina 2002–2006.133

Syyslukukauden alussa 2002 Fides Ostiensis järjesti syysvaelluksen Pu-

dasjärvellä, ja ainejärjestö osallistui Joensuun seurakuntien oppilaitostyön 20-vuotis-

juhlaan. Lokakuussa Lapuan hiippakunnan delegaatio vieraili teologisessa tiedekun-

nassa, ja samalla järjestettiin kaikille avoin tapaaminen. Vuotta aiemmin alkaneet teo-

logiset päiväkahvit jatkuivat samanlaiseen tyyliin kuin edellisenä vuonna. Samassa

yhteydessä jatkuivat myös keskipäivän rukoushetket. Syksyn ensimmäiset päiväkahvit

oli tapana pitää tutorien voimin ja samalle tehtiin teologisia ainejärjestöjä tutuiksi.

Syksystä 2006 eteenpäin rukoushetki ja päiväkahvit muuttuivat joka tiistai pidettä-

viksi. Ainejärjestöllä jatkui myös liikuntavuoro, ja tällä kertaa mukana oli myös Pistis.

Marraskuun alussa järjestettiin Alias-ottelu yhdessä Pistiksen kanssa ortodoksisella

132 FOA Hallituksen ptk 4.3.2009; toimintakertomus 2008–2009. 133 FOA Hallituksen ptk 19.3.2002; kevätkokouksen ptk 19.3.2002; toimintakertomus 2002.

44

seminaarilla, ja ohjelmassa oli myös ehtoopalvelus seminaarin kirkossa. Alias-ottelu

järjestettiin tutkittavalla kaudella joka syksy. Fides Ostiensis ja Joensuun seurakunta-

yhtymä järjestivät esittäytymistilaisuuden uusille teologian opiskelijoille Noljakan kir-

kossa marraskuun puolivälissä. Marraskuun lopulla järjestettiin teologiyö, johon kut-

suttiin mukaan opiskelijoiden lisäksi läntisen teologian laitoksen opettajat sekä yli-

opiston oppilaitospastorit. Syksyllä järjestettiin tiistaisin teologisia lautapeli-iltoja.

Peli-illat muovautuivat ekumeenisiksi ja niitä ruvettiin järjestämään vuoroviikoin seu-

rakuntakeskuksen Kivijalassa ja ortodoksisella seminaarilla.134

Yhteistyössä Helsingin TYT:n ja Turun TSF:n kanssa järjestettiin opin-

tomatka Pietariin. Matkalla tutustuttiin muun muassa Pietarin hengelliseen akatemiaan

sekä Kelton luterilaiseen koulutuskeskukseen. Fides Ostiensis hankki loppuvuodesta

2002 Suomen Lähetysseuran (SLS) kautta Toivo Tirronen Center -kummipäiväkodin

Namibian Windhoekista.135

Yhteistä ja ekumeenista toimintaa olivat keväällä 2003 järjestetyt vierai-

lut Valamon luostariin ja luterilaiseen Tuomasmessuun Joensuussa. Matka ja yhteistyö

saivat yleisesti hyvää palautetta. Toukokuussa myös Pieksämäen teologipiiri vieraili

teologisessa tiedekunnassa.136

Syyskuun puolessavälissä 2003 järjestettiin syysvaellus Rautavaaran

Tiilikkajärvelle. Syksyllä oli ainakin kaksi teologi-iltaa Genesis-kappelissa. Yksi teo-

logi-ilta oli niin kutsuttu kesäteologi-ilta, jossa kesäteologeina toimineet henkilöt ja-

koivat kokemuksiaan työstään. Syksyn aikana järjestettiin seurakuntakeskuksen Kivi-

jalassa peli-ilta lokakuun lopussa sekä Namibia-ilta, jossa tavoitteena oli hankkia ai-

nejärjestön kummipäiväkodille joululahja ja saada rekrytoitua lisää avustajia kummi-

päiväkotitoimintaan. Syksyllä järjestettiin myös Kaamoksen kumoajaiset -nimiset juh-

lat. Tapahtuma järjestettiin tutkittavalla kaudella usein marraskuussa ja siinä oli mu-

kana esimerkiksi erilaisia teemoja sekä viihdykkeitä. Edunvalvontapuolella ainejärjes-

tön hallitus lähetti joulukuussa vetoomuksen Kotimaa-lehdelle. Vetoomuksessa toi-

vottiin, että Kotimaa lähettäisi kesätyöpaikkailmoituksia Helsingin lisäksi myös Joen-

suuhun. Lokakuun lopulla järjestettiin teologisen tiedekunnan dekaanin Reijo E. Hei-

nosen läksiäiset ja läntisen teologian laitoksen viisivuotisjuhla. Opiskelijat osallistui-

vat tapahtumiin kokoamalla historiakavalkadin. Fides Ostiensis tilasi myös ensim-

134 FOA Hallituksen ptk 2.10.2002; 10.10.2002; 30.10.2002; 27.11.2002; toimintakertomus 2002; toi-mintakertomus 2006. 135 FOA Hallituksen ptk 27.11.2002; toimintakertomus 2002. 136 FOA Hallituksen ptk 27.1.2003; 11.3.2003; 9.4.2003.

45

mäistä kertaa itselleen ainejärjestön logolla ja iskulauseella varustettuja t-paitoja. Is-

kulauseeksi valittiin äänestyksen perusteella kreikankielinen lause Σκύβαλον

γίνεται.137

Tammikuussa 2004 Fides Ostiensis otti ensimmäistä kertaa virallisesti

osaa ekumeeniseen rukousviikkoon. Viikon aikana ohjelmassa oli muun muassa har-

taushetkiä ja kynttiläkulkueita. Tästä eteenpäin ekumeeninen rukousviikko on ollut

osa ainejärjestön virallista toimintaa tammikuussa. Ystävänpäivänä ainejärjestö jär-

jesti peli-illan sekä rusettiluistelutapahtuman yhdessä ortodoksisen teologian opiskeli-

joiden kanssa. Helmikuun lopulla oli myös Joensuun seurakunnan kanssa yhteistyössä

järjestetty laskiaisrieha Joensuun luterilaisen kirkon alueella. Huhtikuun puolessavä-

lissä Fides Ostiensis organisoi opintoja virkistysmatkan Turkuun. Turussa ohjel-

massa oli muun muassa osallistuminen kevätkarnevaaliin, verkostoitumista Helsingin

ja Turun teologian opiskelijoiden kanssa sekä osallistuminen iltajuhlaan, joka oli TSF-

ainejärjestön kevätjuhla.138

Vuoden 2004 päätti yhdistetty joulu- ja puurojuhla, joka järjestettiin jou-

lukuun alussa Joensuun seurakuntakeskuksen salissa. Tapahtuman ohjelmassa oli

muun muassa Valon lapsi -musiikkinäytelmä. Musiikkinäytelmässä olivat opiskelijoi-

den lisäksi mukana tiedekunnan dekaani Lauri Thurén ja kirkkohistorian lehtori Jouko

Talonen. Joulu- ja puurojuhla oli toistuva juhla tutkittavalla kaudella ja se päätti usein

ainejärjestön vuotuisen kokoavan toiminnan. Puurojuhla järjestettiin jossakin Joen-

suun alueen kirkossa tai seurakuntatalossa.139

Maaliskuussa 2005 järjestettiin kesäteologi-ilta, jossa pappisliiton opis-

kelijasihteeri oli kertomassa ammattiliiton kuulumisia sekä antamassa neuvoja kesä-

työntekijöille.140

Maaliskuussa 2005 järjestettiin pyhän Patrickin päivän juhlat Skarppi-

rakennuksessa yhdessä englannin kielen opiskelijoiden kanssa. Kyseessä oli Fides Os-

tiensiksen ensimmäinen monitieteellinen illanvietto. Pyhän Patricikin päivän juhlista

tuli osa ainejärjestön vuosittaisia tapahtumia. Huhtikuun alkupuolella pidettiin naa-

miaisillanvietto Joensuun pursiseuran tiloissa. Naamiaisillanviettoja järjestettiin joita-

kin kertoja, muttei yhtä usein kuin esimerkiksi puurojuhlaa. Lucian päivänä 2005 jär-

137 FOA hallituksen ptk 8.5.2003; 1.10.2003; 12.12.2003. 138 FOA Hallituksen ptk 2.12.2003; 12.12.2003; 30.3.2004. 139 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004; 11.5.2004; toimintakertomus 2006–2007. 140 FOA Hallituksen ptk 7.2.2005; 7.3.2005; 5.10.2005; 7.11.2005.

46

jestettiin yhdessä ruotsin kielen opiskelijoiden kanssa ainejärjestöjen pikkujoulut. Lu-

cian päivän pikkujouluista muodostui usein toistuva tapahtuma tutkittavalla kau-

della.141

Teologinen väittelykerho pidettiin maaliskuussa 2006 teologi-illan pai-

kalla.142 Keväällä oli teologien keilailuturnaus, jossa opiskelijat ja opettajat pelasivat

vastakkain, edellisten ollessa voitokkaita. Ystävänpäivänä järjestettiin Fides Ostien-

siksen ja Pistiksen yhteinen ”rusettipulkkailu” Joensuun luterilaisen kirkon takana ja

Louhelan tuvalla.143

Syyslukukaudella Fides Ostiensis järjesti uusille opiskelijoille fuksiaiset

syyskuun puolessavälissä. Uutena tapahtumana syksyllä 2006 oli läntisen teologian

kirkkopyhä, joka järjestettiin lokakuun lopulla Rantakylän kirkossa. Ensimmäisessä

kirkkopyhässä liturgina oli Anna Holopainen ja professori Hannu Mustakallio saar-

nasi. Teologi-illat alkoivat lokakuussa ja niitä oli vuoden loppuun mennessä muuta-

mia. Uutena hengellisenä kokoavana toimintana alkoivat virsi-illat marraskuussa.144

Tammikuussa 2007 Fides Ostiensis otti entiseen tapaan osaa ekumeeni-

seen rukousviikkoon, jonka aikana Genesis-kappelissa pidettiin vuoropäivin läntisen

ja ortodoksisen perinteen mukaisia rukoushetkiä. Ekumeeninen toiminta jatkui, kun

alkuvuodesta pidettiin ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa yhteinen peli-ilta

Aurora-rakennuksessa. Tammikuun lopulla Fides Ostiensis järjesti kollektiivista hoh-

tokeilausta jäsenilleen. Ohjelmatavoitteeksi asetettiin, että kerran kuukaudessa olisi

peli- ja saunailta Joensuun seurakuntakeskuksen Kivijalassa. Tavoite toteutuikin ke-

vään aikana, ja kevään viimeinen peli-ilta oli Rantakylän kirkon takkahuoneessa huh-

tikuun lopulla. Muun muassa laskiaistiistaina Kivijalassa oli mäenlaskun jälkeinen

sauna. Aiemmin päivällä oli ollut yhteisvastuutempauksen hengessä mäenlaskua Jo-

ensuun luterilaisen kirkon takana.145

Maaliskuussa 2007 järjestettiin myös teologian opiskelijoiden keilatur-

naus. Huhtikuussa alkuvuoden keilaturnausperinne sai jatkoa, kun järjestettiin kevään

toinen turnaus.146

Aivan syyslukukauden alussa Fides Ostiensis ja tutorit järjestivät Joen-

suun keskustassa kaupunkikierroksen uusille teologian opiskelijoille. Kaupunkikierros

141 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004; 7.3.2005; 5.10.2005. 142 FOA Toimintakertomus 2005–2006; hallituksen ptk 1.2.2006. 143 FOA Toimintakertomus 2005–2006; hallituksen ptk 1.2.2006; 31.3.2006. 144 FOA Hallituksen ptk 12.9.2006; 25.9.2006; 2.10.2006; 16.10.2006; 9.11.2006; 22.11.2006; toimin-takertomus 2006–2007. 145 FOA Hallituksen ptk 8.1.2007; 25.1.2007; 27.3.2007. 146 FOA Hallituksen ptk 8.1.2007; 8.2.2007; 7.5.2007.

47

päättyi illanviettoon Joensuun seurakuntakeskuksen yläsalissa, jossa tutorit vastasivat

ohjelmasta. Syyskuun alussa järjestettiin myös vuoden 2007 fuksiaistapahtuma

Skarppi-rakennuksessa. Ensimmäinen uusien opiskelijoiden kahden päivän Mekrijär-

ven seminaarikurssi järjestettiin syyskuun puolessavälissä. Marraskuun kokoavaan

toimintaan kuuluivat vielä teologien virkistyspäivä sekä yhteistä keilausta loppu-

kuusta.147

Huhtikuussa 2008 Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen vie-

raili teologisessa tiedekunnassa. Samoin teki myöhemmin piispainkokouksen pääsih-

teeri Jari Jolkkonen. Hänen vierailunsa yhteydessä tiedekunnan tiloissa pidettiin viik-

komessu sekä vierailuluento. Huhtikuussa järjestettiin myös laki ja evankeliumi -illan-

vietto yhdessä hallintotieteiden opiskelijoiden kanssa. Vappuna Fides Ostiensis osal-

listui kollektiivisesti ylioppilaskunnan järjestämään vappukulkueeseen; vappuaattona

järjestettiin myös piknik.148 Syyslukukaudella Fides Ostiensis järjesti lauluiltoja Ge-

nesis-kappelissa.149

Helmikuussa 2009, päivä ennen ystävänpäivää, järjestettiin Fides Os-

tiensiksen ystävänpäivän olemusta kritisoivat epäystävänpäivän juhlat Skarppi-raken-

nuksessa Kanervalassa. Laskiaistiistaina ainejärjestö otti osaa Joensuun luterilaisen

kirkon takana järjestettyyn laskiaisriehaan. Alkuvuodesta 2009 Fides Ostiensis osal-

listui ensimmäistä kertaa monitieteelliseen Joensuun metsätieteiden opiskelijoiden jär-

jestämään Räkäposkella-hiihtotapahtumaan.150

Syyslukukaudella Fides Ostiensis järjesti yhdessä biologian opiskelijoi-

den kanssa illanvieton Skarppi-rakennuksessa lokakuussa.151

5. Vakaa suhde ortodokseihin ja ensimmäinen monitieteellinen illanvietto

Hallituskauden 2003–2004 puheenjohtaja Tero Kalpio muisteli, että hänen opiskelu-

aikanaan läntisen teologian opiskelijoiden ja ortodoksisen teologian opiskelijoiden

kesken vallitsi hyvä ilmapiiri. Kalpio totesi, että omanlaista yhteistoimintaa ja arkipäi-

vän ekumeniaa seurasi myös siitä, että läntistä teologiaa opiskeli runsaasti naisia, or-

todoksista teologiaa taas pääosin miehiä.152 Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Salla

147 FOA Hallituksen ptk 27.3.2007; 4.10.2007; 29.11.2007. 148 FOA Hallituksen ptk 8.2.2008; 26.3.2008. 149 FOA Hallituksen ptk 25.9.2008; 22.10.2008; 26.11.2008. 150 FOA Hallituksen ptk 26.11.2008; 14.1.2009; toimintakertomus 2008–2009. 151 FOA Hallituksen ptk 5.10.2009. 152 Tero Kalpion tiedonanto.

48

Romo (ent. Haponen) totesi, että hallituskaudella 2007–2008 suhteet ortodoksiopiske-

lijoihin olivat hyvät ja ne näkyivät erityisesti yhteisten illanviettojen määrässä.153

Fides Ostiensis järjesti ensimmäistä kertaa yhteistä toimintaa muidenkin

kuin ortodoksisen teologian opiskelijoiden Pistis-ainejärjestön kanssa tutkittavalla

kaudella 2002–2009. Yhteistoimintaan pääsivät laajemmin myös sisarjärjestöt TYT ja

TSF.154 Ensimmäinen yhteinen illanvietto toisen ei-teologisen ainejärjestön kanssa oli

keväällä 2003 yhdessä englannin kielen opiskelijoiden kanssa.155 Siitä eteenpäin Fides

Ostiensiksella on ollut yhteistyötä muidenkin ainejärjestöjen kanssa, mutta yhtenä pe-

rinteisimmistä yhteistyökumppaneista ovat olleet englannin kielen opiskelijat.

6. Kunniajäsenet oman tiedekunnan aikana

Alkuvuodesta 2002 pidetty kevätkokous päätti kutsua edellisvuonna eläköityneen hu-

manistisen tiedekunnan dekaanin Ilkka Savijärvi Fides Ostiensiksen kunniajäseneksi

vuosijuhlassa. Perusteluna kutsulle oli, että Savijärvellä oli ollut suuri vaikutus siihen,

että kirkon virkaan pätevöittävä koulutus alkoi Joensuussa. Savijärvi oli myös toiminut

suurena apuna, kun Joensuun teologista tiedekuntaa oltiin perustamassa. Hän oli ollut

mukana tiedekuntatyöryhmässä 1998–1999 ja kirjoittanut yliopiston tiedotuslehteen

pääkirjoituksen koulutusohjelman kehittämisestä.156

Vuonna 2003 Fides Ostiensiksen syyskokous kutsui teologisen tiedekun-

nan eläkkeelle jäämässä olleen dekaanin Reijo E. Heinonen ainejärjestön kunniajäse-

neksi.157 Vuoden 2005 kevätkokous päätti kutsua läntisen teologian laitoksen johtajana

vuodesta 2002 toimineen professori Paavo Kettusen ainejärjestön kunniajäseneksi.158

Vuoden 2007 kevätkokous puolestaan kutsui kunniajäseneksi ainejärjestön ensimmäi-

sen puheenjohtajan Marjut Häkkisen.159

7. Fideksen ilmestyksen julkaisemista jatketaan

153 Salla Romon tiedonanto. 154 FOA Toimintakertomus 2002. 155 FOA Hallituksen ptk 7.3.2005. 156 FOA Kevätkokouksen ptk 19.3.2002; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017; Savijärvi 1998, 1; Jo-ensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö 1999. 157 FOA Syyskokouksen ptk 24.9.2003. 158 FOA Kevätkokouksen ptk 6.4.2005. 159 FOA Kevätkokouksen ptk 14.3.2007.

49

Ensimmäinen Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa julkaistu Fideksen il-

mestys -lehti alkoi lehden vastaavan päätoimittajan ja ainejärjestön entisen puheenjoh-

tajan Kimmo Jaatilan kirjoituksella. Tämä kirjoitus oli ikään kuin vastine erääseen

Kotimaa-lehdessä julkaistuun kolumniin ja jopa lehden pääkirjoitukseen, joissa käsi-

teltiin lokakuussa 2001 Joensuussa järjestettyä avointa teologista symposiumia. Suo-

men ortodoksisen kirkon emeritusarkkipiispa Johannes oli symposiumpuheessaan to-

dennut, että Joensuun teologikoulutuksen pitäisi olla selkeästi tunnustuksellista.160

Kirjoituksessaan Jaatila pohti, miksi tällaisten puheiden perusteella nuorelle tiedekun-

nalle pitäisi antaa leimoja tai ennakko-oletuksia. Jaatila totesi kuitenkin, että leiman

Joensuun teologikoulutukselle voi antaa siitä, että ensimmäiset Joensuussa ja Kuopi-

ossa järjestetyt kirkolliset soveltavat opinnot olivat saaneet hyvää palautetta. Hän to-

tesi myös, että Joensuussa oli omaleimaisia teologian opiskelijoita, joissa yhdistyivät

akateemisuus ja käytännön orientoituminen.

Dekaani Reijo E. Heinonen kirjoitti siitä, millaisia ”työkaluja” uskon-

nonopettajan oli hyvä oppia ja käyttää työssään. Esimerkkeinä osaamisen erityispiir-

teistä hän mainitsi kertojana ja draamaohjaajana toimimisen sekä kuuntelun ja kohtaa-

misen merkityksen tärkeyden hahmottamisen.

”Uususkonnot ja teologia”-kirjoituksessa teologian lisensiaatti Matti Lil-

jeqvist kirjoitti uususkontoihin liittyvistä teologisista kysymyksistä sekä uususkonto-

jen suhteesta mielenterveyteen ja pyhiin kirjoituksiin. Hän tarkasteli myös sitä, miten

uususkonnot suhtautuivat muihin uskontoihin sekä uskonnottomuuteen.

Ensimmäisen vuoden teologian opiskelija Auli Väisänen esitti pohdin-

toja omasta ensimmäisestä vuodestaan Joensuun teologisessa tiedekunnassa. Hän to-

tesi, että vuoden aikana oli ollut kipuilua, mutta niiden vastakohtana myös rohkaistu-

mista. Hän kirjoitti myös siitä, miten oli kasvanut ihmisenä yliopistossa.

Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kertoi, mitä vuoden 2002 teologi-il-

loissa oli ollut ja mitä niissä oli odotettavissa seuraavana vuonna. Teologi-illoissa oli-

vat Tarnasen mukaan vahvasti edustettuina eri herätysliikkeet. Joensuussa avauksia

kävivät pitämässä muiden muassa heränneet, evankeliset, lestadiolaiset, viidesläiset,

rukoilevaiset sekä ”uusimmat henkeä uudistavat ja hiljaisuuden liikkeen edustajat”.

Tarnanen tarjosi myös lohduttavia sanoja väsyneille opiskelijoille ja rohkaisua oman

elämän arvostamiseen elämänilon kautta.

160 Arkkipiispa Johanneksen puheenvuorosta Joensuun symposiumissa Helsingin Sanomat 3.10.2001, Arkkipiispa Johannes: Teologinen tutkimus on julistuksen apuväline; Kotimaa 19.10.2001, Joensuusta kuuluu kummia. Teologisesta symposiumista myös Sanansaattaja Joensuun yliopistosta 7/17.10.2001, 4–5.

50

Ortodoksisen teologian laitoksen johtaja, professori Petri Piiroinen kir-

joitti lehteen teologian olemuksesta sekä katsauksen teologian historiaan ja nykyisyy-

teen oman ortodoksisen tradition näkökulmasta.

”Teologian opiskelu ja hengellinen elämä - kuinka nämä kaksi sopivat

samaan ihmiseen…”-kirjoituksessa entinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen pohdis-

keli sitä, olivatko akateemisuus ja hengellisyys ristiriidassa vai tukivatko ne toisiaan.

Häkkinen hahmotti tekstissään teologian opiskelijoille tapahtuvan mahdollisen kriisin,

kun opiskeleminen ei ollutkaan ”pyhäkoulua”. Kriisiä voi hänen mukaansa aiheuttaa

myös se, että eksegeettisin menetelmin pyhistä kirjoituksista saattoi nousta esille uusia

nyansseja. Tärkeää oli hänen mukaansa kuitenkin löytää akateemisuuden ja mahdolli-

sen hengellisyyden välinen tasapaino.

Lopuksi Kuopion Kallaveden seurakunnan pastori Tero Matilainen ja

Suomen uskonnonopettajain liiton (SUOL) edustaja Laura Paljakka kirjoittivat papin

ja opettajan viran riemuista ja tuskista. Aivan lopussa oli myös humoristinen tutkiel-

man tutkimussuunnitelma otsikolla ”Paavali - kristinuskon ensimmäinen feministi”.161

Ainejärjestön puheenjohtaja Sanna Pärnänen avasi vuoden 2003 Fidek-

sen ilmestys -lehden kirjoituksellaan ”Kasvua kohti tulevaa”. Hän totesi, että kymme-

nen läntisen teologian opiskelijaa oli valmistunut Joensuusta maisteriksi koulutusoh-

jelman perustamisen jälkeen. Hän kirjoitti myös siitä, kuinka opettaja- ja pappispula

olivat niin sanottuja päivän sanoja, sillä niistä puhuttiin aktiivisesti. Hänen mukaansa

olisi suotavaa, että Joensuussa kasvatettaisiin läntisen teologian opiskelijoiden sisään-

ottomäärää. Hän myös harmitteli opiskelijoiden heikkoa taloudellista tilannetta, mutta

totesi että teologian opiskelijoilla kiinnostus sekä kutsumus auttoivat jaksamaan. Pär-

nänen näki, että opiskelussa merkittävintä olisi kasvaa kunnon kansalaiseksi ja vaikut-

tajaksi.

Ortodoksisen systemaattisen teologian lehtori Pekka Metso otsikoi teks-

tinsä ”Teologian yhteiskunnallinen vastuu Irakin kriisin varjossa”. Irakin sotaan liit-

tyen hän kirjoitti siitä, miten teologia vaikutti globaalissa etiikassa, uskontodialogissa

ja arvokeskusteluissa. Hänen mukaansa teologia toimi näissä tilanteissa yhdistävänä

tekijänä. Kirjoituksessa käsiteltiin myös Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) yh-

teistoiminnan muotoja sekä sitä, miten neuvosto liittyi teologisten ainejärjestöjen toi-

mintaan.


51

Opiskelija Auli Väisänen kirjoitti teologian ylioppilaiden matkasta Pie-

tariin syyskuussa 2002. Matka oli kulkenut reittiä Viipuri–Terijoki–Pietari, ja sen ai-

kana oli tutustuttu muun muassa Pietarin hengelliseen akatemiaan ja Keltossa sijaitse-

vaan Inkerin luterilaisen kirkon koulutuskeskukseen. Väisänen kertoi myös Pyhän Ma-

rian kirkossa Pietarissa vietetystä suomenkielisestä messusta. Opintomatkalla oli ollut

mukana teologian opiskelijoita Helsingistä ja Turusta. Juttuun sisältyi Väisäsen te-

kemä haastattelu matkalla mukana olleista. Kysymykset keskittyivät Pietarin kaupun-

kiin ja sen kulttuuriin.

”Ilosta itkuun”-kirjoituksessaan oppilaitospastori Tiina Tarnanen poh-

diskeli kristillisen lähimmäisenrakkauden ja rauhantyön merkitystä ajankohtaisen Ira-

kin sodan kannalta. Tarnanen totesi, että kaiken tuskan ja epäoikeudenmukaisuuden

lopussa oli kuitenkin toivoa. Kirjoitelma sisälsi myös Joensuun seurakuntayhtymän

oppilaitostyön kiitokset eläköityvälle dekaanille Reijo E. Heinoselle. Vuoden 2003 Fi-

deksen ilmestys -lehden epäviralliseksi teemaksi nousi muutamalla kirjoituksella Ira-

kin sota.

Läntisen teologian laitoksen johtaja Paavo Kettunen kirjoitti kuulumisia

laitokselta. Hän totesi, että läntinen teologia oli omalla tavallaan yliopiston huippuyk-

sikkö: siinä oli tapahtunut eniten muutosta ja kasvua lyhyen ajan sisällä. Hän kirjoitti,

että laitokselle olisi tulossa kolme uutta professoria ja yksi lehtori. Yksi teologilehtori

tulisi myös soveltavien kasvatustieteiden alaisuuteen. Työtä oli Kettusen mukaan teh-

tävä, sillä yhden professuurin ja kahden lehtoraatin täyttöprosessi oli vielä kesken.

Vuoden 2003 alussa myös läntisen teologian laitos oli saanut oman amanuenssinsa.

Näiden taustaseikkojen johdosta Kettunen totesi, että Joensuun teologisesta tiedekun-

nasta oli kasvanut Suomen toiseksi suurin teologinen tiedekunta. Hänen mukaansa

opiskelijoita oli keväällä 2003 koko tiedekunnassa runsaat 300, heistä läntisellä puo-

lella 180. Kettunen totesi myös, että Joensuussa tehtiin väitöskirjoja ja huhtikuussa

2003 ensimmäinen kaikki opinnot Joensuussa suorittanut teologian maisteri oli vihitty

papiksi. Kehitystä oli Kettusen mukaan myös siinä, että kirkolliset soveltavat opinnot

laajenivat Keski-Suomen alueelle ja suuntautumisvaihtoehdot teologian sisällä eriy-

tyivät tarkemmin. Uudet professuurit olisivat seurausta erityisesti siitä, että yleisen

teologian professori Reijo E. Heinonen jäisi eläkkeelle syksyllä 2003.

Vuoden 2003 Fideksen ilmestys -lehden toinen matkakertomus oli opis-

kelija Ville Hassisen kirjoitus teologian opiskelijoiden matkasta Valamon luostariin.

Huhtikuussa 2003 järjestetylle opintomatkalle osallistuivat Fides Ostiensis ja Pistis 30

52

opiskelijan voimin. Hassinen totesi, että erityisesti läntisen teologian opiskelijoille

opintomatkaan liittyi ihmettelyä ja uuden oppimista.

Lehden lopussa oli humoristinen teksti kuvitellun Lutherin koiran Musti

Lutherin katekismuksesta, joka oli kirjoitettu siansaksaksi. Kirjoituksessa oli ”Fides

Ostiensiksen teologisen erikoistutkimuksen kärkiryhmän akateemisen huippuyksi-

kön” vuosiraportti, jossa käsiteltiin edellä mainittua tekstilöytöä ja katkelmia siitä.162

Ainejärjestön puheenjohtaja Tero Kalpio kirjoitti vuonna 2004 Fideksen

ilmestys -lehden ensimmäisessä kirjoituksessa otsikolla ”Bolognesé, perfavore” siitä,

kuinka Euroopan laajuinen Bologna-uudistus teki suomalaisista tutkintorakenteista

kansainvälisesti yhteensopivia. Uudistuksen taustalla oli pyrkimys tehdä opiskelijoi-

den liikkuvuus ja yhteensopivuus helpommaksi. Lyhyesti hän myös mainitsi, että opis-

kelijajäseniä oli ollut vaikuttamassa kyseiseen uudistukseen teologian osalta.

”Mistä on teologian maisterit tehty?”-kirjoituksessa teologian opiskelija

Henna Salo kirjoitti siitä, millaisia ajatuksia tutorina toimineella opiskelijalla oli teo-

logian opiskelusta ja elämästä sekä näiden molempien syvimmästä olemuksesta. Eme-

rituspuheenjohtaja Kimmo Jaatila kirjoitti päiväkirjanomaisen vuosikertomuksen

syyskuusta huhtikuuhun siitä, kun hän oli toiminut uskonnon auskultanttina.

Opiskelija Kaisa Salomaa teki kirjoitustaan varten monitieteellisen ky-

selyn Fides Ostiensiksen kala-aiheisesta logosta. Kyselyn tuloksena oli, että suurin osa

osallistujista tunnisti jollain tavoin kalasymbolin kuuluvan kristilliseen symbolimaail-

maan.

Kirkkohistorian lehtori Jouko Talonen esitteli omassa kirjoituksessaan

itsensä ja totesi, että hän oli aloittanut toimessaan elokuun alussa 2003. Hän myös

totesi, että marraskuun alussa 2003 dosentti Hannu Mustakallio oli aloittanut kirkko-

historian professorina. Täten kirkkohistorian oppiaine oli aloittanut oman erillisen toi-

minnan professori Reijo E. Heinosen jäätyä eläkkeelle syksyllä 2003. Lopuksi Talonen

kuvasi, mikä oli kirkkohistorian yleinen luonne ja miksi se oli hyödyllistä ja merkityk-

sellistä.

Opiskelija Satu Konsti kirjoitti kertomuksen teologian opiskelijoiden

matkasta Israeliin. Hän kertoi, että matkakohteisiin olivat kuuluneet muun muassa Tel

Aviv, Jerusalem, Tiberias, Haifa, Nasaret ja Kapernaum. Matkan ohjelmaan oli kuu-

lunut muun muassa tutustuminen Suomen lähetysseuran (SLS) toimintakeskukseen

sekä arkeologista tutkimusta pastori Eero Junkkaalan johdolla.


53

Lehden lopussa oli jo perinteeksi muodostunut huumoriosio. ”Fideksen

Teknologia- ja Tulevaisuuskomission kevätraportti 2004”-raportissa kirjoitettiin mes-

sun teknologisesta kehittymisestä suhteessa matkapuhelimeen. Matkapuhelinten

avulla messussa pystyi raportin mukaan muun muassa katsomaan kristillisiä toiminta-

elokuvia sekä osallistumaan julkirippi-chatkeskusteluun. Tätä kaikkea oli raportin mu-

kaan odotettavissa tulevaisuudessa.163

Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Antti Toivio aloitti vuoden 2006 Fi-

deksen ilmestys -lehden omalla tervehdyksellään. Hän pohti, miksi opiskeli teologiaa.

Hän totesi, että henkilökohtainen innostus oppiainetta kohtaan antoi jaksamista sekä

loi tuloksia opinnoissa. Toivio myös kuvaili teologiaa ”iloiseksi tieteeksi” liittäen sen

evankeliumi-sanan etymologiaan.

Läntisen teologian laitoksen johtaja professori Hannu Mustakallio kir-

joitti lehteen oman tervehdyksensä. Mustakallio antoi kiitosta Fides Ostiensiksen vas-

tuunkantajille sekä yleisesti koko ainejärjestön jäsenistölle. Hän loi katseensa myös

tulevaisuuteen ja totesi, että niin kutsutun Joensuun mallin rakentaminen olisi eräs

merkittävä tehtävä tulevaisuudessa.

Oppilaitospastori Tiina Tarnanen (nykyisin Belov) kuvaili kirjoitukses-

saan teologian opiskelijan sekä jo valmistuneen teologin uria. Hän käytti ruoanlaittoon

ja resepteihin liittyviä vertauskuvia.

Teologian yhteiskunnallisessa suuntautumisvaihtoehdossa opiskeleva

Maria Kanervikkoaho kirjoitti ”C-linjan saloista”. Hän kertoi omasta yhteiskunnalli-

sesta soveltavasta harjoittelusta Joensuun maakunta-arkistossa sekä pohti yleisesti C-

linjan sisältöä ja syvintä olemusta. Kanervikkoaho pohti myös sitä, millaisia hänen

uranäkymänsä olivat ja mitä vaihtoehtoja olisi mahdollista valita. Hän toivoi C-linjan

opiskelijoille monipuolisia sekä sisällöltään erilaisia soveltavia opintoja.

Vuoden 2006 Fideksen ilmestys -lehdessä oli mukana myös teologian

tohtori Kati Kemppaisen esittelykirjoitus. Hän kertoi olevansa missiologian tutkija.

Taustastaan hän mainitsi, että hän oli toiminut opettajana Tansaniassa sekä saanut vai-

kutteita afrikkalaisesta kulttuurista.

Teologian opiskelija Tuire Järvi kirjoitti uuden opiskelijan elämästä Jo-

ensuussa. Hänen kirjoituksensa eteni kronologisesti. Hän kertoi pääsykokeesta, sisään

pääsemisestä, ensimmäisestä tentistä sekä ensimmäisestä vuodesta. Kirjoituksessaan

Järvi antoi hyvää palautetta Fides Ostiensiksen kokoavalle toiminnalle.


54

Kirkon päivä -tapahtumaa vietettiin Joensuussa marraskuun puolivälissä

2005. Teologikoulutustoimikunnan joensuulainen opiskelijajäsen Kati Toivio reflek-

toi omassa kirjoituksessaan edellä mainittua tapahtumaa. Päivän ohjelmasta hän ker-

toi, että siihen oli kuulunut muun muassa piispallinen messu, kehityskeskusteluja pie-

nemmissä ja isommissa ryhmissä sekä yhteistyötä erityisesti Helsingissä teologiaa

opiskelevien kanssa.

”Big believer”-artikkelissa Ismo Pentikäinen ja Jussi Herranen kirjoitti-

vat humoristisesti nimimerkeillä Ismael Stefanos Benedictus ja Jusuf Adonai parodia-

kertomuksen Big brother -televisiosarjasta. Heidän kirjoituksessaan talo oli ekumee-

ninen talo, ja kilpailijoina oli erinäisiä kirkollisia ja hengellisiä vaikuttajia.

Lehden viimeinen osio oli otsikoitu ”Teologin kirjahylly”. Siinä eksege-

tiikan professori Lauri Thurén, eksegetiikan lehtori Anssi Voitila, kirkkohistorian pro-

fessori Hannu Mustakallio, kirkkohistorian lehtori Ilkka Huhta, missiologian tutkija

Kati Kemppainen, käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen, käytännöllisen

teologian lehtori Jouko Kiiski, uskonnonpedagogiikan professori Tapani Innanen, sys-

temaattisen teologian lehtori Esko Ryökäs, systemaattisen teologian virkaa tekevä leh-

tori Timo Nisula ja systemaattisen teologian professori Eeva Martikainen esittelivät

kaikki kaksi teologista kirjaa, joita suosittelisivat teologin käsikirjastoon tai työpöy-

dälle.164

Vuoden 2007 Fideksen ilmestys -lehti oli sarjassaan kymmenes, ja ky-

seessä oli ensimmäinen neliväripainoksena julkaistu lehti. Vuodesta 2007 eteenpäin

lehdet ovat myös olleet neliväripainoksia. Lehden pääkirjoituksesta vastasi ainejärjes-

tön sihteeri Mikko Kuri. Pääkirjoitus oli lyhyt kertomus lehden tekemisestä. Se sisälsi

myös pohdintaa Fides Ostiensiksen 10-vuotisjuhlista.

Ainejärjestön puheenjohtaja Elina Hynynen otsikoi kirjoituksensa ”Tai-

vaallista tavaraa”. Otsikko oli otettu joensuulaisten teologian opiskelijoiden vuonna

1998 sepittämästä laulusta. Siinä hän loi katsauksen Fides Ostiensiksen historiaan ja

ainejärjestön kehitysvaiheisiin. Hynynen totesi myös, että ainejärjestön toiminnassa

perinteet säilyivät ja niitä saatiin joka vuosi siirrettyä vanhoilta opiskelijoilta uusille

opiskelijoille.

”Teologian opiskelun 10 käskyä”-osiossa toimittajat olivat keränneet

opetushenkilökunnalta ja opiskelijoilta näiden omia opiskeluun liittyviä käskyjä ja

koostaneet niistä kokonaisuuden. Lähdeviittauksen kahteen käskyyn olivat saaneet


55

systemaattisen teologian virkaa tekevä professori Petri Järveläinen ja uskonnonpeda-

gogiikan virkaa tekevä professori Tapani Innanen.

”Rikas ja rakas teologia”-kirjoituksessa systemaattisen teologian virkaa

tekevä lehtori Jari Jolkkonen kirjoitti teologian luonteesta. Hän totesi: ”Teologian rik-

kaus ei ole rahassa, vaan sisällössä”. Tähän viitaten hän pohti sitä, että teologia ei ollut

pelkkää kirjaviisautta vaan myös hyveellisenä ihmisenä kasvamista. Kirjoitukseensa

Jolkkonen oli myös sisällyttänyt onnittelun 10 vuotta täyttävälle Fides Ostiensikselle.

Simo Parni ja Mikko Kuri olivat laatineet lehteen kirjoituksen ”Pätemi-

sen tarpeeseen”. Teksti oli humoristinen ja sisälsi latinankielisiä lentäviä lauseita, jotka

olivat moderneja ja liittyivät nykypäivään. Myös heprean kieliopista oli tekstissä saatu

irti huumoria.

Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja ja vastakutsuttu kunniajäsen

Marjut Häkkinen koosti lehteen ilmoitustaulun, jossa hän kertoi ensimmäisen vuoden

ja muutaman sitä seuranneen vuoden tapahtumista. Kirjoituksessa nousi esille teologi-

iltojen tärkeys, ainejärjestön perustaminen, Kuopion piispan Wille Riekkisen vierailu,

Joensuun teologisen tiedekunnan perustaminen sekä ekumeeninen toiminta opiskeli-

joiden kesken.

Jussi Herranen ja Ismo Pentikäinen kirjoittivat lehteen humoristisen kir-

joituksen, joka sisälsi anagrammeja opetushenkilökunnan nimistä sekä ”vaihtoehtoi-

sen teologian sanakirjan”. Lehden päätti Simo Parnin ja Tero Kajanderin kirjoitus Jo-

ensuun talvesta, joka oli kirjoittajien mukaan ”ei-missään-nimessä-tieteellistä”. Kir-

joitus piti sisällään verrattain humoristista pohdintaa Joensuun talvesta sekä sen vai-

kutuksesta opiskelijoihin tai yleisesti ihmisiin.165

Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Salla Haponen tervehti Fideksen il-

mestys -lehden lukijoita otsikolla ”Fides - sinun silmiäsi varten”. Jottei opiskelijalle

tulisi opiskelun aikana ”putkinäköä”, hän tarvitsi opiskeluajalle muutakin kuin tenttejä

ja luentoja. Sitä varten ainejärjestö Fides Ostiensis oli puheenjohtaja Haposen mukaan

olemassa.

Vuoden 2008 Fideksen ilmestys -lehden päätoimittaja Kaisa Holli kir-

joitti tekstissään ”Ei tiedolla, ei taidolla, vaan…” siitä, millaista lehden tätä numeroa

oli tehdä ja taittaa. Hän myös onnitteli ainejärjestöä vuosijuhlien johdosta.

Tuleville opiskelijoille osoitetun kirjoituksen kirjoitti läntisen teologian

oppiaineryhmän esimies, kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio. Hän toivotti


56

kirjoituksessaan uudet opiskelijat tervetulleeksi ja esitteli Joensuun teologisen tiede-

kunnan erityispiirteitä sekä sitä, mitä Fides Ostiensis merkitsi osana yhteistyötä.

Vuoden 2008 Fideksen ilmestys -lehdessä oli myös osio, jossa ainejär-

jestön hallitus esittäytyi. Kaikille hallituksen jäsenille oli esitetty haastattelunomaisesti

samoja kysymyksiä ja jokainen vuorollaan antoi niihin vastauksen.

Missiologian dosentti Timo Vasko kirjoitti luterilaisen maailmanlähe-

tyksen historiasta ja nykypäivästä. Vasko kertoi luterilaisen lähetyksen alkamisesta

Tanskan siirtomaassa Intiassa 300 vuotta aikaisemmin. Hän kuvasi myös tapahtuman

300-vuotisjuhlallisuuksia Trankebarin kaupungissa Intiassa. Juhlallisuuksissa pereh-

dyttiin lähetysradion toimintaan sekä pohdiskeltiin dalitien asemaa yhteiskunnassa.

Matkalla oli mukana edustajia Helsingin yliopistosta sekä kirkon lähetystyön keskuk-

sesta.

Fides Ostiensiksen toimintavastaava Heidi Rahkonen kävi omassa kir-

joituksessaan läpi toimikauden 2007–2008 tapahtumat. Ensimmäisen vuosikurssin

opiskelija Mikael Taylor käsitteli teologian opiskelua, omaa oppimista sekä ainejär-

jestö Fides Ostiensista. Vuoden 2008 Fideksen ilmestys -lehteen oli koottu kaksi re-

septiä kattava ”Pyhien paistos”-osio, jossa amanuenssi Emma Metso ja systemaattisen

teologian virkaa tekevä lehtori Tomi Karttunen tarjosivat molemmat oman reseptinsä.

Metson resepti oli mamman munkit ja Karttusen akateeminen kuivakakku.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskellut Annika Yliniemi julkaisi

lehdessä matkakertomuksen, jossa hän kertoi opiskeluihinsa liittyneestä monikulttuu-

risuusharjoittelusta Swazimaassa syksyllä 2004. Toinen matkakertomus oli virkaa te-

kevän oppilaitospastorin Katariina Sorrin kirjoitus. Sorri oli toiminut Kirkon ulko-

maanavun lähettämänä vapaaehtoisena Jerusalemissa ja Hebronissa. Vapaaehtoistyö

liittyi Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin. Sorri pohti itse konfliktia ja yleistä

tilannetta mainitulla alueella. Erityisen arvokkaaksi hän nosti työn nuorten parissa.166

Vuoden 2009 Fideksen ilmestys -lehden ensimmäisessä jutussa ainejär-

jestön puheenjohtaja Sanna Lietepohja esitteli Fides Ostiensiksen vuosijuhlan ja leh-

den teemaa ”mitä teologia merkitsee sinulle”.

Seuraavassa kirjoituksessa läntisen teologian oppiaineryhmän esimies

professori Hannu Mustakallio kirjoitti teologian tieteellisyydestä, viitaten erityisesti

ajankohtaiseen Erkki Tuomiojan puheenvuoroon. Mustakallio pohdiskeli myös tule-


57

vaisuutta ja kertoi, että seuraavana vuonna muodostettaisiin Itä-Suomen yliopisto. Uu-

distuksena olisi myös se, että teologinen tiedekunta lakkaisi ja teologia siirtyisi filoso-

fisen tiedekunnan organisaatioon. Muutosten keskellä Mustakallio kuitenkin vakuutti,

että yhteistyö Fides Ostiensiksen ja teologian osaston kesken jatkuisi.

Teologian opiskelija ja Joensuussa toimineen poikkitieteellisen fooru-

min promoottori Mikael Taylor esitteli kirjoituksessaan foorumin toimintaa. Poikki-

tieteellinen foorumi oli ylioppilaskunnan symposiumtoimintaa, jossa opiskelijat ko-

koontuivat keskustelemaan erilaisista aiheista.

Nimimerkit Pseudo-Areiopagi, Masoreetti ja Pico della Mirandola kir-

joittivat lehteen osion, jonka otsikkona oli ”teologin ammattitaudit”. Humoristinen kir-

joitus kertoi Maailman terveysjärjestön (WHO) ilmoittamista ammattitaudeista, jotka

koskivat erityisesti teologeja. Mukana olivat muun muassa paasto, puheripuli, kahvi-

riippuvuus, neuroottinen kirjastomania, lautapelihimo, Careliainfarkti ja hengellis-tie-

teellinen jakomielitauti.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Sami Siltanen kuvasi omia koke-

muksiaan teologisesta tiedekunnasta. Hän totesi, että yliopistoteologia ei ollut pyhä-

tai rippikoulua. Hänen mukaansa ystävät ja kokoava toiminta olivat tärkeitä asioita

ensimmäisessä opiskeluvuodessa. Kirjoitus oli Siltasen mukaan myös eräänlainen tes-

tamentti syksyllä aloittaville opiskelijoille.

Fides Ostiensiksen hallituksen jäsen Jukka Honkanen kirjoitti lehdessä

ainejärjestön toiminnasta kuluneena vuonna. Hän kertoi, että vuoden aikana oli ollut

erinäisiä tapahtumia, bileitä, teologi-iltoja ja liikuntaa. Kirjoituksessaan Honkanen

myös suositteli uusille opiskelijoille toimimista ainejärjestön vastuunkantajana.167

Tutkittavalla kaudella Fideksen ilmestys -lehden sisältö pysyi samanlai-

sena kuin aiemmin. Lehti sisälsi aina kirjoituksen ainejärjestön puheenjohtajalta, tie-

dekunnan henkilökunnalta ja oppilaitospastorilta. Julkaisuun ei ollut muodostunut yh-

tenäistä teemaa. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2003 Irakin sotaan liittyvät artikkelit

muodostivat epävirallisen teeman. Samoin vuonna 2007 käsiteltiin juhlavuoden kun-

niaksi Fides Ostiensiksen historiaa. Aikaisempaan kauteen nähden Fideksen ilmestys

-lehden hupikirjoitusten määrä ja laajuus kasvoivat. Julkaisusta pystyi edelleen seu-

raamaan opiskelijoita koskevia ajankohtaisia kysymyksiä ja ajoittain esimerkiksi opis-

kelijatapahtumien historiaa.


58

8. Rutinoitua edunvalvontatyötä yliopistohallinnossa

Vuosina 2002–2009 teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa läntisen teologian

opiskelijaedustajina toimivat Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä muiden muassa

Marjut Häkkinen, Sanna Pärnänen, Salla Haponen (myöhemmin Romo), Jenny Ny-

man ja Sanna Lietepohja.168

Teologisen tiedekunnan alkuaikoina läntisen teologian laitoksella oli

oma laitosneuvosto. Kyseinen neuvosto oli toiminnassa heinäkuuhun 2006 saakka.

Syksystä 2006 eteenpäin laitos-nimityksen korvasi oppiaineryhmä, jolla ei ollut enää

yhteistä itsehallintoelintä. Laitosneuvostossa Fides Ostiensista edustivat muiden mu-

assa Ville Hassinen, Tiina Laakkonen ja Johanna Ämmälä.169

168 TTA Tiedekuntaneuvoston järjestäytymiskokous 12.12.2001; teol. tdk. tdkn. ptk 16.1.2002; 14.3.2006; 17.10.2006; 21.4.2006. 169 TTA Läntisen teologian laitoksen laitosneuvoston pöytäkirjat 2002–2006.

59

IV Itä-Suomen yliopiston aika 2010–2017

1. Joensuun yliopistosta Itä-Suomen yliopistoksi – teologisesta tiedekunnasta

teologian osastoksi

Itä-Suomen yliopistoa tai aiemmin kaavailtua liittoyliopistoa ruvettiin valmistelemaan

työryhmän johdolla vuonna 2006. Valmistelutyö sai tukea opetusministeriöltä syksyllä

2006, kun ministeriö valitsi Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymissuunnitelmat

kärkihankkeekseen.

Alkuvuonna 2007 professori Reijo Vihkon johtama liittoyliopistoa poh-

tiva työryhmä sai valmiiksi Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa -

muistion. Muistiossa luotiin puitteet keväällä 2007 perustetulle liittoyliopiston johto-

ryhmälle ja pyrittiin vahvistamaan Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyötä.

Keväällä 2007 Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset tekivät pää-

töksen liittoyliopiston perustamisesta. Myöhemmin saman vuoden syksyllä hallitukset

nimesivät uuden liittoyliopiston Itä-Suomen yliopistoksi.

Suunnitelma ei mennyt hallinnolliselta osalta täysin odotetulla mallilla.

Syksyllä 2007 luovuttiin ajatuksesta perustaa liittoyliopisto. Sen sijaan Joensuun ja

Kuopion yliopistot yhdistyisivät, minkä yliopistojen hallitukset hyväksyivät keväällä

2008. Uuden yliopiston nimeksi tuli Itä-Suomen yliopisto. Vuonna 2009 päätettiin tar-

kemmin yliopiston tutkintorakenteista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tammikuun

ensimmäisenä päivänä 2010 yhdistynyt Itä-Suomen yliopisto aloitti toimintansa.170

Organisaatiomuutoksen myötä myös Joensuun yliopiston teologinen tie-

dekunta lakkautettiin. Uusi teologian osasto tuli osaksi Itä-Suomen yliopiston filoso-

fista tiedekuntaa, joka oli yksi sen neljästä tiedekunnasta. Teologian osastossa ei enää

ollut aiemmankaltaisia laitoksia tai oppiaineryhmiä, vaan tilalle tulivat erilliset länti-

sen ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmat.

170 Vihko 2007; Puustinen 2009, 11; https://www2.uef.fi/fi/historiaa (luettu 13.11.2017); http://www.uef.fi/ita-suomen-yliopiston-historiaa (luettu 13.11.2017).

60

Taulukko 4. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2010–2016 hakeneet ja

hyväksytyt suuntautumisvaihtoehdoittain 171

A-linja


2010 136 44 29

2011 135 39 34

2012 145 43 31

2013 192 45 24

2014 208 45 22

2015 173 39 23

2016 157 42 27

B-linja


2010 65 10 15

2011 60 10 17

2012 67 10 15

2013 99 11 11

2014 83 10 12

2015 69 9 14

2016 58 7 12

C-linja


2010 36 5 14

Kirkon virkaan pätevöittävälle A-linjalle hakijoita oli tutkittavalla kaudella yleensä

noin 150. Muutaman kerran (2013 ja 2014) päästiin noin 200 hakijaan. Hyväksyttyjen

määrä pysyi koko ajan 40:n molemmin puolin. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon

eli B-linjan hakijamäärä pysyi 60:n ja 70:n välillä, mutta vuosina 2013 ja 2014 oltiin

171 Internet-lähteitä: Itä-Suomen yliopiston hakijatilastot 2010–2016; Yhteishaun valinnat, sitova vas-taanotto tai kirjautuneet, teologian osasto/teologinen tiedekunta 2009–2016.

61

lähellä sataa hakijaa. Hyväksyttyjen määrä oli yleensä kymmenen opiskelijaa. Gene-

ralistiselle C-linjalle pystyi hakemaan viimeisen kerran vuonna 2010. Silloin 36 haki-

jasta 5 pääsi sisään. Vuoden 2011 hausta eteenpäin kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen

(A-linja) sekä kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehto (C-linja) yhdistettiin

kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen sekä kulttuurin suuntautumisvaihtoehdoksi (A-

linja). Samalla myös yhdistetylle A-linjalle hyväksyttyjen määrää lisättiin muutamalla.

Yliopiston vahvistamia opiskelijakiintiöitä noudatettiin tarkasti tutkittavalla kaudella.

Tutkittavalla kaudella teologian osaston läntisen teologian koulutusohjelman ope-

tushenkilökuntaan tuli muutamia muutoksia. Elokuussa 2012 systemaattisen teologian

professorina aloitti vuonna 2010 kuolleen professori Eeva Martikaisen jälkeen dosentti

Antti Raunio.172 Maaliskuussa 2013 osa-aikaisena ja koulutusohjelmien yhteisenä Ve-

näjän aatteiden ja uskontojen professorina aloitti dosentti Antoine Lévy.173 Syysluku-

kauden 2013 alussa uskonnonpedagogiikan professorina aloitti Helsinkiin siirtyneen

professori Antti Räsäsen jälkeen dosentti Martin Ubani. Samaan aikaan vakinaistettiin

soveltavien opintojen yliopistonlehtorin tehtävä, jossa jatkoi teologian tohtori Heikki

Salomaa.174

Teologian osaston ensimmäisenä toimintavuotena teologian maisteriksi valmistui

37 läntisen teologian opiskelijaa. Vuonna 2011 maisteriksi valmistui 44 opiskelijaa,

vuonna 2012 42, vuonna 2013 44, vuonna 2014 36 ja vuonna 2015 39 opiskelijaa.

Tutkittavan kauden viimeisenä kokonaisena vuonna teologian maisteriksi valmistui 40

läntisen teologian opiskelijaa. Läntinen teologian tuotti valtaosan teologian osastossa

suoritetuista maisterintutkinnoista, kun ortodoksisen teologian puolelta valmistui vas-

taavana aikana vuosittain vain 3–8 maisteria.175

2. Ihmisen kohtaamista ja hyvää käytöstä – hallitustyöskentely

Vuoden 2010 alussa – uuden sääntömuutoksen johdosta – hallituksen puheenjohtajana

aloitti Sami Siltanen. Sihteerinä toimi Jarno Nykänen. Muita hallituksen jäseniä olivat

Tapio Kilpiä, Matti Kivilahti, Terhi Vesterinen, Antti Ounasvuori, Satu Niiranen,

172 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk. 23.5.2012 § 11. 173 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk. 23.1.2013 § 10. 174 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk 22.5.2013 § 15, 17. 175 Internet-lähteitä: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain ja vuosittain 2010–2015, läntisen teologian koulutusohjelma; Teologian maisterin tutkinnot 2012–2016.

62

Janne Markkanen, Antti Rahikainen, Veera Poussu, Laura Similä, Juho Pitkänen ja

Siljaliisa Parviainen.176

Samalla puheenjohtaja-sihteeri -kombinaatiolla jatkettiin vuosi 2011.

Hallituksen jäseninä olivat myös Markus Kallatsa, Satu Koikkalainen, Kaija Ryynä-

nen, Tiina Puukko, Tapio Kilpiä, Satu Niiranen, Janne Markkanen, Ari Tykkyläinen,

Tomi Pirskanen, Riina Lindeberg, Tomi Päivinen ja Sanna-Mari Mäkinen. Siltasen

puheenjohtajakausiin vaikutti Itä-Suomen yliopiston perustaminen ja siihen liittyvät

muutokset esimerkiksi tutoroinnissa. Yleisellä tasolla puheenjohtaja Siltanen halusi

viedä hallituksen päätöksiä eteenpäin selkeällä vetovastuulla ja aikataululla napakoi-

den kokouksien välityksellä. Tällä kaudella selkeytettiin ainejärjestön ja yhteistyö-

kumppanien suhdetta ja siihen vaikuttavia sopimuksia.177

Vuonna 2012 hallituksen puheenjohtajaksi tuli Tapio Kilpiä ja sihteerinä

Kari-Antti Kitunen. Muita jäseniä olivat Markus Kallatsa, Satu Koikkalainen, Tomi

Pirskanen, Juuso Sikiö, Tiina Kinnunen, Janne-Pekka Mustonen, Tomi Päivinen,

Heidi Brand (16.1.2012 asti), Jan Pohjonen, Tiina Puukko, Jani Mäkitalo ja Salla Hyr-

käs. Kilpiän puheenjohtajakaudella päätettiin, että kukin vastaava laatisi hallituskau-

den lopuksi ”testamentin”, joka sisältäisi neuvoja ja tarpeellisia aineistoja seuraa-

jalle.178

Vuoden 2013 hallituksen muodostivat puheenjohtaja Juuso Sikiön ja sih-

teeri Katja Räsäsen johdolla Tomi Pirskanen, Tiina Puukko, Jani Mäkitalo, Sami Sa-

ravuoma, Jani Johansson, Heidi Brand, Riikka-Liina Turunen, Katja Niskala, Verna

Paakkinen, Salla Hyrkäs (27.8.2013 asti) ja Janne-Pekka Mustonen. Puheenjohtaja Si-

kiö edusti aineenopettajalinjaa ja halusi kehittää Fides Ostiensiksesta kaikkien koulu-

tussuuntausten ja taustayhteisöjen ainejärjestön. B-linjan opiskelijoita ei ole ollut usein

ainejärjestön puheenjohtajan tehtävissä.179

Vuoden 2014 hallituksen puheenjohtajana oli Atte Hokkanen. Katja Rä-

sänen oli edelleen sihteerinä. Muita hallituksen jäseniä olivat Jani Johansson, Henrik

Pääkkönen, Emmi Virta, Julianna Räty, Noora Mattila, Tomi Pirskanen, Anna Musto-

nen, Pinja Malinen, Jani Mäkitalo, Riikka-Liina Turunen, Katja Niskala ja Sami Sara-

vuoma. Puheenjohtaja Hokkanen oli yksi harvoista, joka aloitti toiminnan hallituk-

176 Hallituksen jäsenistä liitteet 1a, 1b, 1c ja 2. 177 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 178 Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017. 179 Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.

63

sessa suoraan puheenjohtajan paikalta. Hän mainitsi, että tämän vuoksi hän hoiti teh-

tävänsä ilman suurempaa uudistusmielisyyttä. Kuitenkin esimerkiksi ainejärjestön

verkkosivut uusittiin Hokkasen aloitteesta.180

Vuonna 2015 hallituksen puheenjohtajana toimi Noora Mattila ja sihtee-

rinä Kari-Antti Kitunen, jälkimmäinen siis toiseen otteeseen. Muita hallituksen jäseniä

olivat Anna Mustonen, Katja Niskala, Sanna Koski, Julianna Räty, Anna Keränen

(9.4.2015 asti), Jani Kaaresalo, Katja Räsänen-Vesala, Annamari Juurakko, Miika

Kähkönen, Sara Salonen, Jani Mäkitalo ja Anna Ojala. Jani Mäkitalo oli siis kolmas

ja viimeinen opiskelija, joka oli toiminut hallituksessa neljä kautta.

Vuonna 2016 hallituksen puheenjohtajana oli Sara Salonen. Sihteerinä

toimi Jani Kaaresalo. Hallituksen muita jäseniä olivat Netta Lamminmäki, Annika

Juurikka, Sanna Maunu, Hanna Möttönen, Saga Boberg, Sonja Korhonen, Miika Käh-

könen, Iiro Pyrhönen, Anna Mustonen, Ella Posti ja Nelli Järvelä.

Juhlavuonna 2017 hallituksen puheenjohtajana oli edelleen Sara Salo-

nen. Sihteerinä oli Veera Kananen. Muita jäseniä olivat Ira Sirkiä, Netta Lamminmäki,

Annika Juurikka, Roosa Voutilainen, Saga Boberg (20.3.2017 asti), Sanni Frisk, Sonja

Korhonen, Leevi Tuikka, Sami Miettinen, Elina Orjala, Eero Varesvuo ja Sara Nie-

melä (5.4.2017 alkaen). Salonen mainitsi, että tärkeimpiä seikkoja hänen hallituskau-

sillaan olivat strategian ja arvojen luominen ainejärjestölle, yhteistyö sisarjärjestöjen

kanssa ja 20-vuotisjuhlat. Hän halusi tukea koko ainejärjestöä, ei vain esimerkiksi jo-

tain pientä osaa siitä.181

Tutkittavan kauden alussa perinteinen naisenemmistö ainejärjestön hal-

lituksessa loppui. Vuosina 2010–2013 Fides Ostiensiksen hallituksessa oli miesenem-

mistö. Vuodesta 2015 eteenpäin hallitus on ollut taas hyvin naisvoittoinen. Näinä vuo-

sina naisia hallituksen jäsenissä on ollut kymmenen tai yksitoista, miehiä taas kolme

tai neljä.182 Tutkittavalla kaudella kahden vuoden puheenjohtajakausi oli Sami Silta-

sella ja Sara Salosella.

Helmikuussa 2010 Fides Ostiensiksen hallitus otti yhdessä muiden Jo-

ensuun kampuksen ainejärjestöjen kanssa kantaa tutorointiin. Erityiseksi huolenai-

heeksi nousivat tutoreiden määrän rajoittaminen sekä se, että ylioppilaskunnan ei

180 Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017. 181 Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017; Kirkkotie 2/1.2.2017, Innovoiva Fides (Katja Räsänen-Vesala). 182 Liite 2.

64

nähty hoitaneen tiedotusta riittävän kattavasti. Radikaalina ehdotuksena oli ”tutoroin-

tilakko”, mutta Fides Ostiensiksenkin kannan mukaan päädyttiin sopuisaan tutoroin-

nin kehittämiseen.183

Alkusyksystä 2010 ainejärjestö apuvoimineen alkoi suunnitella ensim-

mäistä Ihmisen kohtaamisen teologiaa (IKTS) -seminaaria, joka järjestettäisiin Joen-

suussa marraskuun puolivälissä. Yhtenä seminaarin päätarkoituksista oli tuoda sovel-

tavat opinnot uusien opiskelijoiden lähelle. Seminaariin oli mahdollista kutsua myös

laaja-alaisesti erilaisia luennoijia. IKTS-seminaarilla haluttiin myös vahvistaa opiske-

lijoiden ammatti-identiteettiä.184 Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaari sai hyvää

palautetta ja seminaaria päätettiin jatkaa tulevina vuosina. Yhtenä pääorganisaattorina

ollut yliopistonlehtori Heikki Salomaa totesi, että tulevaisuudessa seminaari voisi kor-

vata yhden opintopisteen.185 Vuodesta 2010 eteenpäin IKTS-seminaari on ollut osa

ainejärjestön vuosittaista toimintaa. Seminaarin aiheet ovat vaihdelleet, mutta perus-

luonne on säilynyt samana tutkittavalla kaudella. Seminaarin otsikkoja ovat olleet esi-

merkiksi ”Kuka laatii tulevaisuuden tarinat?”, ”Tykkäyksiä ja tökkäyksiä” ja ”Rajat

rikki?”. Luennoijia eri seminaareissa ovat olleet muiden muassa kirjailija Anna-Mari

Kaskinen, kirkkoherra Teemu Laajasalo ja päätoimittaja Mikko Salmi.

Ainejärjestön hallitus päätti syksyllä 2010 tehdä Fideksen ilmestys -leh-

delle vaihtoehdon. Tämän johdosta julkaistiinkin heti ensimmäinen pienen budjetin

huumoripainotteinen Fideksen apokryfit -verkkojulkaisu.186 Julkaisun keskeisin si-

sältö on ollut usein ainejärjestön jäsenistön kriittistä, absurdia ja poleemistakin kirjoit-

telua ympäröivästä todellisuudesta. Julkaisuissa on ollut mukana myös runsaasti niin

kutsuttuja meemi-kuvia.

Hallitus käsitteli maaliskuussa 2010 ainejärjestön omiin tiloihin liittyviä

kysymyksiä. Yliopisto oli tarjonnut ainejärjestötilaa Regia-rakennuksesta, mutta hal-

litus kartoitti myös mahdollisuutta saada tila Educa-rakennuksesta.187 Lopputuloksena

oli, ettei ainejärjestö saanut omaa tilaa. Genesis-kappeli on osittain toiminut ainejär-

jestön omana tilana ja eräänlaisena varastona.

Helmikuussa 2011 hallitus esitti kannanoton kielikeskuksen kurssikäy-

tännöistä. Kannanotossa kritisoitiin kielikeskuksen kurssiarviointia sekä useiden kes-

kuksen kurssien päällekkäisyyksiä.188

183 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 184 FOA Hallituksen ptk 30.8.2010; Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 185 FOA Hallituksen ptk 17.11.2010. 186 FOA Toimintakertomus 2010; Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 187 FOA Hallituksen ptk 15.3.2011. 188 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017.

65

Loppukeväästä 2011 teologian osasto oli pyytänyt Fides Ostiensista kes-

kustelemaan Suomen Raamattuopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöstä. Ainejär-

jestön hallitus otti kantaa ja osoitti huolensa siitä, että yhteistyön kehityssuunta oli

opiskelijoiden kannalta vääränlainen. Yliopisto mahdollisti sen, että Suomen Raamat-

tuopiston kautta pystyttiin suorittamaan teologian opintoja osana avointa yliopistoa.

Yhteistyön pelättiin heikentävän teologian osaston julkisuuskuvaa.189 Fides Ostiensis

päätti aloittaa syksyllä 2011 Joensuusta valmistuneita teologeja koskevan alumnitoi-

minnan.190

Marraskuussa 2011 Fides Ostiensis yhdessä kampuksen muiden ainejär-

jestöjen kanssa otti kantaa yliopiston tiedotukseen, joka liittyi kampusalueen raken-

nuksista luopumiseen. Kannanotto nosti esille näkemyksen siitä, että uuden yliopiston

johto ei ollut halunnut kuunnella opiskelijoita tilakysymyksissä. Myös heikkoa tiedo-

tusta kritisoitiin.191

Marraskuun aikana teologian osastossa esiintyi häirintää, kun naispap-

peutta vastustavat opiskelijat kommentoivat naispuolisten teologian opiskelijoiden

virkakäsityksiä ja urasuunnitelmia. Osaston ja ainejärjestön puolesta häirintä tuomit-

tiin. Fides Ostiensiksen kantaa häirintäkohuun pääsi kommentoimaan medialle pu-

heenjohtaja Sami Siltanen. Häirintä loppui nopeasti näiden toimenpiteiden jälkeen.192

Fides Ostiensiksen syyskokouksessa 2012 ainejärjestön sääntöjä muutet-

tiin siten, että myös sivuaineopiskelijoille tuli mahdolliseksi liittyä ainejärjestön jäse-

niksi.193

Alkuvuodesta 2013 ainejärjestö kävi keskusteluja filosofisen tiedekun-

nan dekaanin kanssa siitä, että monialaisissa pedagogisissa opinnoissa ei ollut enää

kiintiöpaikkoja teologian opiskelijoille. Yliopisto ei antanut erillisrahoitusta tilantee-

seen, ja monialaiset opinnot loppuivat teologian opiskelijoilta.194

Alkuvuonna 2014 ainejärjestön hallitukselta pyydettiin apua helmi-

kuussa järjestettävään kaksipäiväiseen Karjalan teologisen seuran symposiumiin.

Apua tarvittiin käytännön seikoissa, kuten vastaanottopöydällä päivystämisessä, opas-

tuksessa ja kirjojen myyntipisteen hoitamisessa. Joukko opiskelijoita osallistuikin näi-

hin avustustehtäviin.195

189 FOA Fides Ostiensiksen kannanotto filosofisen tiedekunnan dekaanille 7.2.2011. 190 FOA Hallituksen ptk 1.5.2011. 191 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 192 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 193 FOA Hallituksen ptk 19.9.2012. 194 FOA Hallituksen ptk 4.3.2013. 195 FOA Hallituksen ptk 16.1.2014; Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017.

66

Keväällä 2016 Fides Ostiensis otti virallisesti osaa Helsingissä järjestet-

tyyn opintotukimielenosoitukseen. Mielenilmaukseen osallistuttiin oman lipun alla ja

mukana oli myös TYT.196 Kevään aikana ainejärjestö valvoi etuja sekä yleistä viihty-

vyyttä ottamalla osaa teologian osaston johtajan, professori Matti Kotirannan asetta-

maan Hyvä käytös sallittu -työryhmään, joka teki ohjesäännöt koko teologian osastolle

sen luonteesta ja toimintatavoista. Ohjesääntöjen avulla pyrittiin ehkäisemään ja kä-

sittelemään epäasiallista käytöstä teologian osastossa esimerkiksi korostamalla kun-

nioittavaa keskusteluilmapiiriä hengellisissä kysymyksissä.197

Vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessaan Fides Ostiensiksen hallitus

hyväksyi ainejärjestön arvot. Arvoja oli ruvettu pohtimaan vuoden 2016 syyskokouk-

sessa tulleen ehdotuksen pohjalta. Arvot sisälsivät kolme kohtaa: proaktiivisuus, si-

toutumattomuus ja lähimmäisenrakkaus. Ainejärjestö halusi toimia ja näkyä aktiivi-

sesti. Se halusi myös profiloitua neutraaliksi ja tunnustuksellisesti avoimeksi ainejär-

jestöksi, joka toimisi turvallisessa ja kunnioittavassa opiskeluympäristössä. 198

Alkuvuodesta 2017 Fides Ostiensiksen hallituksen edustajia osallistui

professori Paavo Kettunen jäähyväisluennon oheistoiminnan järjestämiseen.199

3. Teemoja ja keskusteluja – Fides-päivä

Fides-päivän teemana vuonna 2010 oli ”Uskonnonopetuksen tulevaisuus”. Aamupäi-

vän vuosijuhlamessussa saarnasi yliopistonlehtori Heikki Salomaa, ja päivällä järjes-

tettiin kirjabasaarin lisäksi paneelikeskustelu päivän aiheesta. Vuosijuhlaillalliset pi-

dettiin teatteriravintolassa, ja juhlapuheesta vastasi uskonnonpedagogiikan lehtori Ta-

pani Innanen. Juhlien jatkot olivat teatteriravintolan klubilla, ja siellä säestyksestä vas-

tasi teologian opiskelijoista koottu yhtye. Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin tuttuun

tapaan vuosijuhlaillallisilla, ja lehdessä pohdittiin samoja teemoja kuin itse Fides-päi-

vässä. 200

Vuoden 2010 Fides-päivä liittyi merkittävästi maailmanhistoriallisiin ta-

pahtumiin. Opiskelijoiden ollessa Roomassa opintomatkalla Eyjafjallajökull-tulivuori

196 Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017. 197 FOA Toimintakertomus 2016. 198 FOA Hallituksen ptk 17.1.2017; Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017. 199 FOA Hallituksen ptk 20.2.2017. 200 FOA Hallituksen ptk 14.1.2010; 1.2.2010; toimintakertomus 2010.

67

purkautui Islannissa. Purkauksen aiheuttamien tuhkapilvien johdosta Euroopan lento-

liikenne seisahtui, minkä vuoksi Roomasta paluuta odottavat opiskelijat eivät päässeet

lentomatkalle. Vuosijuhlien kannalta erityisen merkittävän purkauksesta teki se, että

muiden muassa Fides Ostiensiksen juhlavastaava oli paluulinja-autossa Baltiassa vuo-

sijuhlien aikaan. Fides-päivä onnistui kuitenkin kaikesta huolimatta hyvin.201

Fides Ostiensiksen vuosijuhlissa 2011 teemana oli ”Uskonto ja poli-

tiikka”. Aamulla Joensuun kirkossa vietettiin vuosijuhlamessua. Hiukan myöhemmin

teologian osaston tiloissa järjestettiin kahvitilaisuus sekä eri järjestöt pitivät kirja-

basaaria. Päivällä toimittaja Hannu Taanila piti vuosijuhlaluennon päivän teemasta.

Vuosijuhlaillallisia vietettiin teatteriravintolassa, jossa vuosijuhlapuheen piti kirkko-

historian yliopistonlehtori Ilkka Huhta. Vuosijuhlaillallisten jatkoja vietettiin teatteri-

klubilla.202

Fides Ostiensiksen seuraavia vuosijuhlia vietettiin taas huhtikuussa. Ai-

nejärjestö täytti 15 vuotta, ja täten vuosijuhlapäivän luonnollisena teemana oli rippi-

koulu. Vuosijuhlamessun, kahvien ja kirjabasaarin lisäksi osaston tiloissa järjestettiin

vuosijuhlapaneeli, jossa eri kristillisten kirkkokuntien ja Prometheus-leirin edustajia

keskusteli rippikoulusta. Vuosijuhlaillallisia vietettiin teatteriravintolassa, jossa Reijo

E. Heinonen piti juhlapuheen. Vuosijuhlan jatkoja vietettiin paikallisessa yökerhora-

vintolassa.203

Vuonna 2013 vuosijuhlapäivän teemaksi oli valittu seksuaalisuus, sillä

ainejärjestö täytti 16 vuotta. Aamulla oli messu Joensuun kirkossa, jossa uskonnonpe-

dagogiikan yliopistonlehtori Vesa Hirvonen piti saarnan. Yliopiston tiloissa oli tarjolla

kahvia sekä kirjabasaari. Yliopistolla järjestetyn ohjelman päätti professori Serafim

Seppälän vuosijuhlaluento aiheesta ”Seksuaalisuus ja aseksuaalisuus: filosofisia näkö-

kulmia”. Vuosijuhlaillalliset järjestettiin hotelli Kimmelissä ja vuosijuhlaillallisen jat-

kot keskustassa sijaitsevassa yökerhossa, jossa oli ainejärjestön jäsenistöstä koottu yh-

tye vastaamassa musiikista.204

Vuonna 2014 Fides Ostiensiksen vuosijuhlapäivän ohjelmaan kuului pe-

rinteiseen tapaan messu ja kirjabasaari. Vuosijuhlapäivän teemana oli ”Rajalla”. Vuo-

sijuhlaillalliset vietettiin teatteriravintolassa, jossa juhlapuheen piti psykiatrian eri-

201 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 202 FOA Hallituksen ptk 4.4.2011; toimintakertomus 2011. 203 FOA Hallituksen ptk 26.1.2012. 204 FOA Hallituksen ptk 8.1.2013; 4.3.2013.

68

koislääkäri Peppi Sievers. Jatkot olivat joensuulaisessa anniskeluravintolassa, jossa ai-

nejärjestön jäsenistöstä koostuva duo esitti musiikkia ja ainejärjestön jäsenet stand up

-komiikkaesityksiä.205

Vuonna 2015 vuosijuhlapäivän teemana oli muutos. Päivän ohjelmaan

kuului messu ja kahvitilaisuus sekä kirjabasaari yliopiston tiloissa. Illalla oli vuosijuh-

laillalliset teatteriravintolassa, jossa lehtori Juhani Sainio piti juhlapuheen. Vuosijuh-

laillallisten jatkot olivat teatteriravintolan läheisessä anniskeluravintolassa. Fideksen

ilmestys -lehteä ei vuonna 2015 julkaistu ollenkaan.206

Vuonna 2016 vuosijuhlapäivä alkoi messulla Joensuun luterilaisessa kir-

kossa, jossa liturgina oli pastori Riikka Hakulinen ja saarnaajana pastori, teologian

tohtori Kati Kemppainen. Vuosijuhlamessun jälkeen teologian osaston tiloissa järjes-

tettiin kakkukahvit sekä kirjabasaari. Juhlapäivän tapahtumiin kuului myös muutamia

esitelmiä. Professori Lauri Thurén piti esitelmän ”Viitankääntäjiä ja voimanaisia – Uu-

den testamentin hahmot uudessa valossa”, opiskelija Laura Witick eläinteologisen esi-

telmän "Eläinrakas Jumala - Eläinten oikeuksien puolustaminen kristillisenä velvolli-

suutena" ja systemaattisen teologian yliopistonlehtori Esko Ryökäs verraten humoris-

tisen esitelmän ”Itäfriisiläisten ylämaanlehmien lypsyongelmien tutkimusinstituutti –

historia ja nykytila”. Vuosijuhlaillallisia vietettiin hotelli Kimmelissä. Vuosijuhlapu-

heesta vastasi Enon seurakunnan entinen kirkkoherra Jouko Pesonen puolisonsa Ulla

Pesosen kanssa. Hotelli Kimmelistä vuosijuhlia siirryttiin jatkamaan läheisessä olut-

ravintolassa. Vuoden tauon jälkeen Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin ensimmäistä

kertaa tabloid-kokoisena.207

Vuonna 2017 vietettiin Fides Ostiensiksen 20-vuotisjuhlia. Aamun mes-

sussa saarnasi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Yliopistolla pidettiin

kahvitilaisuus, kirjabasaari sekä esitelmiä ainejärjestön historiasta. Esitelmiä pitivät

opiskelija Jani Mäkitalo, pastori Heidi Pasanen (ent. Rahkonen) ja toimistosihteeri Ka-

levi Koslonen, joka oli aloittanut työnsä ortodoksisen teologian laitoksessa jo syksyllä

1988. Juhlaillalliset olivat hotelli Kimmelissä, jossa paikalla oli yli 90 henkeä. Juhla-

puheen piti vastikään eläkkeelle jäänyt käytännöllisen teologian professori, ainejärjes-

tön kunniajäsen Paavo Kettunen. Paikalla oli muiden muassa ensimmäinen puheen-

johtaja, kunniajäsen Marjut Häkkinen. Seuraavana aamuna järjestettiin ensimmäistä

kertaa vuosijuhlan jälkeinen silliaamiainen.208

205 FOA Hallituksen ptk 13.2.2014; 3.3.2014. 206 FOA Toimintakertomus 2015. 207 FOA Hallituksen ptk 23.2.2016; toimintakertomus 2016. 208 FOA Toimintakertomus 2017; Kirkkotie 2/1.2.2017, Innovoiva Fides (Katja Räsänen-Vesala).

69

4. Sitsaava Fides Ostiensis

Tutkittavalla kaudella vuoden kiertoon kuuluvat tapahtumat alkoivat vakiintua. Aiem-

pien vuosien tapaan ainejärjestö piti teologi- ja lautapeli-iltoja sekä järjesti liikunta-

vuoroja. Perinteisiä alkuvuoden tapahtumia olivat epäystävänpäivän illanvietto, laski-

aisen mäenlasku, pyhän Patrickin päivän illanvietto ja Mikael Agricolan päivän juhlat.

Useimmat juhlista järjestettiin yhteistyössä jonkin toisen ainejärjestön kanssa. Tam-

mikuussa 2014 Fides Ostiensis otti ensimmäistä kertaa osaa teologian opiskelijoiden

risteilyyn Tukholmaan. Siitä eteenpäin tapahtumaan on osallistuttu joka vuosi. Vuo-

desta 2011 alkaen haalarinkastajaiset ja ”talvihäsmäkkä”-niminen hiihto- ja liikunta-

tapahtuma ovat kuuluneet alkuvuoden jäsentilaisuuksiin. Vuonna 2012 Fides Ostiensis

rupesi järjestämään akateemisia pöytäjuhlia, sitsejä. Sitsejä on ollut siitä eteenpäin ver-

rattain säännöllisesti. Samoihin aikoihin alkoi Fides Ostiensiksen ja Legio Ostiensik-

sen Opintotukikoris-tapahtuma, joka järjestettiin tutkittavalla kaudella vuosittain. Ke-

väästä 2013 alkaen on vuosittain järjestetty Fides Ostiensiksen ja Pistiksen ekumeeni-

nen ristikulkue Genesis-kappelista ortodoksiselle seminaarille.209

Syyslukukauden toistuviin tapahtumiin on kuulunut ensimmäisen viikon

verrattain intensiivinen kokoava toiminta uusille opiskelijoille. Syyslukukauden mui-

hin tapahtumiin ovat kuuluneet fuksiaiset ja Kaamoksen kumoajaiset. Syksystä 2013

eteenpäin on järjestetty syksyisin yhdessä humanistien kanssa Varjobileet-tapahtumaa.

Loppuvuoden tapahtumia ovat olleet puuro- ja joulujuhla sekä Lucian päivän illan-

vietto. Syyslukukaudella 2011 Fides Ostiensis rupesi järjestämään virsikirjan läpilau-

lamiseen suuntaavaa projektia. Kyseinen projekti onnistui ja se päättyi huhtikuussa

2014.210

Tutkittavan kauden alusta lähtien Fides Ostiensis on ottanut aktiivisesti

osaa yliopiston liikuntatapahtumiin. Erityisen aktiivinen ainejärjestö on ollut liikun-

tailtapäivän jalkapallon rentosarjassa ja yliopiston salibandyliigan rentosarjassa. Tut-

209 FOA Hallituksen ptk 14.1.2010; 1.2.2010; 25.2.2010; 1.5.2011; 26.1.2012; 25.4.2012; 4.2.2013; 4.3.2013; toimintakertomus 2010; 2011. 210 FOA Hallituksen ptk 26.4.2010; 20.9.2010; 20.10.2010; 27.8.2013; 18.9.2013; 11.11.2013 toimin-takertomus 2010; Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.

70

kittavalla kaudella järjestettiin myös pienimuotoisempia liikuntatapahtumia yhteis-

työssä muiden ainejärjestöjen kanssa. Vuonna 2010 Fides Ostiensis voitti jalkapallon

rentosarjan ja vuosina 2013–2016 sai mitalin salibandyn rentosarjasta.211

Yksittäisiä ainejärjestön tapahtumia ovat olleet opintomatkat. Tutkitta-

valla kaudella järjestettiin kolme ainejärjestön organisoimaa opintomatkaa. Keväällä

2010 opintomatkalle Roomaan osallistui 25 opiskelijaa. Matkaoppaana oli latinan-

opettaja, tietokirjailija Juha Tahvanainen. Toinen opintomatka järjestettiin maalis-

kuussa 2013. Matkan kohteena oli kahdeksan päivän ajan Rooma ja oppaana toimi

dosentti Kyllikki Tiensuu. Viimeisin opintomatka järjestettiin keväällä 2016. Sen koh-

teena oli Israel.212

Tutkittavalla kaudella yksittäisiä tapahtumia on ollut esimerkiksi syksyn

2011 keskustelutilaisuus, jossa oli vieraana veli Steven Taizé-yhteisöstä. Keväällä

2012 ainejärjestö organisoi jäsenilleen ensiapukurssin. Samoihin aikoihin Fides Os-

tiensiksen jäsenistö voitti kampuksella järjestetyn verenluovutuskilpailun ja sai pal-

kinnoksi ilmaisen käyttökerran ylioppilaskunnan Suvas-tiloihin. Huhtikuussa 2012

siellä järjestettiinkin verta ja hikeä -tapahtuma, jossa ensin urheiltiin luterilaisen kir-

kon takana ja sen jälkeen oli sauna ja yleinen illanvietto.213

Tutkittavalla kaudella Fides Ostiensis otti kaksi kertaa osaa kirkolliseen

Gloria Patri -jalkapalloturnaukseen. Vuonna 2012 ainejärjestö osallistui turnaukseen

yhdessä Kotimaa-konsernin joukkueen kanssa, vuonna 2016 itsenäisellä joukku-

eella.214

Ainejärjestö oli avustamassa vuosina 2014 ja 2016 järjestetyissä Karja-

lan teologisen seuran symposiumeissa. Yksittäisiä tapahtumia ovat myös olleet erinäi-

set elokuvaillat, lukuvuoden päätössaunat, kesä-, alumni-, ysäri-, karaoke- sekä kaa-

kao- ja jäätelöbileet. Kreikan peruskurssin loputtua maaliskuussa 2016 Fides Ostiensis

organisoi niin kutsutut kreikankaatajaiset eräässä ravintolassa, jossa oli tarkoituksena

viettää iltaa sekä reflektoida kreikan kielen peruskurssia. Viimeisimpänä merkittävänä

tapahtumana oli ekskursio Valamon luostariin yhdessä TYT:n kanssa.215

211 FOA Hallituksen ptk 20.9.2010; 20.10.2010; toimintakertomus 2010. 212 FOA Hallituksen ptk 26.4.2010; 4.2.2013; 4.3.2013; 2.2.2016; 10.5.2016; toimintakertomus 2016. 213 FOA Hallituksen ptk 31.8.2011; 26.1.2012; 25.4.2012. 214 FOA hallituksen ptk 26.1.2012; 29.8.2012; toimintakertomus 2012; 2016. 215 FOA Hallituksen ptk 27.8.2013; 18.9.2013; 11.11.2013; 27.8.2014; 23.2.2015; 9.4.2015; 6.5.2015; 2.2.2016; 10.5.2016; 20.3.2017; toimintakertomus 2015; 2016; Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.

71

5. Vaikeuksien kautta vahvaan yhteistyöhön ortodoksien ja muiden ainejärjes-töjen kanssa

Puheenjohtaja Sami Siltanen totesi, että vuosina 2010–2011 usea Fides Ostiensiksessa

ja Pistiksessä toiminut ekumeeninen tekijä vaihtui. Tämän seurauksena oli, että aikai-

sempia käytäntöjä ruvettiin kyseenalaistamaan. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä oli

se, että Pistis luopui tiistain teologisten päiväkahvien järjestämisvastuusta. Myös yh-

teiset kielten kirjatilaukset lopetettiin samaan aikaan.216 Puheenjohtaja Tapio Kilpiän

hallituskaudella yhteistyö ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa keskittyi lä-

hinnä Alias-turnaukseen.217 Vuonna 2013 yhteistyö Pistiksen kanssa alkoi elpyä eri-

tyisesti siitä syystä, että Pistis-ainejärjestöön valittiin yhteistyöhaluinen puheenjoh-

taja.218 Yhteistyö elpyi hyvin ja vuonna 2014 järjestettiin jo runsaasti yhteistä toimin-

taa. Vahvana esimerkkinä olivat esimerkiksi Fides Ostiensiksen ja Pistiksen yhteiset

fuksiaiset.219 Vuoteen 2016 mennessä yhteistyö oli edelleen toimivaa, vaikka haastei-

takin löytyi. Fides Ostiensis olisi ollut vielä innokkaampi järjestämään yhteisiä eku-

meenisia tapahtumia Pistis-ainejärjestön kanssa.220

Ajanjaksolla 2010–2017 Fides Ostiensis järjesti useasti yhteisiä tapahtu-

mia ja illanviettoja muiden ainejärjestöjen kanssa. Merkittävimpänä yhteistyöainejär-

jestönä oli 2010-luvun alkupuolella suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoiden

Täky-ainejärjestö.221

Tarkasteltavalla kaudella ruvettiin tekemään entistä vahvempaa yhteis-

työtä Helsingin ja Turun teologian opiskelijoiden suuntaan. Silloin järjestettiin edel-

leen vierailuja ja vastavierailuja ainejärjestöjen vuosijuhliin. Vuosikymmenen puoli-

välin jälkeen alkoi laajempi illanviettoja ekskursiotoiminta niin Pistiksen, TSF:n kuin

TYT:n kanssa.222

216 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 217 Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017. 218 Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017 219 Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017. 220 Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017. 221 Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017. 222 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017; Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017; Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017; Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017; Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.

72

6. Uusimmat kunniajäsenet

Vuonna 2010 Fides Ostiensiksen kevätkokous päätti kutsua entisen systemaattisen

teologian lehtorin ja silloisen piispainkokouksen pääsihteerin, dosentti Jari Jolkkosen

yhdistyksen kunniajäseneksi.223 Jolkkosesta tuli kahden vuoden kuluttua Kuopion

hiippakunnan piispa Wille Riekkisen jälkeen.224 Keväällä 2015 Fides Ostiensis kutsui

kunniajäsenekseen professori Hannu Mustakallion, joka oli toiminut vuodesta 2006

lähtien läntisen teologian esimiestehtävissä, viimeksi teologian osaston varajohtajana.

Kunniajäsenyyden julkaisuajankohdaksi valittiin Fides-päivän iltajuhla. Mustakallion

kunniajäsenyyden perusteiksi kerrottiin, että hän oli kiinnostunut opiskelijoiden asi-

oista. Häntä kiitettiin ainejärjestön ja osaston tiiviin yhteistyön mahdollistamisesta ja

avusta esimerkiksi sääntömuutoksia tehtäessä. Mustakallion osallistumisaktiivisuus

ainejärjestön vuosikierron merkittävimmissä juhlissa sai kehuja.225

7. Fideksen ilmestyksen viime vaiheet

Vuoden 2010 Fideksen ilmestys -lehden päätoimittaja ja ainejärjestön sihteeri Jarno

Nykänen kirjoitti lehden teemasta, joka oli uskontokasvatuksen tulevaisuus. Nykänen

piti uskontokasvatusta tärkeänä, sillä sen avulla voitaisiin hänen mukaansa estää kes-

kustelupalstojen ”huutelijoita” sekä yleisesti ehdottomia mielipiteitä. Hän pohti kirjoi-

tuksessaan myös uskontokasvatuksen tulevaisuutta. Päätoimittaja Nykänen sisällytti

kirjoitukseensa kiitokset lehden avustajille sekä kirjoittajille.

Ainejärjestön puheenjohtaja Sami Siltanen kertasi omassa kirjoitukses-

saan menneen vuoden tapahtumia ja loi odottavia katseita uusiin muutoksiin. Hän to-

tesi, että Joensuun yliopisto oli osa Itä-Suomen yliopistoa ja että fuusiolla oli ollut

ainejärjestölle positiivisia vaikutuksia. Siltanen pohdiskeli myös Itä-Suomen yliopis-

ton ylioppilaskunnan ja Fides Ostiensiksen tulevaisuutta ja totesi, että kaikkien osa-

puolten olisi hyvä tunnustaa aktiivisen jäsenistön merkitys.

Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen esitti vuoden 2010 Fi-

deksen ilmestys -lehdessä oman tervehdyksensä. Kirjoituksessaan hän kävi lyhyesti

läpi teologisen koulutuksen historian Joensuussa. Vartiainen totesi, että vuonna 2010

223 FOA Kevätkokouksen ptk 9.4.2010. 224 Mustakallio 2012, 584. 225 FOA Ylimääräisen kokouksen ptk 31.3.2015; Professori Hannu Mustakallion hallussa, perustelut Fides Ostiensiksen kunniajäsenyydelle huhtikuussa 2015.

73

teologia oli saavuttanut jo vakiintuneen aseman tieteenalana Joensuussa. Hän puolusti

kirjoituksessaan lyhyesti myös teologian tieteellisyyttä ja korosti, että teologien yhtenä

tehtävänä tiedeyhteisössä oli niin kutsuttu kolmas tehtävä eli yhteiskunnallinen vuo-

rovaikutus.

Entinen Fides Ostiensiksen jäsen sekä ulvilalainen uskonnon ja filoso-

fian opettaja Ismo Pentikäinen kirjoitti lehteen uskonnonopetuksen tulevaisuudesta.

Kirjoitus liittyi erityisesti siihen, että perusopetuksen tuntijaon muutos oli ajankohtai-

nen. Hän kävi myös läpi uskonnonopetuksen historiallista kehityskaarta. Eräänä poh-

dintana Pentikäisellä oli, millaisia vaikutuksia monikulttuurisuus toi uskonnonopetuk-

seen, erityisesti sen asianmukaiseen järjestämiseen. Pentikäinen pohdiskeli kirjoituk-

sessaan myös luterilaista kulttuuria ja sen suhdetta suomalaiseen identiteettiin ja yhte-

näiskulttuuriin. Kirjoituksen lopussa hän totesi, että hänen mielestään katsomusainei-

nen yhdistäminen oli tulevaisuutta.

Namibian Windhoekissa vaihto-oppilaana opiskellut Tuomas Järvenpää

kuvasi kokemuksiaan Fides Ostiensiksen kummipäiväkodista. Hänen kirjoitukseensa

sisältyi myös pohdintoja keskustelusta päiväkodissa toimineen opettajan kanssa, joka

halusi omakohtaisesti kiittää Fides Ostiensista.

Toimintavastaava Heidi Rahkonen otsikoi kirjoituksensa ”Fides Ostien-

sis - elämäni punssinappi”. Kirjoituksessaan hän eritteli ainejärjestön toimintaa ja ver-

tasi kokoavan toiminnan eri osia humoristisesti makeisiin. Tapahtumista nousivat

esille esimerkiksi rukoushetket ja päiväkahvit, liikunta, teologi-illat, lautapelit, lapset-

taa-illat, Alias-pelit, bileet sekä vuosi- ja puurojuhlat.

”Foorumin valitut palat”-osioon sisältyi Fides Ostiensiksen internetsivu-

jen keskustelupalstalta koostettu humoristinen katsaus teologian opiskelijoita askar-

ruttaviin kysymyksiin ja niissä käytettyyn argumentaatioon. Askarruttavia asioita kir-

joituksen mukaan olivat muun muassa alkoholi, naispappeus, homoseksuaalisuus ja

abortti. Osioon oli sijoitettu myös ”Fideksen vuosihoroskooppi” vuosille 2010–2011.

Liikuntavastaava Janne Markkanen kirjoitti lehteen otsikolla ”Liikunta-

vastaavan (Ilkka)lipsautuksia”. Markkanen kertoi ainejärjestön liikuntatoiminnasta ja

sen erityispiirteistä. Hän totesi, että syksyn 2009 liikuntailtapäivään kuuluneessa jal-

kapallon rentosarjassa oli tullut hyvää ja salibandyssä vaihtelevaa menestystä. Mark-

kanen kirjoitti myös siitä, että Fides Ostiensis oli ottanut osaa monitieteelliseen rä-

käposkella-hiihtoon. Loppukaneettina Markkanen totesi, että liikuntatoiminta pyrittiin

pitämään matalan kynnyksen toimintana jäsenistölle.

74

Lehti päättyi humoristisiin kirjoituksiin, joista ensimmäisessä ”humanis-

titytöt” kirjoittivat eläkerahaston sijoittamisesta muun muassa Lomaparatiisi Eedenin

Portteihin. Kirjoituksessa puhuttiin myös Kristinusko Oy:stä sekä oman teologin hank-

kimisesta. Lehden päätti kuvakollaasi ”Fideksen reliikeistä”. Mukana oli muun mu-

assa Paavo Ruotsalainen viimeinen ateria sekä luterilaisen kirkon seinät ja katto.226

Vuoden 2011 Fideksen ilmestys -lehden ensimmäisessä kirjoituksessa

päätoimittaja ja sihteeri Jarno Nykänen kertoi lehden teemasta, joka oli uskonto ja po-

litiikka. Hän totesi, että niin uskonto kuin politiikkakin aiheuttivat polemiikkia ihmis-

ten välisestä vuorovaikutuksesta.

Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Sami Siltanen pohdiskeli omassa ter-

vehdyksessään tulevia eduskuntavaaleja sekä ylioppilaskunnan edustajiston vaaleja.

Kirjoituksessaan hän ennakoi perussuomalaisen puolueen mahdollista menestystä

eduskuntavaaleissa.

Toimittaja Taina West kirjoitti lehteen otsikolla ”Pyhä ja politiikka”.

West pohti poliittista retoriikkaa ja kristillistä etiikkaa. Hän käsitteli myös kysymystä

Raamatun yhdistämisestä politiikkaan Suomessa. Hän näytti esimerkein Raamatun

käyttöä politiikassa ja asetti vastakkain esimerkiksi ihmisen seksuaalisuuteen ja koron

ottamiseen liittyvät näkökulmat Raamatussa.

Teologian opiskelijat Laura Similä, Veera Poussu ja Tolga Mert kirjoit-

tivat omasta vaihto-oppilasvuodestaan Turkissa. He kertoivat kokemuksistaan uskon-

non ja politiikan näkemisestä yliopistossa ja yhteiskunnassa. Erityiskysymykseksi he

nostivat sen, että Turkissa oli vallalla yhteiskunnallisen sekularisaation ja vahvan us-

konnollisuuden risteytys.

Pastori ja Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja Henna Salo mainitsi

neljä asiaa, jotka olivat ihmetyttäneet häntä ensimmäisenä vuonna, jona hän oli toimi-

nut pappina. Niitä olivat paperityöt, kokoukset ja palaverit, pappien kirjo sekä oma

viihtyvyys ammatissa.

Toimintavastaava Heidi Rahkonen oli koostanut lehteen monivalintaky-

selyn, jonka perusteella saattoi hahmottaa sen, mikä Fides Ostiensiksen toimintamuoto

sopisi kyselyn tekijälle. Eniten tiettyjä vastauksia tietyssä kategoriassa kertoi se, oliko

sopiva toimintamuoto esimerkiksi liikunta, juhlat vai lautapelit.


75

Nimimerkki TSH kirjoitti tekstin ”Alussa oli Humppa, naiset ja kötinä”,

joka oli keskustelupöytäkirja kolmen ”vihaisen naisen” ajatuksista elämästä, opiske-

lusta yliopistossa ja Fides Ostiensiksesta. Keskustelupöytäkirjan paikaksi oli ilmoi-

tettu Agora-rakennuksen kahvio.

Vuoden 2011 Fideksen ilmestys -lehden viimeisenä osiona oli ”Teolo-

gian opiskelijoiden teologinen tietämys huhtikuussa eri opintovuosina”. Teksti oli

huumorisävytteinen kertomus siitä, mitä opiskelija teki 1.–7. vuosikurssilla sekä 23.

vuosikurssilla. Etappeina olivat esimerkiksi kandidaatin tutkielma, pro gradu -tut-

kielma, soveltavat opinnot, jatko-opinnot sekä tutkimuksen tekeminen.227

Vuonna 2012 Fides Ostiensis täytti 15 vuotta. Vuosijuhlapäivän ja Fi-

deksen ilmestys -lehden teemaksi oli valittu ainejärjestön ikään liittyen rippikoulu.

Lehti alkoi sihteeri Kari-Antti Kitusen osiolla, jossa hän listasi erinäisiä maailmanhis-

toriassa tapahtuneita asioita perustamisvuodelta 1997.

Ainejärjestön puheenjohtaja Tapio Kilpiä pohdiskeli omassa tervehdyk-

sessään teologian opiskelua ja ainejärjestön organisoimaa kokoavaa toimintaa sekä

niiden välistä yhteiseloa tai tasapainoa. Hän esitteli kirjoituksessaan ainejärjestön te-

kemää käytännön työtä edunvalvonnassa, tapahtumissa, kummipäiväkotihankkeessa

ja uudessa alumnitoiminnassa. Hän totesi, että Fides Ostiensiksen toiminta oli run-

sasta.

Katolinen teologian opiskelija Tero Kangas kirjoitti otsikolla ”Katolinen

kirkko ja luterilainen rippikoulu?”. Hän pohdiskeli tekstissään katolista rippiä sekä

vahvistamista ja vertasi niitä luterilaiseen rippikouluun etsien eroja ja yhtäläisyyksiä.

Joensuun helluntaiseurakunnan edustaja Eero Haarala kirjoitti omasta taustayhteisös-

tään sekä kertoi helluntaikirkon fifteen-leirien historiasta, kehityksestä ja niiden silloi-

sesta tilanteesta.

Teologian opiskelija Atte Hokkanen kuvasi otsikolla ”Kantajaa kanne-

tallaan” kokemuksia omasta rippikoululeiristään. Hän totesi, että ympyrä sulkeutui

eräällä tavalla, sillä hän oli seuraavaksi itse menossa kesäteologiksi rippikoululeirille.

Hokkanen pohti jutussaan myös kesäteologina toimimisen haasteita ja mahdollisuuk-

sia.

Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja Sami Siltanen oli koostanut

lehteen haastattelun, jossa hän esitti humoristisia kysymyksiä opinnoista ja teologian

luonteesta Benjamin Värrelle ja Jussi Herraselle. Vuoden 2012 Fideksen ilmestys -


76

lehti päättyi pakinaan, jossa nimimerkit Mupe Jastonen ja Kipio Tälpiä eli Janne-

Pekka Mustonen ja Tapio Kilpiä esittivät kertomuksen yliopiston Agora-rakennukseen

säästösyistä rakennettavista asutuskerroksista ja elämästä niissä.228

Ainejärjestön sihteeri Katja Räsänen avasi vuoden 2013 Fideksen ilmes-

tys -lehden omalla tervehdyksellään, jossa hän kertoi lehden tekoprosessista sekä siitä,

että lehden, kuten myös vuosijuhlan, teemana oli seksuaalisuus.

Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Juuso Sikiö kirjoitti anekdootteja

omista kokemuksistaan uskonnonopettajan sijaisena sekä siitä, jos keskusteluissa oli

maininnut opiskelevansa teologiaa. Hän korosti teologian ymmärrettäväksi tekemistä,

jonka avulla voitiin välttää stereotypioiden muodostumista. Jutun lopussa puheenjoh-

taja Sikiö loi katsauksen ainejärjestön toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin.

Teologian opiskelija Emma Kaukiainen kirjoitti reflektoivan raportin

vuoden 2012 Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaarista. Tuli ja liike -nimikkeellä

kulkeneessa seminaarista Kaukiainen kertoi teemojen olleen sosiaaliset taidot, luovuus

ja arvojen kohtaaminen teologin työssä. Teksti sisälsi myös kerrontaa seminaarin työ-

pajoista sekä referointia lehtori Heikki Salomaan seminaarissa esittämistä ajatuksista.

Ainejärjestön emerituspuheenjohtajat Tapio Kilpiä ja Sami Siltanen kir-

joittivat kertomuksen teologian opiskelijoiden matkasta Roomaan keväällä 2013. Leh-

den toinen Rooman opintomatkaan liittynyt kirjoitus oli rahastonhoitaja Markus Kal-

latsan kirjoitus ensimmäisestä henkilökohtaisesta ulkomaanmatkasta. Kolmas matka-

kertomus oli teologian opiskelijan Heidi Brandin kirjoittama. Hän käsitteli Roomaa

historian, taiteen ja kulttuurin kautta. Hän arvosti matkassa asioiden omakohtaista ko-

kemista ja kävelemistä kaupungissa.

”Postmodernin luolamiehen kärsimykset” -kirjoituksessa teologian opis-

kelija Atte Hokkanen kävi läpi lehden teemaan liittyen filosofis-teologista diskurssia

sekä pohdintaa rakkaudesta ja seksuaalisuudesta. Teologian maisterit Matti Kivilahti,

Otto Komppa, Niilo Lahti ja Jarkko Vikman kirjoittivat lehteen humoristisen muiste-

lukirjoituksen opiskelusta ja työelämään siirtymisestä. Jutun ydinkysymys oli siinä,

mitä tapahtui valmistumisen jälkeen.

Lehden lopussa oli vielä humoristinen Janne-Pekka Mustosen ja Tapio

Kilpiän osio ”Hiippakuntauudistus 2023”, jossa he kävivät läpi hypoteettista uudis-

tusta ja alueiden jakoprosessia. Juttuun oli liitetty kartta ”uudistuksen” hiippakunnista.


77

Vuoden 2013 Fideksen ilmestys -lehti sisälsi myös tee se itse -osion, jossa lukijoita

ohjeistettiin tekemään papin puvun pantakaulus voirasian kannesta.229

Fides Ostiensiksen sihteeri Katja Räsänen kertoi tervehdyksessään, että

kyseinen lehti oli tehty toimikunnan avustamana. Räsänen kuvaili lehden tekoproses-

sia sekä kiitti lehtitoimikuntaa ja muita avustajia. Ainejärjestön puheenjohtaja Atte

Hokkanen esitteli lehden ja vuosijuhlan teeman, joka oli Rajalla. Hän totesi, että teema

oli monitulkintainen. Hokkanen kävi kirjoituksessaan läpi 17. juhlavuoteen liittyvää

tematiikkaa sekä ajankohtaisia ja tulevia asioita, jotka liittyivät Fides Ostiensiksen toi-

mintaan ja tekemisiin.

Teologian opiskelija Iida Kultamaa otsikoi kirjoituksensa ”Minuuden

maan rajalla”. Hän pohti rajojen rikkomisen avulla tapahtuvaa uuden löytämistä ja nii-

hin uskomista. Minuuden raja -käsitettä Kultamaa pohti sen kautta, oliko oma raja

muuri vai avoin. Hän käsitteli myös konkreettisia maiden rajoja ja totesi, että ihmiset

olivat eri maissa kuitenkin samanlaisia. Teologian opiskelija Jenni Tabell esitteli

omassa kirjoituksessaan queer-teologiaa. Esittely liittyi erityisesti erääseen aiheesta

tehtyyn pro gradu -tutkielmaan. Hän käsitteli myös quuer-teologian asemaa yleisesti

maailmalla ja Suomessa.

Fides Ostiensiksen kummipäiväkodista vastaavat Henriikka Talvensaari

ja Verna Paakkinen esittelivät sen historiaa ja toimintaa Namibian Windhoekin slum-

mialueella. Jutussa kerrottiin myös siitä, kuinka ainejärjestö tuki kummipäiväkotia ta-

loudellisesti ja miten lahjoituksia voi antaa henkilökohtaisesti.

Teologian opiskelija Laura Witick toteutti ”haastattelun rajan takana”,

jossa hän esitti kysymyksiä muutamille yliopiston Metria- ja Natura-rakennuksissa ta-

paamilleen opiskelijoille. Hän kysyi muun muassa, miten haastateltavat suhtautuivat

teologian opiskelijoihin sekä millaisia ennakkoluuloja teologian opiskelijoihin ja teo-

logiaan heidän mielestään liitettiin.

Katja Räsänen koosti lehteen humoristisen kuvakollaasin, jossa annettiin

ohjeita naispuolisille papeille ja luennoijille siitä, kuinka tuli pukeutua sopivasti tai

epäsopivasti. Lehti päättyi puheenjohtaja Hokkasen kirjoitukseen ”Niillä rajoilla”.

Hän pohti rajojen merkitystä niin hyvässä kuin pahassakin. Pohdinnan osaksi pääsi

myös se, miten jotkin asiat olivat ihmismielen rajan toisella puolella olevia. Esimerk-

kinä tästä Hokkanen mainitsi pahan ongelman pohtimisen ja sanoittamisen. Hän totesi,


78

että järkiargumenteilla harvoin voittettiin vierellä kulkemista ja lähimmäisenrakkautta,

sillä ihmistieto oli rajallista.230

Vuonna 2016 Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin tabloid-kokoisena.

Lehden päätoimittaja, ainejärjestön sihteeri Jani Kaaresalo aloitti lehden tervehdyk-

sellä, jossa hän esitteli lehden teemaa ”väliinputoajat”. Hän kuvaili myös lehden teko-

prosessia.

Lehteen oli sisällytetty kymmenen kysymyksen humoristinen moniva-

lintatehtävä, jossa kartoitettiin lukijan teologista tietämystä.

Opiskelija Hanna Möttönen pohdiskeli teologian historiaa ja nykyisyyttä

kertaamalla esimerkiksi teologian historiaa yliopistoissa. Möttönen mietti, oliko teo-

logia oppiaineena yliopistomaailmassa väliinputoaja. Hän totesi, että teologian ase-

maan vaikuttavat muun muassa median ja vapaa-ajattelijoiden tulkinnat aiheesta.

Kirjoituksessa ”Konvikti - Elämää ja erotiikkaa” opiskelija Anna Ojala

kirjoitti omista yhteiskunnallisista soveltavista opinnoista ja erityisesti silloisesta

asuinpaikastaan ylioppilaskoti Konviktista Helsingissä. Ojala kehui kristillisiä yliop-

pilaskoteja erityisesti niiden luoman yhteisöllisyyden ja asukkaiden välisten yhteisten

mielenkiinnon kohteiden takia.

Lehden päätoimittaja Kaaresalo kirjoitti otsikolla ”Folk(f)loristiikaa ja

kirkollista historiaa” omista kokemuksistaan erinäisistä yliopistojen pääsykokeista.

Kaaresalo kertoi kiinnostuksestaan folkloristiikkaa ja teologiaa kohtaan. Hän oli va-

linnut pääaineekseen kirkkohistorian ja totesi, että oppialassa hän pystyi yhdistämään

teologian ja folkloristiikan.

”Onnellinen väliinputoaja” -kirjoituksessa opiskelija Saga Boberg kir-

joitti kuvataiteen ja seurakuntaelämän välisestä yhteydestä. Hän esitteli raamatunvä-

rittelyä ja seurakunnallisen taidetyön merkitystä seurakunnan elämään osallistuville

taiteellisille ihmisille.

”This is humor” -osiossa oli muutamia vitsejä sitä, miten eri teologisten

oppialojen edustajat vaihtoivat sähkölamppuja.

Katja Räsänen-Vesala otsikoi kirjoituksensa ”Myöhempään aikaan he-

räävät kristityt mukaan messuun?”. Räsänen-Vesala kirjoitti ihmisen kohtaamisen teo-

logiaa -seminaarista, erityisesti messun muutoksesta. Hän pohti messun ajankohdan

muuttamista siten, että myös myöhemmin heräävät pääsisivät mukaan. Hän totesi, että

tämä vaatisi kirkkojärjestyksen muutosta.


79

Lehti päättyi opiskelija Markus Raatikaisen levyarvosteluun. Arvostelu

käsitteli Juha Tapion Kaunis ihminen -albumia. Raatikainen pohti levyä raita raidalta.

Levyn sisällön analyysin lisäksi hän totesi, että Kaunis ihminen oli Juha Tapion läpi-

murto populaarimusiikin saralla.231

Juhlavuoden 2017 Fideksen ilmestys -lehden aloitti päätoimittaja ja ai-

nejärjestön sihteeri Veera Kananen. Hän esitteli lehden teemaa ”merkityksellisyys”.

Aihepiiriä Kananen käsitteli erityisesti ainejärjestön toiminnan ja itsereflektion kautta.

Hän kertoi myös yleisesti vuoden 2017 Fideksen ilmestys -lehdestä.

Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Sara Salonen kirjoitti otsikolla ”Mer-

kityksiä etsimässä” siitä, miten jollakin tavalla reformaation 500-vuotisjuhla ja Fides

Ostiensiksen 20-vuotisjuhla yhdistyivät. Salonen piti ainejärjestöä rinnalla kulkijana

opiskelijoille. Hän kehui, kuinka järjestön vastuutehtävissä aktiivisesti mukana olevat

henkilöt saivat maksimaalisen hyödyn ainejärjestön tarjoamasta tiedosta. Salonen ver-

tasi kirkkoa ja Fides Ostiensista toisiinsa. Molemmille oli annettu toiminnan raamit,

mutta sisältö täytyi suunnitella itse.

”Psalmilaulua ja kuvia” -kirjoituksessa opiskelija Jani Kaaresalo kertoi

seurakuntaharjoittelun lopussa olleesta hiihtolomarippileiristä. Hän esitteli siellä to-

teutettua psalmilaulua ja resitointia sekä kertoi suhtautuvansa niihin yleisellä tasolla

positiivisesti. Kaaresalo käsitteli myös hartauden tunteen kokemista. Hän pohti sym-

boliikan merkitystä, esimerkiksi kysymystä muodon ja sisällön suhteesta. Kaaresalo

kuitenkin totesi, että monimuotoinen hartauden harjoittaminen oli ymmärrettävää.

Opiskelija Markus Raatikainen otsikoi tekstinsä ”Suomirockin järkäleen

kriittinen kone”. Hän pohti muusikko Ismo Alangon merkitystä hänen lyriikoidensa

kautta. Raatikainen korosti kriittisen ajattelun merkitystä niin Alangon lyriikoissa kuin

jokaisen elämässä.

Suomen uskonnonopettajain liiton opiskelijaedustaja Vilma Saarinen

kirjoitti uskonnonopetuksen merkityksellisyydestä. Hän kävi läpi erinäisiä luokassa

tapahtuvia tilanteita anekdoottien avulla. Saarinen korosti uskonnon ymmärtämisen

merkitystä maailmassa. Hän totesi, että tiedot ja taidot esimerkiksi terveeseen dialogiin

saatiin uskonnonopetuksen kautta.

”Lähetystyössä Brasiliassa” -kirjoituksessa opiskelija Sanni Frisk kuvasi

lähetystyöryhmän toimintaa Brasiliassa. Lähetystyöryhmän pääasiallisina ilmaisukei-

noina olivat tanssi ja draama.


80

Opiskelija Netta Lamminmäki pohdiskeli kirjoituksessaan teologian

hyödyllisyyttä. Hän huomasi käyttävänsä oppimiaan asioita laajasti arkielämässä ja

opiskelussa. Lamminmäki antoi tekstissään arvostusta ainejärjestön tekemälle työlle

sekä sen tarjoamille tuleville mahdollisuuksille.

Lehdessä oli mukana myös opiskelija Jani Mäkitalon Fides Ostiensiksen

historiateoksen työprosessia käsittelevä kuvaessee.

TYT:n varapuheenjohtaja Rasmus Tillander kirjoitti merkityksellisyy-

destä ja yhteistyöstä. Hän pohdiskeli yhteistyötä Fides Ostiensiksen kanssa sekä sitä,

miten yhteistyö oli yleisesti vahvasti läsnä ihmisen toiminnassa. Hän totesi, että yh-

teistyö oli hyvää ja vallalla oli ikään kuin sisarussuhde.

”Tulevaisuuden arvot rakennetaan yhdessä” -kirjoituksessa pastori Janne

Keränen käsitteli sitä, miten ihmiset loivat ja käsittelivät omia arvojaan. Hän totesi,

että yliopiston tehtävänä oli rakentaa tulevaisuutta ja Fides Ostiensiksen tehtävänä oli

rakentaa tulevaisuuden teologiaa.

Lehden päätti Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen kirjoitus

”Elämää, ei tutkintoa varten”. Hänen mukaansa oppiminen tulisi ottaa vakavasti. Kai-

ken opitun merkityksellisyyttä ei nähnyt välttämättä heti, mutta hyödyn voi löytää

myöhemmin elämässä. Jolkkonen kehui kirjoituksessaan teologian opiskelun yleissi-

vistävää luonnetta ja monipuolisuutta.232

Tutkittavalla kaudella Fideksen ilmestys -lehtiin muodostui erityinen

teema. Teema oli sama kuin kyseisen vuoden Fides-päivän aihepiiri. Teemaa nouda-

tettiinkin useimmissa artikkeleissa, erityisesti pääkirjoituksessa ja puheenjohtajan ter-

vehdyksessä. Usein vierailevat kirjoittajat käsittelivät lehden teemaa. Käsiteltävän

kauden lehdissä näkyi eräänä muutoksena se, ettei mukana ollut kuin yksi yliopiston

opettajan laatima kirjoitus. Oppilaitospastori Tiina Tarnasen tekstit jäivät kokonaan

pois. Hupikirjoitukset ja -kuvat näyttivät ottaneen yhä laajemman tilan Fideksen il-

mestys -lehdessä. Edelleen lehti sisälsi kertomuksia lähihistorian ja kyseisen vuoden

toiminnasta.

8. Vaikuttamistyötä kampusvaliokunnassa ja filosofisessa tiedekunnassa

Itä-Suomen yliopistossa ei enää ollut laitos- tai osastotasoista hallintoa. Filosofisen

tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa toimi yhtenä opiskelijaedustajana vuosina 2016 ja


81

2017 teologian opiskelija Marko Koskelo. Hän toimi myös yliopistokollegion opiske-

lijaedustajana ylioppilaskunnan mandaatilla.233

Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Sami Siltanen toimi vuonna 2011 Jo-

ensuun kampuksen ainejärjestöjen puheenjohtajien muodostaman järjestöjaoston pu-

heenjohtajana. Edellä mainittu puheenjohtajuus valtuutti toimimaan myös Joensuun

kampusvaliokunnan jäsenenä. Täten Siltanen totesi, että erityisesti tuona ajanjaksona

Fides Ostiensis oli tiiviisti osa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan toimintaa.234

233 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk 20.1.2016; 25.10.2017. 234 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017.

82

IV Tutkimustulokset

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää läntisen teologian opiskelijoiden ainejär-

jestön Fides Ostiensiksen perustamista ja toimintaa Joensuussa vuosina 1997–2017.

Tutkimuksen painopiste oli ainejärjestön toiminnassa. Rinnalla kulki myös tutkimusta

teologian asemasta ja historiasta Joensuun, sittemmin Itä-Suomen yliopistossa.

Ensimmäinen teologinen tiedekunta oli perustettu vuonna 1640. Ruot-

sinkielinen tiedekunta oli perustettu 1920-luvulla. Toisen suomenkielisen teologisen

tiedekunnan perustamisesta oli vaihtelevassa määrin keskusteltu 1960-luvulta alkaen.

Suomen ortodoksisen kirkon aloitteesta Joensuun korkeakoulussa aloitettiin 1970-lu-

vun alussa ortodoksisen uskonnon opettajien sivuainetasoinen koulutus. Saman vuo-

sikymmenen lopussa korkeakoulussa, sittemmin yliopistossa tuli mahdolliseksi päte-

vöityä sekä ortodoksisen uskonnon että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopetta-

jaksi. Kummankaan perinteen mukaista teologisiin tehtäviin suuntautuvaa koulutusta

ei kuitenkaan vielä aloitettu.

Valtionhallinnon hajasijoittamishankkeiden johdosta 1970-luvulla ru-

vettiin suunnittelemaan Itä-Suomen korkeakoulujen tulevaisuutta. Opetusministeriö

ehdotti, että Joensuun korkeakouluun perustettaisiin teologinen tiedekunta. Itä-Suo-

men korkeakoulutoimikunta puolestaan toivoi tiedekunnan perustamista Kuopioon.

Luterilaisen kirkon kirkolliskokous taas ehdotti Oulua uuden tiedekunnan sijoituspai-

kaksi. Muun muassa näiden erimielisyyksien takia teologisen tiedekunnan perustami-

nen viivästyi. Yhteisen, ekumeenisen tiedekunnan perustaminen ei edennyt. Oulun

jäätyä pois suunnitelmista sijoituspaikasta jäivät taistelemaan 1970-luvun lopulla Kuo-

pio ja Joensuu.

Erillisen ortodoksisen teologikoulutuksen sijoituspaikaksi valittiin lo-

pulta 1980-luvun alkupuolella Joensuu, muun muassa siksi, että korkeakoulussa jär-

jestettiin jo uskonnonopettajien koulutusta. Seuraavina vuosina ortodoksisen teologi-

koulutuksen aloittamista valmisteltiin selkeä tavoite mielessä. Myös luterilaisella puo-

lella ruvettiin pohtimaan 1980-luvun puolivälissä teologikoulutuksen aloittamista Jo-

ensuun yliopistossa. Alkuvaiheen visioissa oli teologisen tiedekunnan perustaminen

sekä mahdollisuus pätevöityä kirkon virkaan.

Syksyllä 1988 Joensuun yliopistossa aloitti toimintansa ortodoksisen

teologian laitos osana humanistista tiedekuntaa. Samalla ortodoksisten pappien koulu-

tus pappisseminaarissa Kuopiossa lakkautettiin ja koulutus siirrettiin yliopistoon. Or-

todoksisen teologian opiskelijat perustivat oman ainejärjestön Pistiksen.

83

Suomeen iskeneiden lamavuosien takia tiedekuntahaaveet jäivät 1990-

luvun alussa taka-alalle, vaikka esimerkiksi arkkipiispa John Vikström ajoi eräässä

puheessaan teologisen tiedekunnan perustamista Joensuuhun. Pieni pelinavaus oli se,

että vuonna 1994 humanistisessa tiedekunnassa aloitti niin kutsutun yleisen teologian

professorina Reijo E. Heinonen, aluksi virkaa tekevänä. Seuraavana vuonna tämä virka

vakinaistettiin. Virka oli perustettu luterilaisen kirkon tuella. Täten läntisen perinteen

mukainen teologikoulutus alkoi Joensuussa. Professori Heinonen piti luentoja uskon-

nonopettajan pätevyyttä hankkiville sekä yleisesti teologiasta kiinnostuneille eri ainei-

den opiskelijoille. Samaan aikaan yliopistossa oli ortodoksisella puolella muitakin län-

tisestä perinteestä tulleita opettajina, esimerkiksi systemaattisen teologian ja patristii-

kan professori Gunnar af Hällström sekä klassisten kielten ja eksegetiikan dosentti

Lauri Thurén.

Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1997, Joensuun yliopisto perusti

yleisen teologian koulutusohjelman. Saman vuoden syyslukukaudella aloittivat ensim-

mäiset yleisen teologian opiskelijat. Marraskuussa ensimmäiset 11 hyväksyttyä opis-

kelijaa perustivat yleisen teologian opiskelijoiden yhdyssiteeksi Fides Ostiensis -aine-

järjestön. Aluksi ainejärjestön nimi oli pelkkä Fides, mutta professori Heinosen kor-

jauksesta nimi päätettiin muuttaa pidennettyyn muotoon. Suomen katolinen hiippa-

kuntalehti käytti nimittäin nimeä Fides.

Heti perustamisestaan lähtien ainejärjestö aloitti opiskelijoiden edunval-

vonnan ja kokoavan toiminnan. Lokakuun alussa 1998 humanistiseen tiedekuntaan tuli

yhteinen ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitos. Ensin yleisen ja myöhem-

min läntisen teologian koulutusohjelmasta vuosina 1997–2001 saatu tutkinto ei päte-

vöittänyt virallisesti mihinkään. Uskonnon aineenopettajat saivat kuitenkin alusta al-

kaen pätevyyden koululaitoksen virkoihin.

Vuoden 1998 lopulla yliopiston rehtori asetti työryhmän, joka suunnitteli

seuraavana vuonna ilmestyneessä mietinnössään teologisen tiedekunnan perustamista

Joensuuhun. Tammikuusta 2000 alkaen läntisen teologian koulutusohjelma sai uusia

opetusvirkoja. Syksystä 2001 lähtien läntisen teologian koulutusohjelmasta saatu tut-

kinto ja asianmukaiset soveltavat opinnot antoivat pätevyyden luterilaisen kirkon pap-

pina toimimiseen. Tämän uudistuksen johdosta läntisen teologian koulutusohjelmaan

hakeneiden ja hyväksyttyjen määrä kasvoi merkittävästi.

Joensuun yliopiston hankesuunnitelman mukaan sekä opetusministeriön

ja luterilaisen kirkon taloudellisella tuella teologinen tiedekunta aloitti toimintansa Jo-

ensuussa tammikuussa 2002. Tiedekunta oli harvinainen ekumeenisen luonteensa

84

vuoksi. Siinä oli läntisen teologian ja ortodoksisen teologian laitokset. Opetusvirkoja

alkoi tulla lisää ja tiedekunnan luonteen tähden uusia professuureja perustettiin.

Uutta itäisen Suomen liittoyliopistoa ruvettiin suunnittelemaan 2000-lu-

vun puolivälin jälkeen. Suunnittelut johtivat lopulta siihen, että liittoyliopiston sijaan

vuonna 2010 perustettiin yliopisto, joka liitti yhteen Kuopion ja Joensuun yliopistot.

Itä-Suomen yliopiston perustamisen myötä teologinen tiedekunta lakkautettiin vuoden

2010 alussa. Sen tilalle muodostettiin filosofiseen tiedekuntaan teologian osasto.

Läntisen teologian koulutus on kasvanut vuosi vuodelta miltei koko tut-

kittavan kauden ajan. Ensimmäisinä neljänä vuonna koulutusohjelmaan hyväksyttiin

noin kymmenen hakijaa. Vuonna 2001 hyväksyttyjen määrää nostettiin, sillä koulu-

tusohjelmasta alkoi saada pätevyyden evankelisluterilaisen kirkon papin virkaan. Siitä

eteenpäin hyväksyttyjen määrä on usein ollut vähintään 40.

Teologian maisteriksi valmistuneiden määrä on kasvanut samassa suh-

teessa hyväksyttyjen tavoin. Ensimmäinen maisteri yleisen (myöhemmin läntisen) teo-

logian koulutusohjelmasta valmistui vuonna 1999. Ensimmäinen kaikki opinnot Joen-

suussa suorittanut maisteri valmistui vuonna 2003. Hän sai samana vuonna luterilaisen

pappisvihkimyksen ja oli täten ensimmäinen Joensuusta valmistunut maisteri, joka sai

vihkimyksen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen valtaosa Joensuussa valmistuneista teo-

logian maistereista on ollut läntisestä koulutusohjelmasta.

Fides Ostiensis valitsi syyskokouksessa itselleen puheenjohtajan ja hal-

lituksen joka vuosi. Hallituksen tarkka vastuunjako alkoi muodostua 2000-luvun

alussa. Vastuualueita olivat esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspolitiikka sekä kokoavan

toiminnan järjestäminen. Hallituksen vastaavien määrä on tarkasteltavalla kaudella

noussut alle kymmenestä neljääntoista. Hallituksen vakanssien eräänä erityispiirteenä

voidaan pitää sitä, että siihen on kuulunut spiritualiteettivastaava, joka on vastannut

ainejärjestön hengellisestä ja teologisesta toiminnasta. Kyseinen vastaava tuli osaksi

hallitusta vuonna 2005. Ainejärjestön hallitus on läpi tutkittavan kauden ollut pääasi-

asiassa naisvaltainen. Vain 2010-luvun alussa muutaman vuoden ajan hallituksessa oli

miesenemmistö.

Fides Ostiensis on 20 vuoden aikana kutsunut muutamia henkilöitä kun-

niajäsenikseen, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet ainejärjestön toimintaan ja

kehittymiseen. He ovat esimerkiksi vahvistaneet opetushenkilökunnan ja ainejärjestön

välistä kommunikaatiota sekä olleet kiinnostuneita opiskelijoiden kuulumisista.

85

Fides Ostiensis on alusta alkaen järjestänyt teologian opiskelijoille jä-

sentapahtumia. Ensimmäisiä tapahtumia olivat illanvietot ja keskustelutilaisuudet op-

pilaitospastori Tiina Tarnasen (nykyisin Belov) johdolla. Keskustelutilaisuuksista al-

koi muodostua teologi-iltojen instituutio. Teologi-illoissa perehdyttiin erinäisten alus-

tusten jälkeen erilaisiin teologiaa käsitteleviin aiheisiin. Alkuvaiheessa teologiyö-ta-

pahtuma oli merkittävä osa loppuvuoden kokoavaa toimintaa.

Merkittävänä toimintana on myös ollut syksystä 1999 alkaen ortodoksi-

sen teologian opiskelijoiden kanssa järjestetty Alias-lautapeliturnaus. Fides Ostiensik-

sen yhteistä urheilutoimintaa on järjestetty syksystä 2000 alkaen. Muita perinteisiä jä-

sentapahtumia koko ainejärjestön olemassaolon ajan ovat olleet muun muassa päivä-

kahvit, fuksiaiset sekä puuro- ja joulujuhla. Myöhemmin 2000-luvun lopussa ja 2010-

luvun puolella perinteisiksi tapahtumiksi ovat muodostuneet esimerkiksi pyhän Pat-

rickin päivän juhlat, varjobileet sekä ajoittain järjestetyt sitsit.

Heti keväästä 1998 alkaen Fides Ostiensis on järjestänyt vuosijuhlat. Al-

kuvuosina vuosijuhlien ohjelmaan kuului vain juhlamessu sekä illalliset. Vuodesta

2004 eteenpäin vuosijuhlapäivän ohjelma on ollut laajempi. Vuosijuhlapäivästä tuli

Fides-päivä -niminen tapahtuma. Päivä oli opetuksesta vapaa. Ohjelmaan kuului mes-

sun ja illallisten lisäksi luentoja sekä esittelypisteitä yliopistolla. Fides-päivälle kehi-

tettiin myös vuosittain vaihtuva teema, jonka ympärillä esimerkiksi päivän luennot

pyörivät.

Keväästä 1998 alkaen Fides Ostiensis on julkaissut omaa Fideksen il-

mestys -lehteään. Lehden sisältöön on kuulunut opiskelijoiden, opetushenkilökunnan

sekä vierailijoiden kirjoituksia. Alussa lehdessä oli runsaasti henkilökunnan artikke-

leita, mutta ajan kuluessa opettajien kirjoitukset ovat vähentyneet ja hupikirjoitukset

ja -kuvat ovat saaneet laajempaa tilaa. Myöhemmin lehden teema on ollut yhteydessä

Fides-päivän teemaan, sillä lehti on julkaistu aina vuosijuhlien yhteydessä. Vuonna

2010 ainejärjestö päätti alkaa julkaista epävirallista Fideksen apokryfit -verkkojulkai-

sua. Epävirallisen luonteen takia julkaisua ei ole käsitelty tässä tutkimuksessa kuin

pintapuolisesti.

Ainejärjestön perustamisesta lähtien opiskelijoilla on ollut edustus esi-

merkiksi tiedekuntaneuvostoissa. Opiskelijaedustajien saaminen olikin yksi tärkeä te-

kijä, joka vauhditti Fides Ostiensiksen perustamista syksyllä 1997. Opiskelijaedusta-

jien ansiosta edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä on päästy tekemään yliopistohallinnon

instansseissa.

86

Kuva 1.1. Fides Ostiensiksen puheenjohtajia yhteiskuvassa ainejärjestön 20-vuotis-

juhlassa 26.4.2017: Sara Salonen (2016–2017, vas.), Noora Mattila (2015), Atte Hok-

kanen (2014), Juuso Sikiö (2013), Sami Siltanen (2010–2011), Sanna Parni (2008–

2009), Salla Romo (2007–2008), Antti Toivio (2005–2006) ja Henna Salo (2004–

2005). Yhteiskuvassa oli yhdeksän kaikkiaan 16 puheenjohtajasta Kuva: Veera Kana-

nen.

87

Liitteet

1. Fides Ostiensiksen matrikkeli 1997–2017

a. Fides Ostiensiksen puheenjohtajat

1997–1999 Marjut Häkkinen

1999–2000 Tiina Laakkonen (o.s. Rissanen)

2000–2002 Kimmo Jaatila

2002–2003 Sanna Turunen (o.s. Pärnänen)

2003–2004 Tero Kalpio

2004–2005 Henna Salo (o.s. Yli-Kiikka)

2005–2006 Antti Toivio

2006–2007 Elina Hynynen (o.s. Knuuttila)

2007–2008 Salla Romo (o.s. Haponen)

2008–2009235 Sanna Parni (o.s. Lietepohja)

2010–2011 Sami Siltanen

2012 Tapio Kilpiä

2013 Juuso Sikiö

2014 Atte Hokkanen

2015 Noora Mattila

2016–2017 Sara Salonen

b. Fides Ostiensksen hallitukset

1997–1998

Marjut Häkkinen (puheenjohtaja)

Kati Naukkarinen (sihteeri)

Raija Alhonsaari

Tiina Rissanen

Raimo Talikka

235 Vuoden 2009 jälkeen ainejärjestön toiminta rytmittyi kalenterivuoden kanssa ja uusi toimintakausi alkoi tammikuussa. Aikaisemmin se alkoi syyskokouksen jälkeen.

88

Hanna Järvinen

Mari Sormunen

1998–1999

Marjut Häkkinen (puheenjohtaja)

Minna Ursin (sihteeri)

Kati Naukkarinen

Tiina Rissanen

Sari Savolainen

Mari Sormunen

Sinikka Hiltunen

1999–2000

Tiina Rissanen (puheenjohtaja)

Kimmo Jaatila (sihteeri)

Mikko Sulander

Kalle Väätäinen

Sinikka Hiltunen

Satu Oinonen

Marjut Häkkinen

2000–2001

Kimmo Jaatila (puheenjohtaja)

Sinikka Hiltunen (sihteeri)

Kirsi Nevalainen

Terhi Nieminen

Emilia Teerikangas

Mikko-Ville Vartiainen

2001–2002

Kimmo Jaatila (puheenjohtaja)

Heta Piirainen (sihteeri)

Terhi Nieminen

Sanna Pärnänen

Tiina Laakkonen

89

Maria Tuppurainen

Mikko Sulander

2002–2003

Sanna Pärnänen (puheenjohtaja)

Heta Piirainen (sihteeri)

Henna Yli-Kiikka

Kirsi Nevalainen

Emilia Teerikangas

Tero Kalpio

Kimmo Jaatila

2003–2004

Tero Kalpio (puheenjohtaja)

Kaisa Salomaa (sihteeri)

Henna Salo

Anna Flöjt

Kirsi Nevalainen

Terho Viitasaari

Miika Turunen

2004–2005

Henna Salo (puheenjohtaja)

Jenny Nyman (sihteeri)

Salla Haponen

Maria Niinivaara

Milla Yli-Pietilä

Niina Lehmusoksa (10.11.2004 asti)

Sanna Husso

Miika Turunen

Paula Kokko

Jussi Herranen (18.11.2004 alkaen)

2005–2006

90

Antti Toivio (puheenjohtaja)

Paula Kokko (sihteeri)

Satu Konsti

Milla Yli-Pietilä

Jussi Herranen

Henna Salo

Sanna Husso

Johanna Ämmälä

Tuire Järvi

2006–2007

Elina Hynynen (puheenjohtaja)

Mikko Kuri (sihteeri)

Tuire Järvi

Salla Haponen

Mira Vaha

Jussi Herranen

Kaisa Holli

Janne Turunen

Anni Hyvärinen

Simo Parni

Pasi Hakkarainen

Inka-Riina Valtonen

2007–2008

Salla Haponen (puheenjohtaja)

Kaisa Holli (sihteeri)

Sanna Lietepohja

Anni Hyvärinen

Heidi Rahkonen

Inka-Riina Valtonen

Tuire Järvi

Johanna Tykkyläinen

Eeva Niemeläinen

Mikael Taylor

91

Jukka Honkanen

Matti Kivilahti

2008–2009

Sanna Lietepohja (puheenjohtaja)

Johanna Tykkyläinen (sihteeri)

Matti Kivilahti

Mira Yletyinen

Jukka Honkanen

Elena Martikainen

Sami Siltanen

Marja Juntunen

Johannes Lehtinen

Heidi Rahkonen

Mikael Taylor

Emmi Haring

2010 (kausi alkoi tammikuussa, aiemmin suoraan syyskokouksen jälkeen)

Sami Siltanen (puheenjohtaja)

Jarno Nykänen (sihteeri)

Tapio Kilpiä

Matti Kivilahti

Terhi Vesterinen

Antti Ounasvuori

Satu Niiranen

Janne Markkanen

Antti Rahikainen

Veera Poussu

Laura Similä

Juho Pitkänen

Siljaliisa Parviainen

2011

Sami Siltanen (puheenjohtaja)

Jarno Nykänen (sihteeri)

92

Markus Kallatsa

Satu Koikkalainen

Kaija Ryynänen

Tiina Puukko

Tapio Kilpiä

Satu Niiranen

Janne Markkanen

Ari Tykkyläinen

Tomi Pirskanen

Riina Lindeberg

Tomi Päivinen

Sanna-Mari Mäkinen

2012

Tapio Kilpiä (puheenjohtaja)

Kari-Antti Kitunen (sihteeri)

Markus Kallatsa

Satu Koikkalainen

Tomi Pirskanen

Juuso Sikiö

Tiina Kinnunen

Janne-Pekka Mustonen

Tomi Päivinen

Heidi Brand (16.1.2012 asti)

Jan Pohjonen

Tiina Puukko

Jani Mäkitalo

Salla Hyrkäs

2013

Juuso Sikiö (puheenjohtaja)

Katja Räsänen (sihteeri)

Tomi Pirskanen

Tiina Puukko

Jani Mäkitalo

93

Sami Saravuoma

Jani Johansson

Heidi Brand

Riikka-Liina Turunen

Katja Niskala

Verna Paakkinen

Salla Hyrkäs (27.8.2013 asti)

Janne-Pekka Mustonen

2014

Atte Hokkanen (puheenjohtaja)

Katja Räsänen (sihteeri)

Jani Johansson

Henrik Pääkkönen

Emmi Virta

Julianna Räty

Noora Mattila

Tomi Pirskanen

Anna Mustonen

Pinja Malinen

Jani Mäkitalo

Riikka-Liina Turunen

Katja Niskala

Sami Saravuoma

2015

Noora Mattila (puheenjohtaja)

Kari-Antti Kitunen (sihteeri)

Anna Mustonen

Katja Niskala

Sanna Koski

Julianna Räty

Anna Keränen (9.4.2015 asti)

Jani Kaaresalo

Katja Räsänen-Vesala

94

Annamari Juurakko

Miika Kähkönen

Sara Salonen

Jani Mäkitalo

Anna Ojala

2016

Sara Salonen (puheenjohtaja)

Jani Kaaresalo (sihteeri)

Netta Lamminmäki

Annika Juurikka

Sanna Maunu

Hanna Möttönen

Saga Boberg

Sonja Korhonen

Miika Kähkönen

Iiro Pyrhönen

Anna Mustonen

Ella Posti

Nelli Järvelä

2017

Sara Salonen (puheenjohtaja)

Veera Kananen (sihteeri)

Ira Sirkiä

Netta Lamminmäki

Annika Juurikka

Roosa Voutilainen

Saga Boberg (20.3.2017 asti)

Sanni Frisk

Sonja Korhonen

Leevi Tuikka

Sami Miettinen

Elina Orjala

Eero Varesvuo

95

Sara Niemelä (5.4.2017 lukien)

c. Fides Ostiensiksen kunniajäsenet

Tiina Tarnanen (1998)

Antti Siimes (2000)

Ilkka Savijärvi (2002)

Reijo E. Heinonen (2003)

Paavo Kettunen (2005)

Marjut Häkkinen (2007)

Jari Jolkkonen (2010)

Hannu Mustakallio (2015)

Heikki Salomaa (2018)

2. Naisten osuus Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä 1997–2017

Toimikausi Yhteensä Naisia

1997–1998 7 6

1998–1999 7 7

1999–2000 7 4

2000–2001 6 4

2001–2002 7 5

2002–2003 7 5

2003–2004 7 4

2004–2005 11 8

2005–2006 9 7

2006–2007 12 7

2007–2008 12 9

2008–2009 12 7

2010 13 5

2011 14 6

2012 14 5

2013 13 7

96

2014 14 8

2015 14 10

2016 13 10

2017 14 11

97

Lyhenteet FOA Fides Ostiensiksen arkisto

FTA Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan arkisto

HTA Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan arkisto

JoYK Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampuskirjasto

KTS Karjalan teologinen seura

ptk pöytäkirja

SKHST Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia

STKSJ Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja

TA Teologinen aikakauskirja

TSF Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi

TTA Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan arkisto

TYT Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys

98

Lähteet ja kirjallisuus

Painamattomat lähteet

Fides Ostiensiksen arkisto, Joensuu FOA

Hallituksen pöytäkirjat 12.11.1997–24.4.2017

Kevätkokouksen pöytäkirjat 1998–2017

Syyskokouksen pöytäkirjat 1998–2016

Toimintasuunnitelmat 1998–2017

Toimintakertomukset 1999–2017

Perustamisasiakirja 12.11.1997

Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 8.4.1998

Kannanotto hallintouudistukseen 24.2.1998

Yleisen teologian kehittämiskeskustelu 25.2.1998

Elina Hynysen vastine Turun Sanomiin 2007

Marjut Häkkisen juhlaesitelmä Fideksen vuosijuhlassa 2007

Fides Ostiensiksen kannanotto filosofisen tiedekunnan dekaanille

7.2.2011

Ylimääräisen kokouksen pöytäkirja 31.3.2015

Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan arkisto, Joensuu HTA

Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat 1997–2001

Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan arkisto, Joensuu TTA


Läntisen teologian laitoksen laitosneuvoston pöytäkirjat 2002–2006

Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan arkisto, Joensuu FTA


Itä-Suomen yliopiston teologian osaston kirjasto

Lehtileikekansiot 1992–2007

99

Professori Hannu Mustakallion hallussa

Perustelut Fides Ostiensiksen kunniajäsenyydelle huhtikuussa 2015

Leikekokoelma

Painetut lähteet

Fideksen ilmestys 1998–2017

Hum. tdk. opinto-opas

1997–1998 Opinto-opas 1997–1998. Humanistinen ala, Teologian ala. Humanisti-

nen tiedekunta. Joensuu 1997.







Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö

1999 Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamisedellytykset sel-

vittävän työryhmän mietintö. Joensuu.

Raunistola, Eeva & Koslonen, Kalevi

1999 Laitoksella tapahtunutta 1998. – Erga 1997–1998. Joensuun yliopiston

ortodoksisen teologian vuosikirja. Joensuu.

Ryökäs, Esko

2003 Teologinen tiedekunta Joensuun yliopistossa – Maailmanlaajasti erikoi-

nen. [Moniste]. Joensuun yliopisto.

Savijärvi, Ilkka

1998 Teologian mahdollisuudet Joensuussa. – Sanansaattaja Joensuusta

10/1998.

Suomen professorit

100

2008 Suomen professorit. Finlands professorer 1640–2007. Jyväskylä.

Suomen teologit

2010 Suomen teologit 2010. Finlands teologer. Forssa.

Teologian maisterin tutkinnot 2012–2016

2012–2016 Teologian maisterin tutkinnot 2012–2016. Moniste. Joensuu.

Teologian opiskelijan opas

2009–2010 (Teologian) opiskelijan opas. Joensuun yliopisto. Teologinen tiedekunta.

Joensuu 2009.

Teologian osaston opinto-opas

2010–2018 Filosofinen tiedekunta. Teologian osaston opinto-opas 2010–2018.

Joensuu 2010–2017.

Teol. tdk. opinto-opas

2002–2009 Joensuun yliopisto. Teologinen tiedekunta. Opinto-opas 2002–2009.

Joensuu 2002–2008.

Vihko, Reijo

2007 Itä-Suomen yliopisto – Tulevaisuuden yliopisto ajassa. – Suunnittelutyö-

ryhmän muistio 16.2.2007 opetusministeriölle. Tekijän hallussa.

Sanoma- ja aikakauslehdet

(aineistoa hyödynnetty Itä-Suomen yliopiston teologian osaston kirjastossa ja

professori Hannu Mustakallion hallussa olevien leikekokoelmien avulla)

Helsingin Sanomat 2002

Joensuun ylioppilaslehti 1998

Karjalainen 1992–2007

Kirkkotie 2002, 2010, 2017

Kotimaa 1995, 2002

Sanansaattaja (Joensuusta/Joensuun yliopistosta), Joensuun yliopiston tiedotuslehti

1993–2003

101

Haastattelut (tekijän hallussa)

Professori Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017

Tiedonannot (vastaukset sähköpostikyselyyn, tekijän hallussa)

Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017

Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017

Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017

Tero Kalpion tiedonanto 3.10.2017

Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017

Dosentti Virpi Mäkisen tiedonannot Hannu Mustakalliolle 9.4. ja 11.4.2018

Salla Romon tiedonanto 23.9.2017

Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017

Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017

Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017

Internet-lähteet

Itä-Suomen yliopiston hakijatilastot 2010–2016

Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain ja vuosittain, läntisen teologian koulutusohjelma

2010–2015

Teologian aloituspaikat ja hakijamäärät 2006–2009 (osastosihteeri Tuula Nissisen toi-

mittamia tietoja)

Tilastot valmistuneista maistereista 2006–2009 (osastosihteeri Tuula Nissisen toimit-

tamia tietoja)

Yhteishaun valinnat, sitova vastaanotto tai kirjautuneet teologian osasto/teologinen

tiedekunta 2009–2016 (professori Hannu Mustakallion antamia tietoja)

http://www.studentkaren.fi/wiki/Teologiska_Studentföreningen (luettu 21.11.2016)

http://www.pistisry.fi (luettu: 21.11.2016)

https://www2.uef.fi/fi/historiaa (luettu 13.11.2017)

102

http://www.uef.fi/ita-suomen-yliopiston-historiaa (luettu 13.11.2017)

Kirjallisuus

Autio, Veli-Matti

1997 Vakiintuneisuudesta uusien muotojen etsimiseen 1981–1995. Opetusmi-

nisteriön historia VII. Pieksämäki.

Cleve, Fredric

1993 Teologiska fakulteten. – Åbo Akademi 1918–1993. Forskning och insti-

tutioner II. Humanistiska fakulteten, Teologiska fakulteten. Red. Solveig

Widén. Turku.

Green, Tuomas & Nevala, Arto & Puustinen, Mikko (toim.)

2009 Suolankeittäjien heimo. Varnitsa ry:n historia 1970–2008. Saarijärvi.

Heininen, Simo

1992 Kirkko, teologia ja yliopisto. – Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa.

Toim. Hannu Mustakallio & Simo Peura. SKHST 158. STKSJ 180. Jy-

väskylä.

Innanen, Tapani

2012 Akateemisen teologian opetuksen alkuvaiheita Joensuussa. – Crux spes

unica. Risti, ainoa toivo. Piispa Olavi Rimpiläinen 75 vuotta. Toim.

Jouko M. V. Heikkinen & Veijo Koivula. Vantaa.

Jääskeläinen, Väinö

1993 Ortodoksinen teologikoulutus vakiintumassa Joensuussa. – TA.

1994 Teologikoulutuksen näkymiä Joensuussa. – TA.

1996 Ortodoksinen teologikoulutus Joensuussa. – Praxis et theoria. Juhlakirja

Heikki Makkosen täyttäessä 60 vuotta. Joensuu.

Kajava-Huhta, Katja

2006 Teologian opinnot ja niiden edistyminen Joensuun yliopistossa 1988–

2005. Tekijän hallussa.

103

Kempas, Mika

1999 Spes patriae Ostienses. Joensuun yliopiston ylioppilaskunta 1969–1999.

Jyväskylä.

Kettunen, Paavo

2006 Joensuun teologisen tiedekunnan synty – sadan vuoden prosessi. – TA.

Laine, Esko M.

2013 Arjen historia. – Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit. Toim.

Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine & Juha Meriläinen. SKHST 226.

Saarijärvi.

Lappalainen, Jussi T.

2002 Haluatko historiankirjoittajaksi? Jyväskylä.

Loimu, Kari

2013 Yhdistystoiminnan käsikirja. Helsinki.

Lund, Pekka

2013 Haastattelu historiantutkimuksessa. – Kristinuskon historian tutkimus-

alat ja metodit. Toim. Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine & Juha Meri-

läinen. SKHST 226. Saarijärvi.

Lund, Pekka & Meriläinen, Juha

2013 Tarinat historiantutkimuksessa. – Kristinuskon historian tutkimusalat ja

metodit. Toim. Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine & Juha Meriläinen.

Saarijärvi.

Luukkanen, Tarja-Liisa

2005 Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön. Jumaluusopin

ylioppilaiden sukupolvikehitys ja poliittis-yhteiskunnallinen toiminta

1853–1918. Historiallisia tutkimuksia 218. Tampere.

Makkonen, Elina

104

2004 Muistin mukaan. Joensuun yliopiston suullinen historia. Jyväskylä.

Makkonen, Heikki

1998 Ortodoksisen teologian koulutuksen suuntaa etsimässä. – Golgatanmä-

eltä Karjalaiselle. Joensuun yliopiston ortodoksisen teologian laitos 10

vuotta 1988–1998. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 25. Toim.

Jarmo Hakkarainen. Joensuu.

2005 85 vuotta ortodoksista teologikoulutusta. – Erga 2005. Joensuun yliopis-

ton ortodoksisen teologian vuosikirja. Toim. Pekka Metso. Joensuu.

Mustakallio, Hannu

2005 Teologisen tiedekunnan kehitysvaiheet ja vahvuudet. – Opintojen edis-

tämistyöryhmän loppumietintö 16.5.2005 Joensuun yliopiston teologi-

sen tiedekunnan dekaanille. Tekijän hallussa.

2012 Wille Riekkinen (1946–), Kuopion piispa, dosentti. – Kirkollisia vaikut-

tajia Pyhästä Henrikistä nykyaikaan. Toim. Hannu Mustakallio. Studia

Biographica 10. Porvoo.

2013 Karjalan teologinen seura 10 vuotta. Juhlaesitelmä KTS:n yleisöillassa

18.4.2013. Käsikirjoitus tekijän hallussa.

Nevala, Arto

2009 Uudisraivaaja. Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria. Saarijärvi.

Nissilä, Keijo

1979 Keskustelua Oulun yliopiston teologisesta tiedekunnasta. – Tuntureilta

ja jokilaaksoista IV. Oulun hiippakunnan vuosikirja 1979. Toim. Keijo

Nissilä. Oulu.

Puustinen, Mikko

2009 Yhdessä eri suuntiin. Joensuun yliopiston ylioppilaskunta 1999–2009.

Saarijärvi.

Riikonen, Juha

105

2005 Ortodoksista teologikoulutusta 15 vuotta Joensuun yliopistossa. – Erga

2005. Joensuun yliopiston ortodoksisen teologian vuosikirja. Toim.

Pekka Metso. Joensuu.

Salomaa, Heikki

2007 Minustako papiksi? Soveltavia opintojaan suorittava teologian opiskelija

papin ammattikuvan ja identiteettinsä rakentajana. Joensuun yliopiston

teologisia julkaisuja n:o 17. Diss. Joensuu.

Tommila, Päiviö & Tiitta, Allan

2000 Suomen tieteen historia osa 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Por-

voo.

2002 Suomen tieteen historia osa 4. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia

1880-luvulta lähtien. Porvoo.

Vartiainen, Mikko-Ville

2004 Herra varjelkoon meitä oppineilta munkeilta. Teologikoulutuksen risti-

riitainen tie Joensuun yliopistoon. Käytännöllisen teologian pro gradu -

työ. JoYK.

106

Henkilöhakemisto

A

Ahola, Miika 42

Alhonsaari, Raija 17, 87

B

Belov, Tiina ks. Tarnanen, Tiina

Boberg, Saga 63, 78, 94

Brand, Heidi 62, 76, 92, 93

F

Flöjt, Anna 37, 89

Frisk, Sanni 63, 79, 94

H

Hakkarainen, Pasi 37, 90

Hakulinen, Riikka 68

Haponen, Salla ks. Romo, Salla

Haring, Emmi 37, 91

Hassinen, Ville 58

Heinonen, Reijo E. 9, 12, 13, 15, 18, 19, 21, 27, 29, 30, 32, 34, 41, 42, 44, 48, 49, 51,

67, 83, 95

Herranen, Jussi 37, 54, 55, 89, 90

Hiltunen, Sinikka 17, 29, 88

Hokkanen, Atte 62, 63, 75, 76, 77, 86, 87, 93

Holli, Kaisa 37, 56, 90

Holopainen, Anna 46

Honkanen, Jukka 37, 57, 91

Honkanen, Lea 42

Huhta, Ilkka 34, 54, 67

107

Husso, Sanna 37, 89, 90

Hynynen, Elina 37, 40, 54, 87, 90

Hyrkäs, Salla 62, 92, 93

Hyvärinen, Anni 37, 90

Häkkinen, Marjut 17, 18, 20, 21, 22, 25, 26, 28, 31, 32, 33, 42, 48, 50, 55, 58, 68, 87,

88, 95

Häkkinen, Seppo 68

af Hällström, Gunnar 13, 23, 83

I

Innanen, Tapani 34, 54, 55, 66

J

Jaatila, Kimmo 17, 25, 30, 31, 36, 49, 52, 87, 88, 89

Johansson, Jani 62, 93

Jolkkonen, Jari 42, 47, 55, 80, 95

Juntunen, Marja 37, 91

Juurakko, Annamari 63, 94

Juurikka, Annika 63, 94

Järvelä, Nelli 63, 94

Järveläinen, Petri 13, 22, 29, 55

Järvenpää, Tuomas 73

Järvi, Tuire 37, 54, 90

Järvinen, Hanna 17, 88

K

Kaaresalo, Jani 63, 78, 79, 93, 94

Kainulainen, Pauliina 42

Kallatsa, Markus 62, 76, 92

Kalpio, Tero 36, 47, 52, 87, 89

Kananen, Veera 63, 79, 94

108

Kanervikkoaho, Maria 53

Kangas, Tero 75

Karttunen, Tomi 56

Kaskinen, Anna-Mari 64

Kaukiainen, Emma 76

Kemppainen, Kati 53, 54, 68

Keränen, Anna 63, 93

Keränen, Janne 80

Kettunen, Paavo 13, 23, 31, 34, 48, 51, 54, 66, 68, 95

Kiiski, Jouko 34, 43, 54

Kilpiä, Tapio 61, 62, 71, 75, 76, 87, 91, 92

Kinnunen, Tiina 62, 92

Kitunen, Kari-Antti 62, 63, 75, 92, 93

Kivilahti, Matti 37, 61, 76, 91

Kokko, Paula 37, 89, 90

Komppa, Otto 76

Konsti, Satu 37, 52, 90

Korhonen, Sonja 63, 94

Koskelo, Marko 81

Koski, Sanna 63, 93

Koslonen, Kalevi 68

Kotila, Heikki 14

Kotiranta, Matti 66

Kuri, Mikko 37, 54, 55, 90

Kuula, Kari 43

Kähkönen, Esko 22

Kähkönen, Miika 63, 94

L

Laajasalo, Teemu 64

Laakkonen, Tiina 17, 30, 42, 58, 87, 89

Laestadius, Lars Levi 27

Lamminmäki, Netta 63, 80, 94

Lehmusoksa, Niina 37, 89

109

Lehtinen, Johannes 37, 91

Lévy, Antoine 61

Lietepohja, Sanna 37, 57, 58, 86

Liljeqvist, Matti 49

Lindeberg, Riina 62, 92

Lipponen, Anne 32

M

Makkonen, Heikki 18

Malinen, Pinja 62, 93

Mansukoski-Immonen, Satu 32

Marila, Risto 13

Markkanen, Janne 62, 73, 91, 92

Martikainen, Eeva 34, 54, 61

Martikainen, Elena 37, 91

Martikainen, Jouko 27

Matilainen, Tero 50

Mattila, Noora 62, 63, 86, 87, 93

Maunu, Sanna 63, 94

Mert, Tolga 74

Metso, Emma 56

Metso, Pekka 50

Miettinen, Sami 63, 94

Mustakallio, Hannu 34, 42, 46, 52–54, 56, 57, 72, 95

Mustonen, Anna 62, 63, 93, 94

Mustonen, Janne-Pekka 62, 76, 92, 93

Mäkinen, Kari 47

Mäkinen, Sanna-Mari 62, 92

Mäkinen, Virpi 12, 22, 23, 27, 29

Mäkitalo, Jani 62, 63, 68, 80, 92, 93, 94

Möttönen, Hanna 63, 78, 94

110

N

Naukkarinen, Kati 17, 22, 27, 28, 29, 87, 88

Nevalainen, Kirsi 17, 36, 37, 88, 89

Niemelä, Sara 63, 95

Niemeläinen, Eeva 37, 90

Nieminen, Terhi 17, 32, 88

Niinivaara, Maria 37, 89

Niiranen, Satu 61, 62, 91

Niskala, Katja 62, 63, 93

Nisula, Timo 54

Nykänen, Jarno 61, 72, 74, 91, 92

Nyman, Jenny 58, 89

O

Oinonen, Satu 17, 88

Orjala, Elina 63, 94

Ounasvuori, Antti 61, 91

P

Paakkinen, Verna 62, 77, 93

Paljakka, Laura 50

Parni, Sanna ks. Lietepohja, Sanna

Parni, Simo 37, 55

Parviainen, Siljaliisa 62, 91

Pasanen, Heidi ks. Rahkonen, Heidi

Pelkonen, Paavo 18

Pentikäinen, Ismo 54, 55, 73

Pesonen, Jouko 68

Pesonen, Ulla 68

Piirainen, Heta 17, 36, 88, 89

Piiroinen, Petri 50

Pirskanen, Tomi 62, 92, 93

111

Pitkänen, Juho 62, 91

Pohjonen, Jan 62, 92

Posti, Ella 63, 94

Poussu, Veera 62, 74, 91

Puukko, Tiina 62, 92

Pyrhönen, Iiro 63, 94

Päivinen, Tomi 62, 92

Pärnänen, Sanna 17, 36, 50, 58, 87, 88, 89

Pääkkönen, Henrik 62, 93

R

Raatikainen, Markus 79

Rahikainen, Antti 62, 91

Rahkonen, Heidi 37, 56, 68, 73, 74, 90, 91

Raunio, Antti 61

Raunistola, Eeva 19

Riekkinen, Wille 22, 28, 29, 41, 55, 72

Riikonen, Teuvo V. 30

Rissanen, Tiina ks. Laakkonen, Tiina

Romo, Salla 37, 39, 47, 55, 58, 86, 87, 89, 90

Rusama, Jaakko 14

Ryynänen, Kaija 62, 92

Ryökäs, Esko 14, 54, 68

Räsänen, Antti 34, 61

Räsänen(-Vesala), Katja 62, 63, 76, 77, 78, 92, 93, 94

Räty, Julianna 62, 63, 93

S

Saarinen, Vilma 79

Sainio, Juhani 29, 68

Salmi, Mikko 64

Salmi, Samuel 38

Salo, Anu 27

112

Salo, Henna 36, 37, 52, 74, 86, 87, 89, 90

Salomaa, Heikki 61, 64, 66, 76, 95

Salomaa, Kaisa 36, 52, 89

Salonen, Sara 63, 79, 86, 87, 94

Saravuoma, Sami 62, 93

Savijärvi, Ilkka 13, 18, 48, 95

Savolainen, Sari 17, 88

Sievers, Peppi 68

Sihvonen, Matti 8, 21

Siimes, Antti 26, 95

Sikiö, Juuso 62, 76, 86, 87, 92

Siltanen, Sami 37, 57, 61–63, 65, 71, 72, 74–76, 81, 86, 87, 91

Similä, Laura 62, 74, 91

Sirkiä, Ira 63, 94

Sormunen, Mari 17, 88

Sorri, Katariina 56

Sulander, Mikko 17, 88, 89

T

Taanila, Hannu 67

Talikka, Raimo 17, 88

Talonen, Jouko 34, 45, 52

Talvensaari, Henriikka 77

Tarnanen, Tiina 21–23, 25, 27, 29, 30, 32, 33, 42, 49, 50, 51, 53, 80, 85, 95

Taylor, Mikael 37, 56, 57, 91

Teerikangas, Emilia 17, 36, 88, 89

Thurén, Lauri 14, 32, 34, 41, 45, 54, 68, 83

Tillander, Rasmus 80

Toivio, Antti 37, 53, 86, 87, 90

Toivio, Kati 54

Tuikka, Leevi 63, 94

Tuomioja, Erkki 57

Tuppurainen, Maria 17, 89

Turunen, Janne 37, 90

113

Turunen, Miika 37, 89

Turunen, Raija 28

Turunen, Riikka-Liina 62

Turunen, Sanna ks. Pärnänen, Sanna

Tykkyläinen, Ari 62, 92

Tykkyläinen, Johanna 37, 90, 91

U

Ubani, Martin 61

Ursin, Minna 17, 29, 31, 88

V

Vaha, Mira 37, 90

Valtonen, Inka-Riina 37, 90

Varesvuo, Eero 63, 95

Varjonen, Kauko 43

Vartiainen, Mikko-Ville 17, 88

Vartiainen, Perttu 13, 21, 39, 42, 72

Vasko, Timo 56

Vepsäläinen, Erja 32

Vesterinen, Terhi 61, 91

Vihko, Reijo 59

Viitasaari, Terho 37, 89

Vikman, Jarkko 76

Vikström, John 8, 83

Virta, Emmi 62, 93

Voitila, Anssi 34, 54

Voutilainen, Roosa 63, 94

Vuola, Elina 42

Väisänen, Auli 49, 51

Väätäinen, Kalle 17, 88

114

W

West, Taina 74

Witick, Laura 68

Y

Yletyinen, Mira 37, 91

Yli-Kiikka, Henna ks. Henna Salo

Yliniemi, Annika 56

Yli-Pietilä, Milla 37, 89, 90

Ä

Ämmälä, Johanna 37, 58, 90

FIDES OSTIENSIS LÄNTISEN TEO- LOGIAN OPISKELIJOIDEN AINE … · and Christmas season festives. For...

Documents

Transcript of FIDES OSTIENSIS LÄNTISEN TEO- LOGIAN OPISKELIJOIDEN AINE … · and Christmas season festives. For...